Turun Myllysilta

Liittynyt
7 Elokuu 2009
Viestit
2,290
Uusi Myllysilta rakennettaneen samantien reilusti nykyistä leveämmäksi, jotta saadaan lisäkaistoja kääntyjille, ja varaus pikaraitiotielle, kulki se sitten Mylly- tai Martinsiltaa,

Turun kaupungin sivuilla on juttu valitusta siltasuunnitelmasta ja rakentajasta:

Voittaneessa ehdotuksessa silta on kolmiaukkoinen ja sen jännevälit ovat 27 + 36 + 27 metriä. Sillan välituet perustetaan porapaaluilla kallion varaan. Silta on liittorakenteinen jatkuva palkkisilta. Siltakannen hyötyleveys on 20 metriä.

Silta on moderni teräksinen ensisijaisesti ajoneuvoliikenteelle tarkoitettu kaupunkisilta, joka on verhoiltu ruostumattomalla teräksellä.
 
Viimeksi muokannut moderaattori:
Vs: Uusi Myllysilta ja pikaraitiotie

Aika järkyttävä silta, jopa vanha Myllysilta näytti paremmalta.

Ai? Perin tavallisen malliselta tuo minusta näyttää. Suunnittelijan kuvissa teräsverhoilu näyttää tietysti sliipatulta, todellisuus voipi olla ankeampi. Mikä Myllysillan ulkomuodossa oli vikana (siis ennen notkahdusta)? Mikä olisi mielestäsi hieno silta? Tuolle paikalle tuskin mitään riippusiltaa rakennettaisiin.
 
Vs: Uusi Myllysilta ja pikaraitiotie

Ai? Perin tavallisen malliselta tuo minusta näyttää. Suunnittelijan kuvissa teräsverhoilu näyttää tietysti sliipatulta, todellisuus voipi olla ankeampi. Mikä Myllysillan ulkomuodossa oli vikana (siis ennen notkahdusta)? Mikä olisi mielestäsi hieno silta? Tuolle paikalle tuskin mitään riippusiltaa rakennettaisiin.

  • Haukotuttava muotokieli, standardibetonisillan näköinen
  • Vanha Myllysilta oli niinikään tylsä betonisilta, tosin virtaviivainen muotokieli oli ihan jees
  • Hieno silta näyttää esim. tältä: http://www.aamulehti.fi/uutiset/pirkanmaa/laukonsilta-on-selvasti-kaunis/183192 – miksei tuollainen sopisi myös Aurajoen ylittäväksi, molemmat paikat ovat kuitenkin rakennettua ympäristöä ja Laukonsillan ympäristö on jokimainen vuolle. Ei ole mielestäni mitään syytä, miksei kauneinta siltatyyppiä, riippusiltaa voisi rakentaa.
Kiteytettynä: tylsyys on rumuutta.
 
Vs: Uusi Myllysilta ja pikaraitiotie

Hieno silta näyttää esim. tältä: http://www.aamulehti.fi/uutiset/pirkanmaa/laukonsilta-on-selvasti-kaunis/183192 – miksei tuollainen sopisi myös Aurajoen ylittäväksi, molemmat paikat ovat kuitenkin rakennettua ympäristöä ja Laukonsillan ympäristö on jokimainen vuolle. Ei ole mielestäni mitään syytä, miksei kauneinta siltatyyppiä, riippusiltaa voisi rakentaa.

Laukonsilta on kapea kevyen liikenteen silta, jossa on ilmeisesti pyritty pitkään jänneväliin. Tulevan Myllysillan on hyötyleveys on tuo edellä mainittu 20 m ja silta tulee raskaaseen ajoneuvoliikenteeseen. Alan insinööri kertokoon, millaiset pylonit tarvittaisiin vastaavan riippusiltaan. Niiden rakentamista Myllysillan paikalle taitaisi olla vaikea saada läpi. Yhtäkkiä ajatus Aurajoen sarjasta poikkeavasta riippusillasta keskustassa tuntuu muutenkin vähän oudolta, mutta kaipa siihen tottuisi.

Olen samaa mieltä siitä, että Myllysillan suunnitelmassa ei ole sen kummempaa yritystä. Hätätilanteessa on tilattu edullinen perusvarma silta. Eipä sillä, että Aurajoen vanhatkaan sillat tekisivät sen kummempaa vaikutusta.

Muoks: Jotain kertonee se, että Laukonsilta maksoi 4,9 Me ja Myllysillan budjetti on 4,6 Me, jonka lisäksi tulee muuta rakentamista sillan ympärillä. En tiedä miten vertailukelpoisia luvut ovat, mutta jos katsoo siltojen kapasiteettia, niin aika selvää on, että pyloneille ja vaijereille tulee hintaa. Laukonsillan tapauksessa kyllä kannatti mielestäni maksaa. Turku oli Myllysillan kanssa aika hankalassa välikädessä ja silta rakennetaan kaupungin vahinkorahaston varoilla.
 
Viimeksi muokattu:
Vs: Turun seudun joukkoliikenne 2020

Kyllä tässä Ultrix nyt iskee vallan kirveensä kiveen. Myllysillan kohdalla oleellista ovat näkymät ko. sillan yli sekä alajuoksulta yläjuoksulle että päinvastoin. Pylonit tai riippusilta olisivat tukkineet näitä näkymiä. Ei ole mitään patenttia että esim. ratkaisu X sopii joka paikkaan. Tähän paikkaan eleetön silta sopii paremmin kuin kovin runsasmuotoinen.

Itse laajasti nimenomaan taiteiden tutkimusta lukeneena pidän aika onnettomana, jos eleettömyyttä ei osata arvostaa ja keksitään maksiimeja tyyliin "tylsyys on rumuutta". Myös epätylsyys voi olla rumuutta väärässä paikassa.

Myllysillan osalta on muistettava, että silta rakennettiin kikkailun vuoksi ensin jo 1975 notkahtaneen ja sitten 2010 käyttökelvottomaksi venyneen kokeellisen sillan paikalle kiireellisenä hätätapauksena. Kenelläkään ei Turussa ollut nyt halua kokeiluihin. Jos tehtäisiin uusi silta, prosessi olisi erilainen ja esim. arkkitehtikilpailu olisi ollut perusteltu.

Myllysillan rakenteen mitoituksessa on huomioitu raitiotie. Jos raitiotie toteutetaan ko. sillalle, sieltä sitten poistetaan yksi tai kaksi ajoneuvoliikenteen kaistaa. On vielä epäselvää, kulkeeko raitiotie toiseen tai molempiin suuntiin Martin- vai Myllysiltaa.
 
Vs: Turun seudun joukkoliikenne 2020

Kyllä tässä Ultrix nyt iskee vallan kirveensä kiveen. Myllysillan kohdalla oleellista ovat näkymät ko. sillan yli sekä alajuoksulta yläjuoksulle että päinvastoin. Pylonit tai riippusilta olisivat tukkineet näitä näkymiä. Ei ole mitään patenttia että esim. ratkaisu X sopii joka paikkaan. Tähän paikkaan eleetön silta sopii paremmin kuin kovin runsasmuotoinen.

Itse laajasti nimenomaan taiteiden tutkimusta lukeneena pidän aika onnettomana, jos eleettömyyttä ei osata arvostaa ja keksitään maksiimeja tyyliin "tylsyys on rumuutta". Myös epätylsyys voi olla rumuutta väärässä paikassa.
Samaa mieltä. Turun keskustassa Aurajoen yli eivät mitkään pylonsillat sovellu. Ei mielestäni sovi Porvooseenkaan ja kaikkia vahinkoja ei kannata kopioida.

Myllysillan osalta on muistettava, että silta rakennettiin kikkailun vuoksi ensin jo 1975 notkahtaneen ja sitten 2010 käyttökelvottomaksi venyneen kokeellisen sillan paikalle kiireellisenä hätätapauksena. Kenelläkään ei Turussa ollut nyt halua kokeiluihin. Jos tehtäisiin uusi silta, prosessi olisi erilainen ja esim. arkkitehtikilpailu olisi ollut perusteltu.
Milloin se notkahtanut Myllysilta oikein rakennettiin? Itse muistan että jo 1970/80 luvun taitteessa turkulaiset haukkuivat sitä täysin sudeksi ja että se olisi pitänyt purkaa jo silloin. Miksi sillan käyttöä siitä huolimatta jatkettiin? Mitä se "kokeellinen" tarkoittaa viestissäsi?

t. Rainer
 
Vs: Turun seudun joukkoliikenne 2020

Milloin se notkahtanut Myllysilta oikein rakennettiin? Itse muistan että jo 1970/80 luvun taitteessa turkulaiset haukkuivat sitä täysin sudeksi ja että se olisi pitänyt purkaa jo silloin. Miksi sillan käyttöä siitä huolimatta jatkettiin? Mitä se "kokeellinen" tarkoittaa viestissäsi?

Myllysilta notkahti jonkin verran jo valmistuessaan 1975. 'Kokeellinen' tarkoittanee betonirakennetta, jonka jänneväli oli poikkeuksellisen pitkä ja rakenne siro. Ainoa jänneväli ulottui koko Aurajoen yli ja silta oli tyypiltään ensimmäinen Suomessa. Muissa keskustan silloissa on kaksi välitukea, kuten on myös nyt suunnitellussa uudessa Myllysillassa.

Rakennelmaa käsittääkseni vahvistettiin lisäbetonilla ensimmäisen notkahduksen jälkeen, ja silta sai jäädä paikalleen 35 vuodeksi, koska se täytti tarkoituksensa, vaikka kaari olikin lättänämpi kuin oli suunniteltu. Kaupunki ei halunnut laittaa rahaa rakentajan kanssa käräjöimiseen tai uuteen siltaan. Silta on ollut vuosien varrella suljettuna ennenkin. Ymmärtääkseni notkahtaneen sillan betonikaari sinänsä oli tarpeeksi vahva, mutta perustukset rantapenkereissä eivät kestäneet pitkän jännevälin niille aiheuttamia kuormia. Viime talven jääkuorma sitten katkaisi kamelin selän. Nykyään ehkä osattaisiin perustaa tukevammin, mutta tuota näköjään ei olla ryhtymässä kokeilemaan. Jossain myös väitettiin, että sillalle tehtiin kuormitustesti ajamalle sille lauma lastissa olevia kuorma-autoja ennen kuin betoni oli lopullisesti kovettunut, mikä on saattanut aiheuttaa jonkun osan ongelmista.
 
Viimeksi muokattu:
Vs: Turun seudun joukkoliikenne 2020

Myllysilta notkahti tosiaan jo valmistumisvuonnaan 1975 ja sitä korjattiin useaan otteeseen isolla rahalla 1970-80-luvuilla. Sillassa oli vakavahko suunnitteluvirhe tasoa etumerkkivirhe.

Sillan konstruktiota ei tehnyt ainutlaatuiseksi vain pitkähkö jänneväli vaan myös rakenneperiaate. Rakenne oli tavallaan ulkonäkönsä mallinen jousi, joka oli laitettu kahden maan/joenalaisen paaluista tehdyn pukin päälle. Kun paikalla on savea vähintään 50-60 m ja muutenkin olosuhteet hankalat, ei ollut odottamatonta että ongelmia tulee. Vieläkään ei tiedetä, miksi silta notkahti. Oma arvaukseni oli, että jousen "päät" ovat nyrjähtäneet pois pukkien päältä. Kuvaa vanhasta rakenteesta ei valitettavasti löydy netistä.

Vanha rakenne lisäksi jää maan sisään, jolloin se vaikeuttaa esim. toisenlaisetn yksiaukkoisen sillan suunnittelua. Kolmiaukkoisen sillan paaluja ei tarvitse tehdä samaan paikkaan kuin vanhat paalut.

Raitiotiehen tämä liittyy kolmella tavalla:
- Yksisuuntaisen Koulukadun ja siihen liittyvän Myllysillan ym. suunnittelu oli yksi tärkeimpiä syitä raitiotien lakkauttamisen aikaistamiseen v. 1974 -> 1972.
- Uutta raitiotietä on suunniteltu Majakkarannan - Hirvensalon suuntaan Eerikinkadun ja Martinkadun kautta eli ko. siltojen kautta.
- Vanha Myllysilta ei raitiotietä olisi kestänyt, uusi kestää, joka muuttaa linjausvaihtoehtoja.
 
Vs: Turun seudun joukkoliikenne 2020

Raitiotiehen tämä liittyy kolmella tavalla:
- Yksisuuntaisen Koulukadun ja siihen liittyvän Myllysillan ym. suunnittelu oli yksi tärkeimpiä syitä raitiotien lakkauttamisen aikaistamiseen v. 1974 -> 1972.
- Uutta raitiotietä on suunniteltu Majakkarannan - Hirvensalon suuntaan Eerikinkadun ja Martinkadun kautta eli ko. siltojen kautta.
- Vanha Myllysilta ei raitiotietä olisi kestänyt, uusi kestää, joka muuttaa linjausvaihtoehtoja.
No jotain myönteistä on tuon surullisenkuuluisan sillan notkahduksesta sentään seurannut;)

Jos raitiotie rakennettaisiin uudelle Myllysillalle, kulkisiko se silloin mahdollisesti siinä tunnelissa joka on heti sillan jatkeena?

t. Rainer
 
Vs: Turun seudun joukkoliikenne 2020

Raitiotien linjausta välillä Eerikinkadun ja Koulukadun risteys - Martinkatu ei tällä hetkellä ole ratkaistu. Sen puolesta, että raitiotie kulkisi molempiin suuntiin Martinsiltaa, puhuu se, että pysäkki olisi molempiin suuntiin ulkona. Tunneliin ei oikein saa mielekästä pysäkkiä. Ko. alueesta olisi tarpeen tehdä jonkinlainen alustava yleissuunnitelma.
 
Vs: Turun seudun joukkoliikenne 2020

Kyllä tässä Ultrix nyt iskee vallan kirveensä kiveen. Myllysillan kohdalla oleellista ovat näkymät ko. sillan yli sekä alajuoksulta yläjuoksulle että päinvastoin. Pylonit tai riippusilta olisivat tukkineet näitä näkymiä. Ei ole mitään patenttia että esim. ratkaisu X sopii joka paikkaan. Tähän paikkaan eleetön silta sopii paremmin kuin kovin runsasmuotoinen.
Arvokysymys: minulle tamperelaisena ei tietenkään ole niin iso juttu, jos Aurajoen näkymät vähän kärsivät, jos sillasta tulisi muuten komia. Toki nousisin barrikadeille, jos Tampereen Hämeensilta sortuisi ja tilalle rakennettaisiin patonäkymät peittävä riippusilta. :redface: Huomattakoon kuitenkin, että hyväksyisin siron kauniin riippusillan helpommin kuin tavallisen betonisillan mallia Lemminkäinen/TVH.

Itse laajasti nimenomaan taiteiden tutkimusta lukeneena pidän aika onnettomana, jos eleettömyyttä ei osata arvostaa ja keksitään maksiimeja tyyliin "tylsyys on rumuutta". Myös epätylsyys voi olla rumuutta väärässä paikassa.
Eleettömyys voi parhaimmillaan olla tyylikästä, mutta se on liian helppo saada sietämättömän ankeaksi, jos ei käytetä ruma-sanaa. Minusta uudessa Myllysillassa on vaarana juurikin ankeus, ei Kulttuuripääkaupunkiin sellaista saa rakentaa!

Tyylikkäästä eleettömyydestä hyvinä esimerkkeinä ovat suomalaiset 1920- ja 30-luvuilla rakennetut, aikanaan äärimmäisen minimalistiset funkistyylin linja-autoasemat. Verrattuna aikalaisiinsa, pahimmillaan korneihin antiikkia matkiviin uusklassistisiin taloihin, taidolla tehty funkistalo hätkähdyttää. Teesille ja antiteesille on toki synteesi, joka nyt tässä tapauksessa oli Suomessa vähälle huomiolle jäänyt art déco.
 
Vs: Turun seudun joukkoliikenne 2020

ei Kulttuuripääkaupunkiin sellaista saa rakentaa!

Köh. Silta on kyllä tässä lajissa murheista pienin. Kulttuuripääkaupunki on syytä tulkita tahattomaksi vitsiksi, joka sellaisena on tietysti jonkin verran huvittava.

Kaukaa aiheen vierestä: ankeudesta johtui mieleen Harry Potter -suomennoksissa seikkailevat ankeuttaja-hahmot. Käännös on aivan loistava sana, merkitysvivahteiltaan mehukkaan tragikoominen toisin kuin tylsähkö alkukielinen nimike dementor. Lähisukulaiseni ilmoittautui ankeuttajaksi, kun oli saarnannut lapsilleen käytösohjeita pitkähkön päivän ja kieltänyt kieltänyt heiltä sankan joukon huvituksia. Ankeuttajien esiäiti tulee Britanniasta kuten Harry Potter: hän on itseoikeutetusti nyttemmin dementoitunut baronitar Margaret Thatcher. Turun valtuusto sijoittunee jonnekin ankeuttajien joukossa, tosin kyllä ihan muilla ansioilla kuin valitun uuden sillan takia.
 
Vs: Turun seudun joukkoliikenne 2020

Itse laajasti nimenomaan taiteiden tutkimusta lukeneena pidän aika onnettomana, jos eleettömyyttä ei osata arvostaa ja keksitään maksiimeja tyyliin "tylsyys on rumuutta". Myös epätylsyys voi olla rumuutta väärässä paikassa..
No joo, mutta estetiikan yo. on pakotettu toteamaan tähän että huonoa taidetta on tutkittu todella vähän. Tässä yhteydessä haen takaa sitä että jokaikistä arkkitehtuurihistoorikkeja koristavaa hienoa pelkistettyä modernia rakennusta kohden on sata hirveää tekelettä jotka suurine muotoineen ja laajoine monotonisinen pintoineen vielä pistää väkisinkin silmään. Onnistunut moderni arkkitehtuuri vaatii hyvän arkkitehdin ja rakennuttajan, ja suuri osa tekijöistä nyt vaan on keskinkertaisia.
 
Vielä vaikeampaa kuin eleettömän arkkitehtuurin hallinta on tehdä onnistunutta "wau-arkkitehtuuria" tai koristeellista.

Myllysillan paikalle olisi kuitenkin ollut oleellisesti vaikeampaa tehdä onnistunut esimerkiksi Ultrixin kannattama riippusilta tai koristeellinen silta kuin tehdä onnistunut eleetön silta.

"Tylsyys on rumuutta" on myös sikäli huono maksiimi, että siinä voi aina itse määritellä mikä on tylsää. Kyllä myös esimerkiksi uusrenessanssikermakakkutalo tai tökerömpi jugend-ornamenttinen talo voi olla tylsä.
 
Takaisin
Ylös