Viestiketju: Yhdysvaltain ilmailuhallinto hyväksyi lentävän auton

Alunperin kirjoittanut Antero Alku

Ns. vaihtoehdot eivät ole vaihtoehtoja, jos esimerkiksi alhaisempi kapasiteetti tai suorituskyky maksavat yhtä paljon kuin enemmänkin. Miksi ostaa esim. 2-paikkainen Smart, jos alhaisemmalla hinnalla saa 5-paikkaisen Rellun tai Toyotan? Tai miksi ostaa vähintään 25.000 $ maksava 2-paikkainen ja 3-pyöräinen Aptera, kun sillä hinnalla taitaa saada kelpo jenkkiraudan kunnon V8-koneella?

Kuvaamasi ilmiö pätee mielestäni ainoastaan korkean autoverotuksen maihin, ei niinkään yleisesti. Suomessa ei juurikaan ole varaa pitää useampaa autoa joten on pakko tyytyä niihin kompromissiratkaisuihin. USA:ssa taas voidaan hyvinkin ostaa Aptera työmatkoja varten kun pääsee ajamaan pikakaistalla ja V8 säästetään viikonloppucruisailuja varten. Sen 'ekoauton' ostamisesta on siis ihan havaittavaa, konkreettista hyötyä työmatkaliikenteessä.

Pikkuautojen takapenkin henkilökuljetuskyky on parhaimmillaankin lähinnä teoreettinen, mutta uppoaa valitettavasti kuoliaaksiverotettuun kuluttajaan ihan vain siksi, että jos joskus jossain kohtaa ehkä sittenkin pitäisi saada useampi henkilö kyytiin. Seuraava Smart tuleekin ilmeisesti olemaan Renault Twingon versio joten näkemäsi ongelma ratkennee ihan itsekseen muutaman vuoden kuluttua

Alunperin kirjoittanut Count

Kuvaamasi ilmiö pätee mielestäni ainoastaan korkean autoverotuksen maihin, ei niinkään yleisesti. Suomessa ei juurikaan ole varaa pitää useampaa autoa joten on pakko tyytyä niihin kompromissiratkaisuihin. USA:ssa taas voidaan hyvinkin ostaa Aptera työmatkoja varten kun pääsee ajamaan pikakaistalla ja V8 säästetään viikonloppucruisailuja varten. Sen 'ekoauton' ostamisesta on siis ihan havaittavaa, konkreettista hyötyä työmatkaliikenteessä.

Joskus nuorena miehenä pidin Suomen korkeaa autoverotusta kirosanana mutta nykyisin olen kallistunut sille kannalle että perimällä autoveroa uudesta autosta, joskaan ei 120-prosenttista kuten se oli takavuosina, mutta jotain kuitenkin, saadaan pienessä maassa autokanta pidettyä optimaalisena. On totta että pikkuauto kuluttaa vähemmän esim työmatkoilla, mutta miksi siinä tapauksessa ei voi kulkea julkisilla töihin? Autovero kirpaisee oikeastaan vain nuoria joiden on ostettava aina kalliimpi ja isompi auto. Sitten kun on keski-ikäinen ja saanut hankittua sellaisen auton jonka perhe tarvitse, ei se auton vaihtaminen uudempaan samanveroiseen ole yhtään kalliimpaa kuin maissa joissa autoveroa ei peritä, koska jälleenmyyntiarvokin on vastaavasti korkeampi.

Mitä lentäviin autoihin tulee niin ne tuskin toteutuvat mutta mitä toivoisin olisi että autoihin olisi saatavilla automaattiohjaus, joka toimisi ainakin rajoitetuissa paikoissa tai alhaisilla nopeuksilla. Sellaisilla olisi sosiaalinen tilaus koska väestö teollisuusmaissa ikääntyy ja moni menettää ajokykynsä, ja jos on tarkoitus jatkaa ihimsten pakottamista asua maalla tai paikoissa joissa joukkoliikenne palvelee käytännössä vain työmatkaruuhkien aikana, niin tarve päästä jonnekin tulee kasvamaan niiden joukossa joila ei ajokorttia ole, räjähdysmäisesti. Automaattiohjaut autot (ts sellaiset joissa automatiikka tietyissä tilanteissa pakosta kytkeytyisi päälle) lopettaisi myös sellaiset liikenteen lieveilmiöt kuten mieletön kaahailu ja rattijuoppoudet.

t. Rainer

Alunperin kirjoittanut R.Silfverberg

Joskus nuorena miehenä pidin Suomen korkeaa autoverotusta kirosanana mutta nykyisin olen kallistunut sille kannalle että perimällä autoveroa uudesta autosta, joskaan ei 120-prosenttista kuten se oli takavuosina, mutta jotain kuitenkin, saadaan pienessä maassa autokanta pidettyä optimaalisena.

Suomessahan autokannan keski-iän on pitkään kerrottu olevan siellä kymmenen vuoden hujakoilla ja siitä vielä nousemaan päin, enkä oikein mitenkään voi käsittää moista optimaaliseksi tilanteeksi.
Autojen käytön (tai oikeammin, omistamisen) verotus ohjaa jo nykyisellään valintoja vähäpäästöisempään ja -kulutuksisempaan suuntaan. Jos auto olisi halpa hankkia mutta kallis käyttää, voitaisiin "samalla rahalla" hankkia useampi tarkoituksenmukainen kulkuväline kustannuksien pysyessä kutakuinkin samoina (Vielä jos vakuutukset olisivat henkilö- eivätkä ajoneuvokohtaisia! Itse en ainakaan pysty ajamaan kahta autoa samaan aikaan...).

(Autokannan keski-iän kohoaminen henkilöautojen osalta selittyy käytettyjen autojen maahantuonnilla joka puolestaan on suoraan seurausta "aitojen suomiautojen" korkeista hinnoista ja usein heikosta varustelutasosta. On houkuttelevampaa ostaa pari vuotta vanhempi saksantuonti jossa on ratin ja penkin lisäksi vähän muitakin varusteita ja joka on vielä usein vähemmän ajettukin kun samanhintainen "aito suomiauto". Raskaan liikenteen osalta taitaa johtua taloustaantumasta kun ei ole varaa vaihtaa uuteen.)

Alunperin kirjoittanut Ville O. Turunen

Vertailukohteena voi ajatella vanhan ajan puhelinkeskusta, missä irtojohdoilla yhdistetään linjat toisiinsa: tuskin kenellekään tulee mieleen väittää, että kaikkia kytkentöjä ei voida tehdä, koska kaapelit eivät sopisi olemaan limittäin.

Ilmatila ei ole verrannollinen sentraalisantran työtilaan. Oikealla ilmatilalla on muitakin käyttäjiä kuin ihminen. Väliin pitää mahtua esim. linnut ja säätilat sekä vikaantuneet koneet ym. häiriöt.

Lentoautojahan voidaan säilyttää monikerroksissa halleissa kuten nykyautojakin (tai nykylentokoneita lentotukialuksien kansien alla), eli niiden määrä ei rajoitu kaksiulotteiseen parkkipinta-alaan.

Mutta eihän kaikkien tarvitsekaan mahtua ilmaan samaan aikaan. Varakkaimmat varaavat slottinsa ensimmäisinä, ja köyhemmät saavat tyytyä maakyytiin tai ehkä ilmajoukkoliikenteeseen. Niinkuin nykyään pomot lentävät kopterilla ja tavikset EasyJetillä.

Alunperin kirjoittanut Count

Vielä jos vakuutukset olisivat henkilö- eivätkä ajoneuvokohtaisia! Itse en ainakaan pysty ajamaan kahta autoa samaan aikaan...

Henkilökohtainen liikennevakuutus olisi useimmiten huomattavasti ongelmallisempi. Esimerkiksi sellaisessa tilanteessa että neljän hengen kaveriporukka lähtee yhdessä reissulle yhden heistä omistamalla autolle pitäisi kaikilla jossain vaiheessa mahdollisesti autoa ajavilla olla oma liikennevakuutus.
Sen sijaan ajoneuvokohtaisessa vakuutuksessa riittää yksi vakuutus.

Ajoneuvovakuutus olisi toki hyvä hinnoitella ajokilometrien mukaan, kolareita ja muita vakuutuksesta korvattavia vahinkoja kun sattuu yleensä vain liikkuvalle ajoneuvolle. Tällöin em. kaveriporukankin olisi helppo laskea reissunsa kuluihin myös vakuutusmaksut mukaan, varsinkin jos vakuutusmaksu tosiaan olisi per kilometri. Samoin esim. taksien taksoissa vakuutuksen osuus olisi helppo hinnoitella. Kilometripohjaisessakin hinnoittelussa olisi tosin omat huonotkin puolensa: kilometrimäärää voi olla hankala arvioida etukäteen. Tähän ratkaisuna olisi sähkölaskuista tuttu arviolaskutus: arvion ja todellisen ajon välinen erotus tasattaisiin vuosittain tai esim. joka katsastuksen jälkeen.

Alunperin kirjoittanut Jussi

Henkilökohtainen liikennevakuutus olisi useimmiten huomattavasti ongelmallisempi...

Mikäs ongelma siinä on? Eihän autot kolareita aja, vaan kuljettajat, joten miksi vakuutetaan autoja eikä kuljettajia, jotka ovat riski. Jos oikein muistan, ainakin Englannissa asia on niin päin, että liikennevakuutus on kuljettajakohtainen. Jos kuljettajan liikennevakuutus on maksamatta, ajokortti ”ei ole voimassa”.

Meidän liikennevakuutuksemmehan on nurinkurinen, koska se sotkee todellisen riskitekijän eli kuljettajan, automallikohtaiset korjaustilastot sekä aiheuttajan ja syyttömän käytössä olevien autojen hintatason. Eli kalliilla autolla on kallis vakuutus. Mutta kun sitä kallista autoa on käyttänyt hyvä kuljettaja ilman kolareita, saa vakuutukseen alennusta (bonukset). Mutta kun perheen lapset saavat ajokortteja, heidän riskinsä on suuri, ja he ajavat alennetuilla vakuutuksilla. Sitten kun riski toteutuu ja lapset aiheuttavat vahingon toiselle, korjauskulut muodostuvat sen toisen auton hinnan mukaan, ei sen vakuutuksen mukaan, josta korvaus maksetaan. Eihän tässä ole päätä eikä häntää!

Kun liikennevakuutus on ajokorttikohtainen, ei tarvitse pohtia kilometrejäkään. Bonuksia kertyy, kun ei töpeksi. Vahingon riskihän on kiinni ajajan käytöksestä, ei siitä, miten paljon ajaa. Todennäköisesti paljon ajava on itse asiassa taitavampi ja siten hänen riskinsä on ajettua matkaa kohden pienempi kuin sen, joka ajaa harvoin. Mutta tietenkin jos ajaa harvoin tai ei ollenkaan, ei aiheta vahinkojakaan, ja silloinkin on oikein, että maksaa alennettua vakuutusta.

Antero

Terrafugia-firman täti esittelee Transition-lentoautoa TED-esitelmässä (video 9 min 40 s):

http://www.ted.com/talks/anna_mracek...can_drive.html

Vaikea edelleenkään kuvitella, kuka noita ostaisi. Hinta-arvio on firman webbisivulla 279 000 taalaa, eli se on viime vuodesta noussut lähes sata tonnia. Videosivulle tulleiden kommenttien mukaan lento-ominaisuuksiltaan Transitionia paremman pienlentokoneen voi Yhdysvalloissa ostaa alle 70 000 dollarilla.

Esitelmässä kerrotaan, miten Yhdysvalloissa on tuhansia vajaakäytöllä olevia pieniä kiitoratoja, joita Transition-pilotit voisivat hyödyntää. Tulee mieleen, että mikähän niiden kapasiteetti matkustajissa laskettuna oikeasti on, jos lentokoneeseen mahtuu Transitionin tapaan kaksi ihmistä. Ruuhkaa taitaisi tulla aika nopeasti, jos Transitionista jonkun ihmeen kautta oikeasti tulisi populaari suksee. Luemma Heathrown lähestymisväylillä ilmassa koneiden väli on pienimmillään 4,6 km. Löytyisiköhän amerikkalaiselta moottoritieltä ruuhkaolosuhteissa Transitionin hintainen henkilöauto keskimäärin tuon mittaiselta pätkältä... hmm...