LinkBack URL
About LinkBacks
Vastaa lainaamalla viestiäEn tiedä mitä logiikkaa nyt haetaan.
Mutta 1960-luvun logiikka oli hyödyllistä. Turun -ja Porin läänin T ja Pohjois-Karjalan läänin S kertoivat muille, että extra varovaisuus on tarpeen; valitettavasti.
Suomen rekisterikilpien logiikka
Mielestäni kysymykseni siitä, miksi kilvissä pitäisi olla logiikka, oli ihan hyvä mutta jotakuta muuta ei kiinnostanut eli poistoon vaan? No, jään ihmettelemään.
Viimeisin muokkaaja kuukanko; 03.12.2010 kello 07:16. Syy: jaettu omaksi ketjukseen
Vs: Suomen rekisterikilpien logiikka
En tiedä mitä logiikkaa nyt haetaan.
Mutta 1960-luvun logiikka oli hyödyllistä. Turun -ja Porin läänin T ja Pohjois-Karjalan läänin S kertoivat muille, että extra varovaisuus on tarpeen; valitettavasti.
Vs: Suomen rekisterikilpien logiikka
Helsingissa ensin A, sitten B ja lopulta myös C. Uudellamaalla U ja Z. Lapissa L. Tampereella H niin kuin Hemmema (kuten Helsingin nimistötoimikunta tuota maakuntaa tahtoo kadunnimissä kutsua). K taisi olla Kuopio.
"Puolet asunnosta on oltava kylpyhuonetta siltä varalta, että sinne tulee joskus joku invalidi suihkuun."
– Minna Lindgren: Kuolema Ehtoolehdossa
Vs: Suomen rekisterikilpien logiikka
Aiheesta niin kattavasti, että ei mitään rajaa:
http://kilvet.com/Kilvet1922-2000.rtf
Vs: Suomen rekisterikilpien logiikka
Jossain vaiheessa on myös ryhdytty toimittamaan kuusimerkkisiä (kolme kirjainta + kolme numeroa) tunnuksia, joita on asetettu korkeaan kaksikerroksiseen kilpeen (usein niin että ajoneuvon toinen kilpi on kaksikerroksinen kapea mutta korkea läpyskä, toinen mitoituksiltaan normaali). Kaikki havaitsemani tällaiset kilvet ovat olleet KO-alkuisia, esim. KOV-993. Tällainen kilpi sopii usein tilaan, jossa muuten tarvittaisiin nk. lyhyttä kilpeä.
Harmi että Nylanderin tutkielma päättyy vuosituhannen vaihteeseen. Kaikista mielenkiintoisimmat tapahtumat ovat juurikin noin 10 viimeiseltä vuodelta. Aivan viime aikoina on alettu laajasti jatkaa sarjoja, jotka keskeytyivät 1980-90-lukujen vaihteessa (BOA-, KLX- jne.). Myös erilaisista oudoista sarjoista (YVM-, FPJ-... jne.) olisi mukava lukea, mitä kaikkia niitä on nähty ja havaittu. Ja jos on tietoa, mistä lähtien ja suunnilleen mihin saakka em:ja on aktiivisesti saatu rekisteröityihin ajoneuvoihin.
Vs: Suomen rekisterikilpien logiikka
Kotisivuillani "Bussikaistalla Helsingissä" tarina jatkuu.Alunperin kirjoittanut Rattivaunu
Vs: Suomen rekisterikilpien logiikka
Naapurustossa on esim. tänä vuonna rekisteriin otettu KOP-824, jonka peräpäänkilpi on neliskanttinen. Siinä on tietenkin vielä EU-merkki edessä. Auto on ilmeisesti Intiasta Suomeen siirretty japanilainen (sen kielisiä tarroja nimittäin näkyy ulkoapäin olevan auton sisällä) ja vasemmanpuolenohjauksella oleva henkilöauto.
Itse lähdeartikkelista olisin toivonut löytäväni jotain spesiaalitietoa myös meidän erikoisesta maakunnastamme Ahvenanmaasta. Siellähän oli aikaisemmin tunnuksen alkukirjain Å. Siitä en löytänyt halaistua sanaa jutussa. Nykyään Ahvenanmaan kilvet ovat aivan omaa luokkaansa ja siellä voi saada autoonsa pelkän tekstinkin eli vaikkapa kilven KIMMO. Manner-Suomen kilpeen voi hankkia nykyään sen alkavaksi vaikka Å:lla. Olen kerran nähnytkin tavallisen suomalaisen henkilöauton kilven mallia ÅKE-xxx, eikä se ollut siis ahvenan kilpi.
Asiasta toiseen, jokin aika sitten näin liikenteessä mustakilpisen henkilöauton peräkärryn. Taitaa olla aika vanha?
Asiasta kolmanteen: Eikö tämän kuukanko:n forumin muutosaktiivit voisi nyt ryhtyä suunnittelemaan rekisterikilpeä uusiksi? Fonttihan on aivan museaalinen eli mikä (mikä vaan) olisi parempi? Ja kilven muotoa voisi myös pohtia (tämän maamme ainoan asiantuntevan) forumin porukalla. Nykyään on aivan liikaa erilaisia muotoja, kuten olemme lukeneet, jos vain olemme lukeneet tausta-aineiston tarkkaan. Olisiko pyöreä tai soikea parempi kuin ikivanhat, joita vielä käytetään. Miettikääpä nuorisojäsenet tätä seikkaa...
Viimeisin muokkaaja Compact; 04.12.2010 kello 22:52. Syy: Åland
Vs: Suomen rekisterikilpien logiikka
Itseäni kiinnostaa Turun ja Porin läänissä jaetut kilpisarjat TAL ja TOB, jotka menivät monen vuoden aikana parin liikennöitsijän käyttöön. Tähän ei suoranaisesti http://www.saunalahti.fi/sisaarim/tr...terikilvet.htm antanut vastausta.
Vs: Suomen rekisterikilpien logiikka
On todettava, että erittäin ansiokasta tarinaa. Huomattavan perusteellista tietoa ottaen huomioon, että pääasiallisena lähteenä ovat bongaukset (tutkielman loppuosassa - jos nyt oikein ymmärsin).
killerpop: Mahtaako olla niin, että TAL- ja TOB-sarjoista vain lähinnä alkuosa on annettu aikanaan parin satakuntalaisen liikenteenharjoittajan käyttöön? Mustien kilpien aikana TA oli samalla tavoin bussiyrityksen vahvassa käytössä (ja BY oli toinen näistä satakuntalaisista).
Vs: Suomen rekisterikilpien logiikka
Vaikka Ahvenanmaa onkin Suomea, niin siellä on kuitenkin aivan oma rekisterikilpijärjestelmänsä. Siksi sitä ei ole otettu mukaan jo ennestäänkin monimutkaisen Manner-Suomen järjestelmän selostukseen.
Killerpopin kaipaamia linja-autorekistereitä ei kai varsinaisesti ole käsitelty missään, mutta SLHS:n Hetku-lehden numerossa 4/2002 aihetta on sivuttu.
Vs: Suomen rekisterikilpien logiikka
Jossain vaiheessa on alettu jakaa myös mustapohjaisia kolmen kirjaimen ja kolmen numeron rekisterikilpiä. Lieneekö sitten niin, ettei niitä saa kuin museokatsastettuun autoon. Näyttää varsin omituiselta, kun tunnus on sellainen, jota on jaettu 2000-luvulla, mutta kilpi on mustapohjainen näennäis-museokilpi. Käsittääkseni ihan oikeat vanhat tunnukset, jotka ovat autossa joskus olleet, ovat hankittavissa rekisteröintimaksun ja kilpien hinnalla milloin vain autoon takaisin.
Todella oudolta näyttää, kun auto, joka on vuosimalliltaan valkopohjaisten kilpien ajalta, on saanut museokatsastuksen jälkeen mustapohjaiset kilvet. Kyllä minusta tällöin on kyse pahasta virheestä, vaikka itse auto olisi muuten entisöity viimeisen päälle.
Moottori keskellä lattian alla - sijainti, joka on yrityksellenne sijoitus.
Vs: Suomen rekisterikilpien logiikka
Tuo kuusimerkkinen mustapohjainen kilpi on tosiaankin melkoinen sekasikiö. Trafin (ent. AKE, ent. ARK) sivuillakaan ei suoranaisesti mainita mitään tuosta versiosta, vaikka siellä muuten eri kilpityypeistä kerrotaankin.
Vs: Suomen rekisterikilpien logiikka
Förbomilla (silloinen Lahtonen & Förbom) oli ammoin bussit TÄ-101 ja TÄ-102. Olikohan kaksikirjaimisten loppuajoilta, kun kirjainyhdistelmät loppuivat, ja piti epätoivoisesti vielä ääkkösetkin ottaa käyttöön, mihinkähän aikaväliin sijoittuivat?
Vs: Suomen rekisterikilpien logiikka
Nuo TÄ- ja TÖ-tunnukset ovat olleet jaossa vuosina 1959-60 ja bussidatan mukaan kyseiset bussit on otettu käyttöön alkuvuodesta 1960.
Vs: Suomen rekisterikilpien logiikka
Sen verran täytyy vedättää ulkomaille, että entisen kotimaani Kreikan rekisterijärjestelmästä voisi ottaa mallia Suomeenkin. Kreikassa on annettu jo yli 20 vuotta ensirekisterit paikkakunnan / läänin mukaisesti, näin ollen autoista oli mukava bongailla niitten kotipaikkakuntia. Kirjaimia oli kolme, joista yksi-kaksi ensimmäistä kertoivat paikkakunnan ja sitten neljä numeroa. 2000-luvun aikana on valitettavasti sekoitettu pakkaa uusilla erikoisilla kirjaimilla, mutta pääpiirteisssän järjestelmä on sama. Kilvet on aakkostettu niin, että ne ovat luettavissa sekä aidolla, oikealla Kreikalla että latinalaisella aakkostolla. Esimerkkejä: Thessalonikin vuoden '97-98 autot, myös linjurit, saivat kirjaimet NEA, joista N oli kaupungin tunnus. XK- Halkidikin lääni, EE- Edessa, KB- Kavala, AP- Larissa jne. Ateenan perinteinen tunnus oli Y ( ilmeisesti sanasta pääkaupunki, proteyoysa - protévusa, tai Ymittos - Imitós vuoresta, kukaan ei oikein tiennyt kummasta)
Vauhtia vaunuun!
Lähettämissäännöt