Tonttimaa Helsingissä, Iso-Huopalahti ja Laajalahti

Liittynyt
13 Marraskuu 2010
Viestit
215
Helsingin kasvavaan tonttipulaan voi tulevaisuudessa olla käytössä täysin luontaisia ja mahdollisia keinoja. Yksi näistä olisi Iso-Huopalahden ja Laajalahden täyttäminen maa-aineksella. Eli Iso-Huopalahti ja Laajalahti täytettäisiin Kuusisaareen ja Lehtisaareen saakka. Alueelle voisi tietenkin jättää kapean joen uoman tai kanavan Mätäjokea ja Kilonojaa varten. Alueelle mahtuisi huomattavaa kaupunkirakentamista lähellä ollen jo merkittävää infraa kuten Turunväylä. Rakentamattomalle maaperälle myös joukkoliikenteen suunnittely yhdessä asuin- ja liikekorttelien kanssa olisi h/k suhteeltaan äärimmäisen kannattava. Uusi Isolaajan alue nivoutuisi kätevästi kantakaupunkiin aivan keskustan kyljessä.
 

Tulee semmoinen olo, että olen ihan väärällä alalla, jos tuommoisten paperien laatimisesta maksetaan rahaa. Silmissä vaan vilisee pinkkiä tankeroenglanninkielistä tuubaa.

Ymmärrän sen, että meren täyttäminen voi olla kokonaistaloudellisesti edullisempaa kuin olemassa olevalla maalle rakentaminen, jos syntyvä tonttimaa on arvokasta ja liikenneyhteydet hyvät, mutta nuo ns. visiot näyttävät silti ihan päättömiltä. Ratikkatunneleita menee pitkin merenpohjia vaikka samaan aikaan pinnan yläpuolelle tehdään isoja rakennuksia, ja Pikku-Huopalahden sijasta on tukittu Kruunuvuorenselkä. Tuon YVA-selvitys noin ikään kuin byrokraattisena harjoitteena voisi olla mielenkiintoinen.
 
Miksi kaupunkia pitäisi laajentaa täyttämällä merta kun kaupungin ympärillä on rakentamatonta maata kilometrikaupalla?

Meren täyttö tuo näennäisesti lisää arvokkaita rantatontteja. Mutta täyttöalueet muuttavat entiset rantatontit sisämaatonteiksi. Ja samalla tavalla uudet rantatontit lakkaavat olemasta rantatontteja täytön edetessä. Tietenkin tämä on hyvää liiketoimintaa rakentajille, joille on tällä tavoin loputtomasti tarjolla rantatontteja myytäväksi. Heiltähän ei peritä mitään takaisin, kun rantatontti lakkaa olemasta rantatontti ja arvo romahtaa.

Näissä täyttökuvioissa on minusta koko kaupunkisuunnittelun ymmärrys hukassa. Kaupungin arvo tulee siitä, että kaupungissa on samassa paikassa tai lähellä toisiaan monenlaisia toimintoja ja paikkoja, myös merenrantaa. Mikään asia ei ole arvokas yksin, ei edes ranta. Jatkuvasti kuitenkin suunnitellaan ”hyviä” hankkeita, joilla tosiasiassa vähennetään kaupungin kokonaisarvoa, jotta yhdellä tontilla tai yhdessä paikassa joku voi ”tehdä tilin”.

Havainnollistan asiaa vaikka sillä, että kaikkein korkein hinta asunnoissa Helsingissä lienee Kampin keskuksen yhteyteen tehdyillä asunnoilla. Kannattaisiko siis muuttaa koko kauppakeskus ja ympäröivätkin rakennukset, aukiot ja puistot pelkiksi asunnoiksi? Ei kannata. Jos kantakaupunki olisi pelkkiä asuntoja, se slummiutuisi. Se olisi ikävä asuntoalue, josta on hankala matkustaa muualle töihin, asioimaan, vapaa-ajan viettoon jne. Eikä se olisi mitenkään viihtyisä, kun ei olisi muuta kuin kivitaloa korttelikaupalla. Ei sinne haluaisi kukaan, vaan sinne joutuisivat ne, joilla ei ole parempaan mahdollisuutta.

Antero
 
Tulee semmoinen olo, että olen ihan väärällä alalla, jos tuommoisten paperien laatimisesta maksetaan rahaa. Silmissä vaan vilisee pinkkiä tankeroenglanninkielistä tuubaa.
Ammatinvalintakysymys. :)

Miksi kaupunkia pitäisi laajentaa täyttämällä merta kun kaupungin ympärillä on rakentamatonta maata kilometrikaupalla?
Vaikkapa siksi että kaupungin keskusta ei ole keskellä kaupunkia kun etelässä on meri.

Meren täyttö tuo näennäisesti lisää arvokkaita rantatontteja. Mutta täyttöalueet muuttavat entiset rantatontit sisämaatonteiksi. Ja samalla tavalla uudet rantatontit lakkaavat olemasta rantatontteja täytön edetessä. Tietenkin tämä on hyvää liiketoimintaa rakentajille, joille on tällä tavoin loputtomasti tarjolla rantatontteja myytäväksi. Heiltähän ei peritä mitään takaisin, kun rantatontti lakkaa olemasta rantatontti ja arvo romahtaa.

Näissä täyttökuvioissa on minusta koko kaupunkisuunnittelun ymmärrys hukassa.
Minusta sinä et taas ymmärrä koko kuviota. Kysymys on etäisyyksistä alueen keskukseen, ei pelkästään rannasta. Toiseksi täyttömaalle se on pitkälti tehty koko nykyinen kantakaupunkikin. Kolmanneksi pakkoko sitä on niin tehdä että se sulkee nykyiset käytössä olevat rannat, esimerkiksi tuo Hernesaaren jatko. Neljänneksi, minä en nyt esimerkiksi oikein ymmärrä miksei esim. Kalasatamassa olisi voitu levittää enemmänkin merellä päin, ei se nyt muutenkaan mikään luonnontilainen ranta.

Tai kysytään näin päin, olisiko Katajanokka parempi jos se olisi edelleen pari pikku saarta?
 
Viimeksi muokattu:
Mutta täyttöalueet muuttavat entiset rantatontit sisämaatonteiksi.

Tuota oli kyllä tuossa linkatussa suunnitelmassa vältetty aika tehokkaasti. Esim. Katajanokkaa oli jatkettu sen kärjestä ja pikkusaaria jätetty kokonaan koskematta ja rakennettu talot merelle niiden ympärille. Laajasalossa ja entisten satamien kohdilla esitettyjen täyttöalueiden nykyisillä rannoilla ei vielä ole suuria määriä asuinrakennuksia. Iso haloo laajempien näkymien tukkiintumisesta varmasti silti tulisi.

Itse en oikein jaksa uskoa tuommoisen rakentamisen taloudelliseen toteuttamiskelpoisuuteen, vaikka ympäristöasioista ei tulisikaan kiistaa. Metrotunneli Laajasaloon todettiin jo kertaalleen suhteettoman kalliiksi, ja tuossa on vastaavia pitkin poikin. Kaipa kiskot voisi laittaa sillalle, mutta sekin vaikuttaa aika hulvattoman kalliilta, kun samaan aikaan nykyisetkin asemien ympäristöt ovat harvakseeltaan rakennettuja. No, kohta vissiin Koivusaaressa saadaan käytännön esimerkki aiheesta.
 
Itse en oikein jaksa uskoa tuommoisen rakentamisen taloudelliseen toteuttamiskelpoisuuteen, vaikka ympäristöasioista ei tulisikaan kiistaa. Metrotunneli Laajasaloon todettiin jo kertaalleen suhteettoman kalliiksi, ja tuossa on vastaavia pitkin poikin. Kaipa kiskot voisi laittaa sillalle, mutta sekin vaikuttaa aika hulvattoman kalliilta, kun samaan aikaan nykyisetkin asemien ympäristöt ovat harvakseeltaan rakennettuja. No, kohta vissiin Koivusaaressa saadaan käytännön esimerkki aiheesta.
Se ratkaisu mitä tuossa prujussa ehdoteltiin on tyyliin 40m leveä pato, jonka sisällä kulkee liikenne ja jotain 100m levevät kelluvat rakenteet sivusuunnassa siihen liitettynä. Vähän noi kelluvat rakenteet epäilyttää, jos nyt vaikka Katajanokalle tekee jatkeen niin eiköhän ne kiskot voisi kulkea pinnassa siinä uudella täyttömaalla siinä kun vanhallakin täyttömaalla.
 
Minusta sinä et taas ymmärrä koko kuviota. Kysymys on etäisyyksistä alueen keskukseen, ei pelkästään rannasta.
Sen keskustan merkitys vaan kaiken aikaa vähenee. Myös Helsingin seutu kasvaa monikeskustaiseksi, vaikka muutamat helsinkiläiset eivät sitä halua eivätkä toivo. Monikeskustaisuus tarkoittaa käytännössä, että kasvava osuus alueen väestöstä ei asioi ”keskustassa” ollenkaan. Ja vielä suurempi osa väestöstä on töissä muualla kuin kantakaupungissa.

Tai kysytään näin päin, olisiko Katajanokka parempi jos se olisi edelleen pari pikku saarta?
Luulen ymmärtäväni pointtisi, mutta voin kysyä myös vastakysymyksen: Olisivatko Sirpalesaari, Seurasaari ja Mustikkamaa parempia, jos niihin tehtäisiin uusia Merihakoja tai Itä-Pasiloita?

Tarkoitan siis sitä, että kaupunkirakenteen pitää olla monipuolinen, ei yksipuolinen. Joskus on täytetty Hernesaarta, Skattaa ja Jätkää sen kummemmin murehtimatta, mutta on myös jätetty toisia saaria virkistysalueiksi. Meren täyttäminen rakennusmaaksi on yksipuolista rakentamista.

Antero
 
Luulen ymmärtäväni pointtisi, mutta voin kysyä myös vastakysymyksen: Olisivatko Sirpalesaari, Seurasaari ja Mustikkamaa parempia, jos niihin tehtäisiin uusia Merihakoja tai Itä-Pasiloita?

Miksi tälläisissä keskusteluissa vaihtoehtoina on aina Itä-Pasila (jossa ei kyllä mielestäni ole mitään vikaa) tai "luonnontila"? Eikö yhtä relevantti vaihtoehto olisi vaikka uusi Pikku-huopalahti tai uusi Kulosaari?
 
Miksi tälläisissä keskusteluissa vaihtoehtoina on aina Itä-Pasila (jossa ei kyllä mielestäni ole mitään vikaa) tai "luonnontila"? Eikö yhtä relevantti vaihtoehto olisi vaikka uusi Pikku-huopalahti tai uusi Kulosaari?

Kokonaan uudelle täyttömaalle tullee sen verran hintaa, että Kulosaaren omakotilalueiden tiheyksillä rakennettavaksi sitä ei varmaan kannata tehdä, tai sitten tarvitaan todella varakasta asujaimistoa. Dubaissakin joutuivat laittamaan palmun malliseen tekosaareen ökyhuvilat toisiinsa kiinni, mikä sekään ei näytä miltään arkkitehtuurin riemuvoitolta. Koivu-, Jätkä- ja Sompasaaren suunnitelmiakin on kritisoitu liian pienestä tiheydestä.
 
Sen keskustan merkitys vaan kaiken aikaa vähenee. Myös Helsingin seutu kasvaa monikeskustaiseksi, vaikka muutamat helsinkiläiset eivät sitä halua eivätkä toivo. Monikeskustaisuus tarkoittaa käytännössä, että kasvava osuus alueen väestöstä ei asioi keskustassa ollenkaan. Ja vielä suurempi osa väestöstä on töissä muualla kuin kantakaupungissa.
Mistäköhän sitä aloittaisi?

Siitä että keskustan merkitys vähenee, mikä ei myöskään ole noin yksioikoista kun useissa palveluissa (esim. elokuvateatterit) se on pikemminkin kasvanut, ei tietenkään vielä seuraa monikeskustaisuutta. Toimistotalo siellä ja kauppakeskus tuolla eivät ole keskuksia. Minusta olisi ihan positiviista että olisi useita keskuksia, mutta kun niitä wannabe-keskuksia (kiitos kaavoituksen joka tunkee jonkun plaazan ja marketin jokaikiseen risteyksen tapaiseen) on tusinoittain, niin niistä yhdestäkään ei kehity varteenotettavaa keskusta.

Toiseksi, keskeisemmin sijaitsevat alueet ovat määritelmällisesti keskimäärin maantieteellisesti lähempänä niitä muitakin keskuksen tapaisia. Saavutettavuus riippuu sitten liikenneverkosta.

Mun on ylipäänsä jotenkin vaikea ymmärtää miksi pitäisi rakentaa 20 eikä 2 kilometrin päähän keskustasta, semminkin kun ihmiset tuntuvat haluavan asua jälkimmäisessä.
Luulen ymmärtäväni pointtisi, mutta voin kysyä myös vastakysymyksen: Olisivatko Sirpalesaari, Seurasaari ja Mustikkamaa parempia, jos niihin tehtäisiin uusia Merihakoja tai Itä-Pasiloita?
Älä nyt viitsi, en minä huonoa rakentamista tietenkään kannata, ja sitäpaitsi hunoa voi tehdä mihin tahansa. Eikä niiden saarien gryndaamista ole ehdotettu.

Tosin kaupunkirakenteellisesti on vähän huono se että samalla linjalla on Kalasatama - Mustikkamaa - Laajasalo - Vartiosaari - Vuosaari, se tekee noista rakennetuista osista pussinperiä. Semmoinen jostain kansallispuiston aarniometsästä repäisty ideaali koskemattomasta luonnontilasta istuu hyvin huonosti kaupunkiluontoon. Se on mielenkiintoista ja arvokasta nimenomaan siksi että se sekoittuu ihmisiin mukaan lukien ihmisasutus. Vaikkapa Suomenlinna, tai Seurasaarikin. Tahatonta ironiaa on myös siinä että täyssuojeluperusteeksi tarjotaan usein luonnonvaraisena harvinaisia ihmisen mukanaan tuomia viljelykasveja. Minusta esim. Mustikkamaan eteläosaan voisi harkita hyvällä maulla jonkinlaista rakentamista. Taik konseptitasolla se kilpailuvoittajan ratkaisu että tehtäisiin tekosaaria luonnontilaisten viereen on noin yleisesti ottaen minusta ihan hyvä, toteutuskelpoisuus on sitten toinen juttu.

Tarkoitan siis sitä, että kaupunkirakenteen pitää olla monipuolinen, ei yksipuolinen. Joskus on täytetty Hernesaarta, Skattaa ja Jätkää sen kummemmin murehtimatta, mutta on myös jätetty toisia saaria virkistysalueiksi. Meren täyttäminen rakennusmaaksi on yksipuolista rakentamista.
Toi ihan kuin sanoisi että paaluttaminen on yksipuolista rakentamista. Mereltä vallatulle maalle voi tehdä monipuolista siinä kuin metsältä vallatulle maallekin. Metsiä on vaan järkevillä etäisyyksillä paljon vähemmän kuin merta.
 
Jos jossain merta täytetään, kannattaa täyttää Iso-Huopalahti ja Laajalahti. Helsingin edustalle tekosaarien tekeminen on GHV-kilpailun visionärisointia vailla perustavanlaatuisia tekijöitä, nimittäin, Iso-Huopalahti ja Laajalahti nivoutuu valmiiseen kaupunkirakenteeseen ja infraan. Kruunuvuorenselkä ja ja Vanhankaupunginlahti taasen, no ne ovat Helsinkipuistoa ja luonnonsuojelualuetta, mikä ei toisaalta merkitse mitään, mutta Viikin pellot ovat rakentamatta. On myös Haltialan pellot rakentamatta. Ja niin on Santahaminakin, mutta se on varattu hamaan tulevaisuuteen. Kyllä Isolaajan alue on varteenotettava meren täyttöpaikka, varsinkin jos Viikin ja Haltialan peltoja ei pääse rakentamaan.
 
Pasilasta ja tonttimaasta puheenollen, voisi Ilmalan ratapihan päälle rakentaa Pasila versio 2:n. Hieman tylsän ja tuulisen betonikannen sijaan voitaisiin rakentaa keinotekoinen vuori, jonka sisällä olisi VR:n tarvitsemat junien säilytys- ja huoltotilat, etelään, länteen ja itään päin asuntoja sekä hotelleja, puistoja ja erilaisia palveluita ja pohjoispuolella tiloja toiminnalle, joissa ei tarvita suoraa auringonvaloa (verstaita, ateljeita, toimistoja, uimahalli ja muita liikuntatiloja). Ajoväylät ja parkkitilat olisivat luonnollisesti vuoren sisällä. Hissien kautta kiertäisi automaattikuljetin bussipysäkeille ja Ilmalan asemalle.

Vuori olisi sen verran massiivinen rakennelma, että sen perustusta varten kaavittaisiin maa pohjakallioon asti paljaaksi. Maamassan voisi mahdollisesti käyttää meren täyttöihin toisaalla (jolleivät myrkkypitoisuudet liiallisia). Suurimmassa osaa asuntoja olisi pienet terassipihat tai "talokohtaiset" yhteispihat. "Talot"/asunnot sijoitettaisiin niin, että niiden lomaan muodostuisi viihtyisiä kujia ja pihoja. Useimmista asunnoista olisi huikaisevat näkymät. Alueesta muodostuisi kenties arvostetuin Kampin eteläpuolisen Helsingin jälkeen (ellei peräti arvostetuin).

:)
 
Heh :D

Mutta niin tuota tuo Talin golfkenttä ja vaikka Vermon ravirata, niin ei niihin saa kuin muutaman korttelin. Jä tämä on juuri ongelma Helsingissä, missä pitäisi rakentaa 100 000 asuntoa, mutta niitä valmistuu vain 3000-5000 vuodessa, ja asuntojen hinnat ja vuokrat ovat nykytilanteessa sitten sen mukaisia, että hinnoissa ja vuokrissa on 20-30% ilmaa. Keinottelua hallitukselta ja kaupungilta, mutta ei kovin ihmisystävällistä politiikkaa.
 
Takaisin
Ylös