Viestiketju: Sataprosenttisesta joukkoliikenteen käyttäjästä perheautoilijaksi

Minulle poikittaislinjat ovat merkittävä osa joukkoliikennetarjontaa ja varteenotettava vaihtoehto henkilöauton käytölle. Käytänkin 50-sarjan busseja melko usein, varsinkin linjoja 51, 52, 53 ja 56. Hyvin tiheän vuorovälin sijasta oleellisempaa on mielestäni, että poikittaislinjat kulkevat luotettavasti ja sujuvasti. Minulle ei ainakaan ole mikään ongelma suunnitella menoja jo kotona aikataulukirjan kanssa, kunhan vain ne bussit myös kulkevat sen mukaan. Siitä ei pääse mihinkään, että henkilöauto on lähes poikkeuksetta aina nopeampi vaihtoehto. Esimerkiksi Danielin tapauksessa vaihdoton matka Munkkiniemestä Koskelaan onnistuisi helposti valitsemalla sopiva linjan 52 lähtö, mutta autolla matka-aika putoaa puoleen.

Alunperin kirjoittanut vristo

Ja on se vaan kiva ajaakin itse; pakko myöntää nauttivani siitä.

Nyt minä ja perheeni on se kohderyhmä, jota täytyy houkutella takaisin helpon, tehokkaan, nopean ja
edullisen joukkoliikenteen käyttäjäksi. Niin hyvin kuin se toki toimii Helsingin alueella nykyäänkin.

Jos mahdollisesti joskus työskentelet sellaisilla työajoilla, että joka päivä joutuu pääteiden ruuhkissa seisomaan, niin kyllä siinä alkaa parempihermoisillakin otsalohko pullistumaan. Nimim. liian usein 8 ja 16 aikaa töihin liikkuva. Ja sitten vielä kaiken maailman ruuhkabussit "kiilaa" pysäkiltä eteen.

Jostain kumman syystä ruuhka ei haittaa niin pahasti töissä ajellessa. Kaitpa se korvaus vähän motivoi olemaan ruuhkassakin.

Linja-autonkuljettajan työajoilla oma auto on ihan ehdoton, varsinkin jos asuu vähänkin syrjemmässä (esim. 150m Kehä III Pohjoispuolella). Oma 12 minuutin matka kun kestää hiljaiseen aikaan n. tunnin autolla ja kävellen. Sen sijaan ruuhka-aikaan on mukava valita auto+juna yhdistelmä Espoosta Helsinkiin, vaikka onkin 5 lasta.

->Niin, mitä sitä hurskastelemaan. Suomi on pk-seutua myöden suunniteltu siten, että liikkuminen tapahtuu kätevimmin autoilla. Jos henkilökohtainen talous ei estä, niin Helsingin ydinkeskustassa liikkumista lukuunottamatta ei kannata tuhlata aikaansa joukkoliikennevälineissä istumiseen - eikä hiljaisina aikoina edes ydinkeskustassa.

Joukkoliikenne ei ole, eikä voi olla, väljään rakennetussa maassa kilpailukykyistä, kun kaikki näkökohdat otetaan huomioon. Näin on siitä huolimatta, että liikenneyhtiöt ja muut intressejä omaavat tahot tarjoavat laskuharjoituksia, joiden mukaan (uudella) autolla ajo on halvempaa kuin joukkoliikenne vasta kolmannen matkustajan tullessa kyytiin. Jos laskee mitään arvoa liikkumisen helppoudelle ja omalle ajalleen, niin autolla liikkuminen kannattaa heti kuskista alkaen.

Olisihan se mukavaa, että Suomesta löytyisi edes yksi kohtuullisen kokoinen läntti, jossa selviäisi liikkumisistaan joukkoliikenteellä tinkimättä elämänlaadustaan kohtuuttomasti. Mutta nyt kun on muutaman vuoden vähän aktiivisemmin seurannut täkäläistä kaupunkisuunnittelua, niin voi vain todeta, ettei sellaista länttiä ole näköpiirissä. Päättäjiltä puuttuu tahto kaavoittaa tarpeeksi tehokkaasti. Jos jonkun mielenhäiriön vuoksi jollekin tontille nousee normaalia enemmän kerrosneliöitä, niin varmaa on, että sen tontin vierellä kulkee kuusikaistainen asfalttiväylä ja viereinen tontti uhrataan parkkihallille. Sillä tavalla ei yksinkertaisesti synny kaupunkirakennetta, jossa edes suurin osa palveluista olisi kävelyn tai helpon joukkoliikennematkan päässä.

Henkilökohtaisella tasolla on todettava, että onneksi olen jonkin sortin autoharrastaja ja pidän paljon autolla matkustamisesta. Toiveet joukkoliikenteeseen nojaavasta kaupunkialueesta liittyvätkin enemmän elinympäristöön kuin varsinaisesti liikkumiseen. Autolla on mukava körötellä mökille, mutta omasta ikkunasta ei haluaisi 14 tuntia päivässä kestävää rallia katsella.

Toisaalta, ja nimimerkillä aikoinaan toistasatatuhatta kilometriä Helsingissä yksityisauton ratissa: Semmoisia paikkoja joihin Helsingissä (a) haluaisi mennä tai jossa haluaisi asua ja (b) jonne ei ole ratikkakiskoja tai (c) edes muuta raidetta ei juuri ole.

Alunperin kirjoittanut teme

Toisaalta, ja nimimerkillä aikoinaan toistasatatuhatta kilometriä Helsingissä yksityisauton ratissa: Semmoisia paikkoja joihin Helsingissä (a) haluaisi mennä tai jossa haluaisi asua ja (b) jonne ei ole ratikkakiskoja tai (c) edes muuta raidetta ei juuri ole.

"Helsinki" ei lopu hallinnollisiin rajoihinsa vaan nykyisin vasta jossain Kirkkonummen-Vihdin-Tuusulan-Sipoon kirkonkylien takana. kaupunkirakenteen kannalta on vahingollista ollut trendi voimakas muutto kehyskuntiin jossa joukkoliikenne on kehnoa, mutta silti töissä käydään Helsingissä tai PK-seudun YTV-kaupungeissa (jolle pitäis keksiä osuvampi nimi).

Kaiken syynä on ollut muuttoliikkeeseen ja väestökehityksen nähden riittämätön asuntotuotanto ja sen taustalla olevat maankäyttöerimielisyydet, maanomistusolosuhteet ja itse asukkaiden vastustus uutta rakentamista vastaan.

t. Rainer

Alunperin kirjoittanut Samppa

Sopisiko: Helsingissä, Espoossa tai Vantaalla?

Kun siihen kuuluu vielä Kauniainenkin.

Koska YTV-kaupunkeja on kaikenkaikkiaan 4, niin niillä pitäisi olla virallinen yhteinen nimitys, ettei niiden nimiä aina tarvitse toistaa, ja josta kaikki ymmärtävät mitä se tarkoittaa, eikö niin? Esim Suur-Helsinki tai vastaava. Miksi sitä nimitystä ei saa käyttää virallisissa yhteyksissä? Lyhenne YTV ei sano ulkopuolisille yhtään mitään.

t. Rainer

Rainer, satunnaista kyläilyä lukuunottamata ei minulla ole kyllä oikein mitään asiaa Helsingin ulkopuolelle.

Eli ihan vakavissaan, liikkumistarpeet ovat kovin yksilöllisiä.

Toisaalta tämän vuoden alusta alkaen ei ole ollut olemassakaan sen nimistä organisaatiota tai aluetta kuin YTV.

Alunperin kirjoittanut R.Silfverberg

Koska YTV-kaupunkeja on kaikenkaikkiaan 4, niin niillä pitäisi olla virallinen yhteinen nimitys, ettei niiden nimiä aina tarvitse toistaa, ja josta kaikki ymmärtävät mitä se tarkoittaa, eikö niin? Esim Suur-Helsinki tai vastaava.

YTV-kuntia ei tosiaan enää ole, ja HSL-kuntiin kuuluu edellä mainittujen lisäksi Kirkkonummi ja Kerava. HSY-kuntiin taas vanha YTV sekä Kirkkonummi.

Yleisesti nimitys 'pääkaupunkiseutu' on tarkoittanut juuri mainitsemiasi neljää kuntaa. Olihan YTV:nkin nimitys "Pääkaupunkiseudun yhteistyövaltuuskunta". Niiden ulkopuoliset kunnat ovat kehyskuntia, eivät varsinaisesti pääkaupunkiseutua.

Suur-Helsinki olisi toki kuvaavampi, mutta ei sovi nykyiseen kuntanationalistiseen (kommunalistiseen?) ajatteluun varsinkaan Espoossa.