Googlen robottiauto

Liittynyt
7 Elokuu 2009
Viestit
2,290
New York Timesin juttu Googlen robottiautosta.

Jutun lopussa viitataan mahdolliseen tykkänään kuljettajattomaan tulevaisuuteen, jossa takseilla ei ole henkilöstömenoja lainkaan. Tuossa tilanteessa luulisi taksikyydin hinnan tippuvan perin alas ja oman auton omistamisen käyvän turhaksi hyvin suurelle enemmistölle autoilijoista.
 
Mutta se asia ei muutu miksikään, että henkilöauto on väärä väline siellä, missä massoittain ihmisiä liikkuu täsmälleen samoja reittejä. Ei siinä ole ratkaisevaa se, ohjaako autoa robotti vai ihminen. Vai kulkeeko se jonkin raidetaksin nimellä vaikka monoraililla.

Itsekseen ajeleva auto on haastava tekninen hanke, ja sellaisen kanssa voidaan saavuttaa tuloksia, joista on ihmiskunnalle ihan oikeatakin hyötyä. Mutta ei sillä liikenteen kustannuksia ja ruuhkautumista ratkaista. Junina kulkevista autojonoista on haaveiltu jo vuosikymmenet ja toimivia ratkaisujakin on demonstroitu. Mutta oikea juna pesee henkilöautojunan kaikilla mittareilla mennen tullen. Paitsi tietenkin yksityisyydellä, jota tarvitaan mm. aamiaisen nauttimiseen autossa, kun ruuhkien vuoksi ei ole aikaa syödä sitä kotona ennen matkaa.

Antero
 
Itsekseen ajelevista autoista voisi olla joukkoliikenteen liityntävälineeksi seuduilla, joissa bussiliikenteellä joudutaan tarjoamaan harvaa vuoroväliä. Joukkoliikenteestä voisi tulla ihan kilpailukykyistä harvaan asutuillakin alueilla, jos kuljetus automaattiautoilla hyvän joukkoliikenteen varteen ei maksa paljoa. Myös poikittaisliikenteessä vahvojen runkolinjojen muodostaminen onnistuisi nykyistä paremmin, jos niiltä voitaisiin järjestää liityntäyhteydet lähialueille automaattiautoilla.
 
. Mutta ei sillä liikenteen kustannuksia ja ruuhkautumista ratkaista.

Juu ei, mutta mahdollisesti robottiautolla voisi ratkaista parkkitilaongelman. Autoista hyvin suuri valtaosa olisi jatkuvassa kierrossa olevia robottitakseja jotka eivät juurikaan makaisi parkkeerattuina, tai ainakin hiljaisina tunteina ne osaisivat mennä itsekseen parkkiin jonnekin, missä tila ei ole ongelma. Raidetaksiin verratuna etu on se, että tieinfrastruktuuri on olemassa ja ulottuu kaikkialle. Kuten todettua, aamuruuhkaan tämä ei ehkä auttaisi nykytilanteeseen verrattuna mitään, tai mahdollisesti jopa pahentaisi asiaa, jos yksittäisen matkan hinnasta tulee niin halpa, että autojen täyttöaste laskee nykyisestä. Toisaalta automaattiajo ja auton tietoisuus tieverkon tilanteesta mahdollisesti tehostaisi teiden kapasiteetin käyttöä, mutta epäilen, että etu on joukkoliikenteen käyttämiseen verrattuna pieni.
 
Itsekseen ajelevista autoista voisi olla joukkoliikenteen liityntävälineeksi seuduilla, joissa bussiliikenteellä joudutaan tarjoamaan harvaa vuoroväliä. Joukkoliikenteestä voisi tulla ihan kilpailukykyistä harvaan asutuillakin alueilla, jos kuljetus automaattiautoilla hyvän joukkoliikenteen varteen ei maksa paljoa. Myös poikittaisliikenteessä vahvojen runkolinjojen muodostaminen onnistuisi nykyistä paremmin, jos niiltä voitaisiin järjestää liityntäyhteydet lähialueille automaattiautoilla.

Tämän lisäksi myös seuraavisssa tapauksissa autoilla jotka kulkisivat ilman kuljettajaa olisi sosiaalista tilausta:
- Vanhukset ja nuoret joilla ei ole ajokorttia eivät olisi riippuvaisia muiden tarjoamista kyydeistä, jos asuvat paikkakunnalla jossa joukkoliikenne on harvaa
- Parantaisi liikenneturvallisuutta ruuhkaisissa olosuhteissa
- Rattijuoppousongelma olisi suurimmalti osin pois lakaistu
- Autojen energiankulutus vähenisi jos suurimmalla osalla teitä sallittaisiin vain automaattiohajuksessa kulkevia autoja, koska kaahaaminen loppuisi

t. Rainer
 
Itsekseen ajelevista autoista voisi olla joukkoliikenteen liityntävälineeksi seuduilla, joissa bussiliikenteellä joudutaan tarjoamaan harvaa vuoroväliä.
Eihän tässä ole sikäli mitään uutta, että onhan tämä kuljettajaton auto Marja-Vantaan suunnitelmissa pyörinyt ja demokin oli pari vuotta sitten Tikkurilassa. Samassa yhteydessä esiteltiin myös pakettiauton kokoisia kuljettajattomia busseja. Ei niitä ollut paikalla, mutta valokuvissa.

Googlen robotoitu tavallinen henkilöauto on tietenkin toista kuin sähkökäyttöinen kuljettajaton golfauto jota Tikkurilassa demottiin. Mutta problematiikka on sama molemmilla. Talvioloissa ei kuljettajattomia autoja liene kokeiltu missään ja ilkivallan ongelmasta ei ole mitään tietoa. Ei ole kokemusta siitäkään, miten innokkaasti esimerkiksi iäkkäät lähtevät kuljettajattoman auton kyytiin. Tällä hetkellä heidän kuljetuspalveluissaan markkinoidaan nimenomaan palvelua eli ihmistä sitä kuljetusta hoitamassa.

Insinöörinä uskallan sanoa, että ongelma ja ratkaisu eivät useinkaan ole tekniikka, vaan inhimilliset ja sosiaaliset tekijät. Eli kysymys siitä, miten pitkälle ihminen alistuu ja sopeutuu teknisen ratkaisun hyväksi. Nimenomaan liikenteen osalla ihminen on jo sopeutunut ja alistunut erittäin pitkälle antamalla liikenteen vaarantaa terveyden, tuottaa kuolemia, muokata elinympäristön ja hallita taloutta (asunnon jälkeen auto eli liikenne on talouden suurin menoerä).

Googlen jutun perusteella robottiautot pärjäävät aivan mainiosti, mutta en silti usko että onnistuu tai pitääkään onnistua hyväksyä niitä liikenteeseen kuten kuljettajallisia henkilöautoja. Esimerkiksi tavoitetta autottomista keskustoista tämä tekniikka ei muuta mihinkään, mutta parhaassa tapauksessa se tietenkin voi olla autottomien keskustojen tueksi, jos näillä vähennetään keskustojen ulkopuolelta liikkelle lähteviä keskustaan pyrkiviä autoja.

Antero
 
Talvioloissa ei kuljettajattomia autoja liene kokeiltu missään

Tässä taidetaan tulla monenkin tekniikan kohdalla mainittuihin 80/20 tai 90/10 -sääntöihin, eli ongelmasta 80 %:in ratkaisemiseen menee 20 % panostuksesta, ja loppuun 20 %:iin kuluu valtaosa työstä tai homman hankalat tapaukset osoittautuvat käytännössä mahdottomiksi. Robottiauton varmaan tosiaan saa suht helposti kulkemaan luotettavasti päivänvalossa kohtuullisen säännönmukaisessa ympäristössä. Kotimainen räntäpyry tai hämärässä eteen kirmaavat lapset ovat sitten kimurantimpi juttu. Robottiauton tapauksessa taitaa vielä olla niin, että ihmiskuljettajan kyvyistä pitäisi pystyä toteuttamaan suunnilleen kaikki, ennen kuin aparaatin voi päästää liikenteeseen. Toisaalta kone on tietysti monessa asiassa parempikin kuin ihminen.


ja ilkivallan ongelmasta ei ole mitään tietoa.

Itse asiassa olisin pikemminkin huolissani yksityisyyden suojasta. Robottitaksissa pitäisi ilkivallan välttämiseksi maksaa/avata ovi jollain välineellä, joka identifioi matkustajan. Ilkivallantekijä olisi tällöin vastuussa tekemisistään, mutta samalla isoveljelle kerääntyisi pikkutarkka tietokanta käyttäjien kulkemisista (sama tosin alkaa vähitellen koskea joukkoliikennettäkin, vrt. Lontoon Oyster Card). Autoissa olisi väistämättä melkoiset kamera- ja sensorilaitteistot, joten niiden ohjelmoiminen kuvaamaan maalipinnan raaputtelijoita ja renkaiden puhkojia (tai vaikka toisiaan koskettelevia matkustajia) olisi varmasti triviaalia. Ammattimaiset autovarkaat ovat sitten tietysti kysymys erikseen.
 
Robottiauton varmaan tosiaan saa suht helposti kulkemaan luotettavasti päivänvalossa kohtuullisen säännönmukaisessa ympäristössä. Kotimainen räntäpyry tai hämärässä eteen kirmaavat lapset ovat sitten kimurantimpi juttu.

Lisäongelmana tässä robottiauton automatisoituna laitteena tulee toimia aidosti turvallisesti. Liikenteen sosiaaliseen hyväksyntään kuuluu nimittäin nykyisin ihmisille oikeus ajaa keliin nähden erittäin vaarallisella tavalla esimerkiksi juuri räntäsateessa. Samoin sosiaalisesti hyväksyttävää on ajaa lähes täysin ilman turvamarginaaleja.

Robottiauto olisi siis hyvin usein hitaampi kuin ihmisen kuljettama auto ja teille mahtuisi vähemmän autoja, kun turvaetäisyyksiä pitäisi noudattaa, vaikka laitteilla olisikin pienempi reagointiviive. Jo pelkästään näistä syistä robottiautoja tuskin tulee laajasti käyttöön normaaliliikenteeseen. Vaapaalla maantiellä tai alhaisen nopeuden liityntätehtävissä ne voivat joskus toimiakin.
 
Tässä taidetaan tulla monenkin tekniikan kohdalla mainittuihin 80/20 tai 90/10 -sääntöihin, eli ongelmasta 80 %:in ratkaisemiseen menee 20 % panostuksesta, ja loppuun 20 %:iin kuluu valtaosa työstä tai homman hankalat tapaukset osoittautuvat käytännössä mahdottomiksi. Robottiauton varmaan tosiaan saa suht helposti kulkemaan luotettavasti päivänvalossa kohtuullisen säännönmukaisessa ympäristössä. Kotimainen räntäpyry tai hämärässä eteen kirmaavat lapset ovat sitten kimurantimpi juttu. Robottiauton tapauksessa taitaa vielä olla niin, että ihmiskuljettajan kyvyistä pitäisi pystyä toteuttamaan suunnilleen kaikki, ennen kuin aparaatin voi päästää liikenteeseen. Toisaalta kone on tietysti monessa asiassa parempikin kuin ihminen.

Ennekuin robottiautoja alkaa liikkua teillämme pitää lainsäädäntöä tietenkin muuttaa.

Jos ajatellaan niin ettei niiden ole pakko selviytyä kaikista mahdollisista tilanteista (kun ihmisetkään seivät selviydy) vaan rajataan niiden käyttö koskemaan tiettyjä katuja ja teitä, pysäköintipaikoja, sääoloja jne.

Kuvitteliisin että robottiautijen kehitys on suuressa maailmassa pidemmällä kuin esim sähköautojen, joista puhutaan jatkuvasti maailman pelastajina. Itsestään kulkevia trukkeja tai vastaavia on ollut n 50 vuotta. Autotehtaat ja yliopistot jne ovat kehitelleet automaattiautoja tosissaan n 20 vuotta, ja periaattteessa jokin kalliimpi Mersu vois jo nykyisillä vempaimilla kulkea ilman kuljettajaa, mutta sitä ominaisuutta ei ole saatu ottaa käyttöön yleisessä liikenteessä lainsäädännön takia. Googlen robottiauto lienee paljon amatörimäisemmin toteutettu mutta toimii silti.

t. Rainer
 
Olettaisin, että jossain vaiheessa käyttöön tulee jonkinlainen sekamuoto: auto jota ihminen voi ajaa, mutta jossa on myös automaattiohjaus. Automaattiohjausta käytettäisiin valtateillä ja pääteillä, alueilla joissa jalankulkijoita ei ole. Pääteille voidaan myös tehdä jonkinlaiset automaattiajoa auttavat 'radat' ja keskitetty liikenteenohjaus. Katu- ja piha-alueilla autoa kuljettaa ihminen ja silloin ajonopeus olisi rajattu esimerkiksi 35 km/h. Teknisesti ehkä jo nyt mahdollista ja poistaisi suurimman osan kuolemaan johtavista onnettumuuksista.
 
Kuvitteliisin että robottiautijen kehitys on suuressa maailmassa pidemmällä kuin esim sähköautojen, joista puhutaan jatkuvasti maailman pelastajina.
Voit olla tässä hyvinkin oikeassa, miten nyt sitten mitataankin. Sillä joukkoliikenteessä on jo olemassa kameralla ohjattuja busseja. Niissä istuu kuljettaja, mutta hänen ei tarvitse ohjata. Heti voit ostaa kaupasta henkilöauton, joka hoitaa itse taskupysäköinnin. Eikös Volvo ole jo esitellyt auton lisävarusteen, joka estää ajamasta kolareita ja ihmisiä päin. Ja ne vihivaunuiksi kutsutut itsestään ajelevat trukit, tai miksi ei itsekseen huoneistossa kiertelvä pölynimuri.

Kaikkiin edellä oleviin nähden itsekseen ajeleva auto ei ole mikään kummajainen teknisenä laitteena. Kohta siinä lienee haasteellisinta hallita auton mekaanista moottoria ja voimansiirtoa. Kunhan ajopeli vain olisi sähköinen – kuten vihivaunu tai automaatti-imuri – niin laite olisi paljon helpompi toteuttaa. Kamerat ja tietokoneet ohjelmineen kun ovat helppoa tavaraa, moottorin, vaihteiston ja mekaanisen jarrun hallinta ei.

Mutta jotain kertoo käytännön tilanteesta se, ettei HKL:n kuljettajattoman metron ”silmiksi” löytynyt mitään tekniikkaa, joka luotettavasti hoitaisi nykyisen kuljettajan tehtävän. Siis tarvitaan laituriovet, ja avoimia rataosia tarkkaillaan ihmissilmin valvomosta.

-late; 94172 sanoi:
Liikenteen sosiaaliseen hyväksyntään kuuluu nimittäin nykyisin ihmisille oikeus ajaa keliin nähden erittäin vaarallisella tavalla esimerkiksi juuri räntäsateessa. Samoin sosiaalisesti hyväksyttävää on ajaa lähes täysin ilman turvamarginaaleja.
Tämä onkin mielenkiintoinen puoli. Kuinka suuri osa auton käyttäjistä on ylipäätään kiinnostunut autosta, joka ajaa itse? Olisiko jokin osviitta tästä se, kuinka moni autoilija on valmis matkustamaan muualla kuin ratin takana, jos joku tarjoutuu kuljettajaksi? Monelle auton merkitys ei ole kulkuväline, vaan statussymboli, egon jatke ja näyttämisen väline. Robottiautossa ei ole näitä ominaisuuksia. Sillä ei voi rikkoa sääntöjä ja olla siten muita ”parempi”.

Ja kuinka nopeaksi ja tehokkaaksi suhteessa joukkoliikenteeseen autoilu muuttuukaan, jos koneet pakottavat noudattamaan kaikkia sääntöjä ja vastaavia turvanormeja joita joukkoliikenteessä ja erityisesti raideliikenteessä jo nyt noudatetaan.

Antero
 
Kamerat ja tietokoneet ohjelmineen kun ovat helppoa tavaraa, moottorin, vaihteiston ja mekaanisen jarrun hallinta ei.

En nyt ole ihan varma, mitä tuolla tarkoitit, mutta konenäön ja liikenneympäristön tilanteita kameroiden ja sensorien avulla tunnistavien ohjelmistojen ja tekoälyn kehittäminen on kyllä vähän jotain muuta kuin "helppoa tavaraa" (kuten automaattimetroesimerkistäsikin näkyy). Laskentakapasiteetti ja digitaalikamerat sinänsä tietysti ovat nykyään ilmaisia takavuosiin verrattuna. Tosin autoa ajava tekoäly on ongelmana sellainen, että siihen voinee upottaa nykymittakaavassakin tuntuvan määrän prosessorikapasiteettia.

Tämä onkin mielenkiintoinen puoli. Kuinka suuri osa auton käyttäjistä on ylipäätään kiinnostunut autosta, joka ajaa itse? Olisiko jokin osviitta tästä se, kuinka moni autoilija on valmis matkustamaan muualla kuin ratin takana, jos joku tarjoutuu kuljettajaksi? Monelle auton merkitys ei ole kulkuväline, vaan statussymboli, egon jatke ja näyttämisen väline. Robottiautossa ei ole näitä ominaisuuksia. Sillä ei voi rikkoa sääntöjä ja olla siten muita ”parempi”.

Nimenomaan. Itselläni oli mielessä semmoinen utopistinen tilanne, jossa nykyisen kaltainen taksimatka maksaa vain vähän bussi/ratikkalippua enemmän, ja taksipulat pikkujoulukaudella ovat tuntematon käsite. Kuvittelen siis, että henkilöauto kehittyy edelleen kevyemmäksi, taloudellisemmaksi ja erittäin vähän huoltoa vaativaksi, jolloin taksien tarjoaminen on suht halpaa ja helppoa. Puhelinsoitolla (tai mikä lähitulevaisuuden savumerkkijärjestelmä onkaan) saa hetkessä ovensa eteen nykymaailman Mersua vastaavan pirssin joka vie perille automaattisesti muutamalla eurolla. Tai mahdollisesti Mersu maksaa vähän ekstraa, mutta rupisemman ja heikommalla siivouksella pidetyn robottitaksin ainakin saa tuolla hinnalla. Tämmöisessa tilanteessa oman peniksenjatkeauton pitämisestä luulisi hohdon katoavan aika monen silmissä. Harrastajia ja optiomiljonääripullistelijoita tietysti piisaisi edelleen. Yritän keksiä vertauskuvaa, mutta mitään auton hintaluokan tuotetta ei oikein tule mieleen. Yksi eri hintaluokan ilmiö voisi olla pullovesi, jonka yltiöpäinen brändääminen ja hinnoittelu eivät ainakaan Suomessa uppoa kovin laajoihin kansanosiin, kun kraanasta tulee parempaa tavaraa ilman muovinpehmentimiä (kymmenes)tuhannesosalla hinnasta.

Laajamittaisesta robottitaksien käytöstä olisi muuten mahdollisesti sama hyöty kuin nykyisistä yhteiskäyttöautoista, eli se, että asiakkaat tiedostavat, paljonko ajavat, ja saattaisivat esimerkiksi säästää kauppareissun muutaman euron hinnan ja mennä pyörällä. Nykyisinhän auton omistajilla on niin paljon rahaa upotettuna kulkuneuvoon, että sen käyttäminen tuntuu suorastaan velvollisuudelta, ja moni ei ole kovinkaan tietoinen ajamistaan kilometrimääristä. Työsuhdeautot ovat sitten luku sinänsä.

Tuohon Anteron kommentiin vielä sen verran, että joku osuus on myös semmoisia kuin minä, joiden mielestä auton ajaminen on epämiellyttävää. Itse kyllä kököttelisin mieluusti automaatin kyydissä kaikki reissut, joita ei polkupyörällä ehdi ajaa, mutta taidan olla ainakin miessukukunnasta aika pienessä vähemmistössä. Meikäläisellä on auton statussymboliarvon havainnoimisen kohdalla ylipäätään paha musta aukko, mikä on useamman kerran johtanut outoihin sosiaalisiin tilanteisiin, kun en ole ymmärtänyt olla vaikuttunut kanssaihmisteni automobiileista, tai ymmärtänyt, miksi he ovat vaikuttuneita kanssa-autoilijoistaan. Asiaa ei tietysti auta se, että en ole koskaan ollut automalleista tai markkinoista hiukkaakaan kärryillä.
 
Tuohon Anteron kommentiin vielä sen verran, että joku osuus on myös semmoisia kuin minä, joiden mielestä auton ajaminen on epämiellyttävää. Itse kyllä kököttelisin mieluusti automaatin kyydissä kaikki reissut, joita ei polkupyörällä ehdi ajaa, mutta taidan olla ainakin miessukukunnasta aika pienessä vähemmistössä.

Kun ikää tulee lisää niin se ei ole pelkästään kateutta miksi pitää toisten autokuumeisuutta kummana.

Robottiautoila on sosiaalinen tilaus myös miesväen kesken koska aina vain kiristyvät liikennesäännöt, kuten alentuvat nopeusrajoitukset, kameravalvonta joka paikassa, nollatoleranssit ja promillerajojen alentamiset hankaloittavat autolla liikkumista monen mielestä. Silloin on sama ohjaako joku robotti autoa. Silloin sakot saa robotti eikä kuski itse jos käry käy :D

t. Rainer
 
Robottiautoila on sosiaalinen tilaus myös miesväen kesken koska aina vain kiristyvät liikennesäännöt, kuten alentuvat nopeusrajoitukset, kameravalvonta joka paikassa, nollatoleranssit ja promillerajojen alentamiset hankaloittavat autolla liikkumista monen mielestä. Silloin on sama ohjaako joku robotti autoa. Silloin sakot saa robotti eikä kuski itse jos käry käy :D
Rattijuoppo robotti?
 
Takaisin
Ylös