Viestiketju: Kaupunkirakenteen vaikutus päästöihin

Alunperin kirjoittanut Salomaa

Helsingin Sanomien mukaan kaupunkilaisen elintapa ja tulotaso on nimenomaan kuluttava.

Siinä Hesarin jutussa kerrottiin yhden Aalto-yliopiston työryhmän tutkimuksesta, jota on kritisoitu sittemmin varsin laajalti. Tutkimuksessa kyllä todettiin se, että ns. nurmijärveläiset (kaukaa omakotitalosta henkilöautoilla pitkää matkaa töissä kulkevat) ovat liikenteen suhteen suurimpia kuluttajia ja jopa Hesari taisi mainita asian jossain sivulauseessa. Muilta osin tutkimuksen tulos oli lähinnä, että rikkaat kuluttavat enemmän rahaa kuin köyhät. Hiilijalanjälki taas oli jyvitetty suunnilleen suoraan käytettyjen eurojen mukaan, mikä on melkoinen mutkat suoriksi -olettamus, mutta ymmärrettävä sinänsä, kun hiilipäästöjen arvioiminen esim. erilaisten ja eri hintaisten ravintola-annosten tai vaatteiden osalta on perin hankalaa.

Jos tuon tutkimuksen perusteella ruvetaan laatimaan hiilipäästöongelman loppuratkaisua, niin kaikkien pitäisi muuttaa maalle omavaraistalouteen ja lopettaa mahdollisimman pitkälle rahan kuluttaminen ja kaikkinainen matkailu. Hiilipäästöt varmaan pienenisivät. Pienet ne ovat myös esimerkiksi Pohjois-Koreassa. Täällä Peräpohjolassa rikkaaksi kaupunkilaiseksi pääseminen ja ulkomailla lomaileminen tuntuvat näinä materialistisina aikoina olevan yleisessä arvojärjestyksessä varsin korkealla.

Kaupunkirankenteen tiivistämisen puolesta on aika pitkä lista argumentteja ilman energian kulutustakin tai hiilipäästöjä, esimerkiksi infrastruktuurin kustannukset, hyvän palvelutason ja hyvien viheralueiden takaaminen, raideliikenteen osalta kaupunkitilan laatu verrattuna polttomoottorien, kumipyörien ja parkkipaikkojen aiheuttamiin ongelmiin jne.

Alunperin kirjoittanut hmikko

Siinä Hesarin jutussa kerrottiin yhden Aalto-yliopiston työryhmän tutkimuksesta, jota on kritisoitu sittemmin varsin laajalti. Tutkimuksessa kyllä todettiin se, että ns. nurmijärveläiset (kaukaa omakotitalosta henkilöautoilla pitkää matkaa töissä kulkevat) ovat liikenteen suhteen suurimpia kuluttajia ja jopa Hesari taisi mainita asian jossain sivulauseessa. Muilta osin tutkimuksen tulos oli lähinnä, että rikkaat kuluttavat enemmän rahaa kuin köyhät. Hiilijalanjälki taas oli jyvitetty suunnilleen suoraan käytettyjen eurojen mukaan, mikä on melkoinen mutkat suoriksi -olettamus, mutta ymmärrettävä sinänsä, kun hiilipäästöjen arvioiminen esim. erilaisten ja eri hintaisten ravintola-annosten tai vaatteiden osalta on perin hankalaa.

Jos tuon tutkimuksen perusteella ruvetaan laatimaan hiilipäästöongelman loppuratkaisua, niin kaikkien pitäisi muuttaa maalle omavaraistalouteen ja lopettaa mahdollisimman pitkälle rahan kuluttaminen ja kaikkinainen matkailu. Hiilipäästöt varmaan pienenisivät. Pienet ne ovat myös esimerkiksi Pohjois-Koreassa. Täällä Peräpohjolassa rikkaaksi kaupunkilaiseksi pääseminen ja ulkomailla lomaileminen tuntuvat näinä materialistisina aikoina olevan yleisessä arvojärjestyksessä varsin korkealla.

Se tutkimus oli todella nollatutkimus. Käytännössä maaseudulla asuvien pienempi hiilijalanjälki johtuu siitä että maaseudun asukkaat ovat usein kaupunkilaisia iäkkäämpiä johtuen mm opiskelumahdollisuuksien ja nuoremmille ei-kokeneille tarkoiitettujen työpaikkojen puuttumisesta, ja sitten he ovat tottuneet vaatimattomampaan elämäntyyliin muutenkin.

Ero kaupungin ja maaseudun välilä on kuitenkin se että kaupunkilainen voi itse valita elämäntyylinsä. Kukaan ei pakota kerskakuluttamaan kaupungissa mutta se on toki mahdollista jos on rahaa. Hyvin moni jolla on siihen mahdollisuus kyllästyy siihen aikaa myöten. Tai sitten kaupungissa voi harrastaa "sekakulutusta". Eli pihtaillaan joissakin asioissa eli ostetaan esim vaatteet kirpparilta js liikutaan julkisilla mutta sitten matkustellaan monta kertaa vuodessa ulkomailla ja käydään baarissa tiheään. Kun asuu maalla niin vaihtoehdot ovat huomattavasti suppeammat ainakin mitä tulee huvitteluun. Se että joutuu liikkumaan aina autolla jarruttaa sitä huvittelua aika lailla. Huvittelun korvaa sitten kirkonkylän tai lähikaupungin Prismassa asiointi jne.

t. Rainer

Alunperin kirjoittanut R.Silfverberg

Se tutkimus oli todella nollatutkimus. Käytännössä maaseudulla asuvien pienempi hiilijalanjälki johtuu siitä että maaseudun asukkaat ovat usein kaupunkilaisia iäkkäämpiä johtuen mm opiskelumahdollisuuksien ja nuoremmille ei-kokeneille tarkoiitettujen työpaikkojen puuttumisesta, ja sitten he ovat tottuneet vaatimattomampaan elämäntyyliin muutenkin.

Ero kaupungin ja maaseudun välilä on kuitenkin se että kaupunkilainen voi itse valita elämäntyylinsä. Kukaan ei pakota kerskakuluttamaan kaupungissa mutta se on toki mahdollista jos on rahaa. Hyvin moni jolla on siihen mahdollisuus kyllästyy siihen aikaa myöten. Tai sitten kaupungissa voi harrastaa "sekakulutusta". Eli pihtaillaan joissakin asioissa eli ostetaan esim vaatteet kirpparilta js liikutaan julkisilla mutta sitten matkustellaan monta kertaa vuodessa ulkomailla ja käydään baarissa tiheään. Kun asuu maalla niin vaihtoehdot ovat huomattavasti suppeammat ainakin mitä tulee huvitteluun. Se että joutuu liikkumaan aina autolla jarruttaa sitä huvittelua aika lailla. Huvittelun korvaa sitten kirkonkylän tai lähikaupungin Prismassa asiointi jne.

Tämähän oli varsin hauska (ilmeisesti kuitenkin tahattomasti?) viesti. Ensimmäisen virkkeen ja muun tekstin välinen ristiriita pisti kyllä hieman hymyilyttämään. No joo, eipä liittynyt tämäkään viesti mitenkään johdinautoihin, kuten ei tosin koko viimeaikainen keskustelu tässä ketjussa muutenkaan.

Keskustelimme tänään kerrostalomme pihassa autosta, joka kävi hakemassa roskakatoksesta biojätteen. Jatkoimme keskustelua todeten että sitten toinen auto hakee sekajätteen, kolmas paperit, neljäs lasijätteen ja viides metallin. Taitaa kuudes auto hakea energiajakeen. Se on kierrätystä ja siitä syntyvää liikennettä. Haja-asutusalueella jätteen hakeminen aiheuta massiivista diesel-autorallia.

Kun taloa pitää korjata, kerrostalon pihaan tulee kontteja , nostureita ja muita energiaa kuluttavia ja melua aiheuttavia laitteita. Pienen talon suuretkin korjaukset voidaan tehdä kahden miehen voimin ilman massiivista parakkileiriä ja konerallia.

Monesti siis asia on päinvastoin kuin näyttää. Siksi Sukarin kauppa Vihtiin voi näyttää pienemmältä pahalta, ostoksia tekevä henkilöautoilija ajaisi Vihtiin ja kävisi 10 kaupassa kerralla. Nyt se joka tapauksessa Länsi-Helsingistä jurraa 1, ja 2. vaihteita käyttäen jonottamaan parkkihalleihin Helsingin keskustassa. Joukkoliikenne hidastuu ja energiaa palaa.

Urbaani tiivis kaupunkirakenne siis synnyttää uusia päästöjä ja lisää energiankulutusta. Tiiviin kaupunkirakenteen mantraa ei kannata enää hokea.

Kaupungissa on enemmän päästöjä, koska kaupungissa ollaan rikkaampia ja halutaan rahalla mukavuuksia. Mukavuudet heijastuvat energiankäytössä ja jätteessä.

Rekka-autoralli on toisin kuin väität merkki kaupungin tehokkuudesta. Pienilläkin kiinteistökohtaisilla kuormilla erikoisjätettä kannattaa kerätä, kun kiinteistöt ovat lähellä ja niitä on paljon. Sen sijaan että tulisi kuusi sekajäteautoa mitä haja-asutusalueella käytännössä tapahtuu, tulee yksi kutakin erikoisjäteautoa.

Kaupunkilaistaloa korjatessa apukoneet ovat merkki kaupungin tehokkuudesta. Yksi ammattilaisraksamies tekee enemmän, kun isoille työtä tekeville koneille on riittävästi työsarkaa. Et kai väitä, että pientyökoneet ovat hiljaisia? Ota tässäkin toki huomioon se, kuinka isoa haja-asutusaluetta yksikin kantakaupungin kerrostalo asukasmäärältään vastaa.

Ja jokaista katua häkäävää Stockalle menevää autoilijaa kohti on sata ratikalla Stockalle menevää.

Luonnolle ja yhteiskunnalle kallein tapa elää on rikkaalla, mukavuudenhaluisella maaseutuasujalla. Pakolliset palvelut löytyvät tiiviistä keskustasta, ja sinne on pakko mennä autolla kun ei muutenkaan pääse.

Toimivalle joukkoliikenteelle ja perustason lähipalveluille riittää muuten ihan perus 2-kerroksinen täyskorttelikaupunki. Autuus ei ole pilvenpiirtäjässä, ellei satu tykkäämään Nykin ainutlaatuisista huippupalveluista. Suomessa käytännöllinen maksimitiiviys ja sen maksimipalvelut on jo toteutettu ainakin Helsingin keskustassa, ja Suomessa riittää rikkaita kansalaisia nostamaan sen hedelmiä: toivottavasti haluavat asua lähellä.

Ei kerrostalon pihalla mitään kompostoida. Omakotitalon pihalla voidaan kompostoida. Jolloin huomattavaa osaa jätteistä ei kuskata yhtään minnekäänJa haja-asutusalueen asukas hyödyntää samantien metalli,puu- ja lasiylijäämät. Pienet korjaukset voidaan tehdä itse, jolloin joka remonttiin ei tarvitse erikoismiehiä ja erikoistyökaluja.

Kerrostalo on yleensä asia Suomessa, mikä ei ole lähtenyt liikkeelle kansalaisista. Ovatko kerrostalot 5000 asukkaan kunnassa välttämättömiä ja pyysivätkö kuntalaiset niitä. mutta jos se kaiken tekee paremmaksi niin vielä korkeampia saadaan Pasilaann ja Kalasatamaan. ne talot tehdään talojen itsensä takia.

Niin voi. Mutta miksi kun voi elää itse mukavasti ja ostaa joltakulta muulta kompostoinnit? Tai miksi keksiä väkisin rakennusjätteille uudiskäyttöä kun voi maksaa jollekkulle muulle niiden uudelleenkäytöstä? Miksi nikkaroida omaa asuntoa kun voi keskittyä harrastamaan mieluisia asioita ja maksaa jollekulle muulle asunnon huolloista, isoista ja pienistä?

Kaupungissa asuva käyttää työaikansa arvokkaaseen työhön jonka osaa parhaiten ja käyttää rahansa siihen, ettei vapaa-aikakin ole huolta ja työtä. Haja-asutusalueella samat mukavuudet ovat kalliita, niin ajassa kuin rahassakin. Maaseudulla asuva jättää mukavuuksia väliin, koska olisi muuten jo muuttanut kaupunkiin jos pitäisi mukavuuksia arvokkaina.

Jätä muuten ne olkiukkosi parkkipaikalle.

Mitä ihmeen tekemistä näillä jutuilla on ketjussa, jonka nimi on Johdinautot? Eikö olisi parempi, että tällaiset jutut ovat vaikka ketjussa Salomaan yhdyskuntarakenneajatukset.

Alunperin kirjoittanut Salomaa

Urbaani tiivis kaupunkirakenne siis synnyttää uusia päästöjä ja lisää energiankulutusta. Tiiviin kaupunkirakenteen mantraa ei kannata enää hokea.

Ei kaupunkirakenne mitään päästöjä synnytä, vaan ihmiset. Keskellä metsää luontaistaloudessa elävä erakko ei kuormita ympäristöä, kun ei osta öljyä eikä teollisuustuotteita. Jos kerää ruokansa metsästä ja toimittaa sinne myös tarpeensa, luonto kykenee hoitamaan molemmat uusiutuvalla periaatteella. Kaupunkilainen ei voi kerätä ruokaa metsästä eikä toimittaa sinne tarpeitaan, kun sitä metsää ei ole. Luontaistaloudelle siis kaupunki on huono asumistapa.

Mutta noita luonnon kanssa sopusoinnussa eläviä erakoita on kovin vähän. Ja vielä vähemmän niitä, jotka haluavat erakoiksi, mutta eivät ole vielä ryhtyneet. Sillä mikään ei estä erakoksi ryhtymistä, joten kaikki sitä haluavat varmasti jo elävät erakkoina. Ihmisten nykyiselle teollistuneelle elämäntavalle kaupunki on paras muoto asua ja yksinäinen talo mahdollisimman kaukana kaikesta muusta huonoin mahdollinen.

Eli ympäristökuormituksen ongelma syntyy siitä, että ihmiset haluavat asioita, joita on olemassa vain luonnolle vieraan teollisuustuotannon ansiosta. Ja kasvava osa teollisuustuotteista on sellaisia, ettei niitä edes voi valmistaa vain yhden ihmisen tarpeisiin. Mikä johtaa siihen, että tavaroita on liikuteltava ihmisten luokse. Ja jos ihmiset kasautuvat yhteen, liikuttelun määrä ja siitä aiheutuva ympäristökuorma vähenee. Ideapark-periaatteella liikuttamisen ympäristökuorma maksimoituu, koska silloin liikkuvat tavaroiden lisäksi ihmiset kaksi kertaa niin paljon kuin tavarat.

Antero

Alunperin kirjoittanut Salomaa

Ei kerrostalon pihalla mitään kompostoida.

Kyllä vain joidenkin kerrostalojen pihoilla kompostoidaan.

Ajattelitko muutenkaan sitä seikkaa, että se jäte pitäisi kuitenkin pihoilta jotenkin noutaa, vaikka sitä ei olisi lajiteltukaan? Jos niitä jäteautoja sitten tulee viikossa kuusi yhden tai kahden sijaan, ei se johdu lajittelusta, vaan yksinkertaisesti siitä, että kulutus on kasvanut rajusti parina viime vuosikymmenenä.

Alunperin kirjoittanut Antero Alku

Mitä ihmeen tekemistä näillä jutuilla on ketjussa, jonka nimi on Johdinautot?

Jos vaikka tehtäisiin johtimilla varustettuja jäteautoja?

Salomaa: oletko lukenut sen Helsingin Sanomissa viitatun tutkimuksen? (Minä olen). Oletko tutustunut niihin erilaisiin metodologisiin ongelmiin, joita sen yksioikoisessa tulkitsemisessa on?

Kuten joku jo ilmaisi, kyseinen tutkimus nojaa väitteensä siihen, että samassa kulutuskategoriassa jokainen kulutettu lisäeuro lisää päästöjä saman verran. Esimerkiksi 500€ iPhone mukamas tuottaa kymmenkertaiset päästöt 50€ halpapuhelimeen nähden. Tai 300€ ravintolaillallinen naapurin ravintolassa kymmenkertaiset 30€ kotiinkuljetettuun pitsaan nähden.

Ei tuo tutkimus ollut silti nollatutkimus. Se vei eteenpäin co2-päästöjen tutkimusmetodologiaa. Valitettavasti ala on vielä niin lapsenkengissään, ettei tulokset ole kovin hyödyllisiä. Ehkäpä 10-20 vuoden päästä saadaan tuloksia, jotka oikeasti kertovat jotain hyödyllistä.

Disclaimer: olen hiljattain väitellyt tutkija, mutta en työskentele hiilidioksidipäästöjen mittaamisen alueella.

Alunperin kirjoittanut Mikko Särelä

Disclaimer: olen hiljattain väitellyt tutkija, mutta en työskentele hiilidioksidipäästöjen mittaamisen alueella.

Niin, onnittelut vain. Etkös ollutkin Valtsikan promootiossa, mutta nimesi ei ole promootiokirjassa?

Olen itse hieman yllättynyt tästä po. tutkimuksesta. Maailmalla on nimittäin tehty jonkin verran työtä erilaisten tuotteiden hiilijalanjäljen määrittelemiseksi. Tietokantoja on olemassa, joten ei pitäisi olla mitään syytä tehdä mainitsemaasi yksinkertaistusta ja sitoa päästö tuotteen hintaan. Hinta korreloi kyllä erilaisten tuoteryhmien sisällä siten, että esim. kulkuneuvolajien kilohinta tai ratikoiden hinta per pinta-ala pitävät aika hyvin kutinsa. Mutta ei tuotantokustannusten saati kuluttajahintojen kytkeminen hiilijalanjälkeen saa perusteita näistä korrelaatioista.

Pikemminkin looginen olettama on, että päästöt ja valmistuskustannukset eivät riipu toisistaan. Tätä perustelen sillä, että energian osuus erilaisten tuotteiden valmistuksessa vaihtelee suuresti. Jos jokin raaka-aine on kallis esimerkiksi siksi, että sitä esiintyy maaperässä vähän, sen tuottaminen ei silti välttämättä vaadi paljoa energiaa.

Kaupnkirakenteen päästövaikutuksia tulee minusta lähteä etsimään nimenomaan niistä asioista, joiden energiatarpeeseen kaupunkirakenne vaikuttaa. Ensimmäisenä tulee mieleen lämmitys, sitten liikenne ja kolmanneksi sähkönkulutus. Sitten on vielä siivottava pois mm. asumispreferenssien vaikutus. Kuten se, että asuntojen pinta-alat ovat haja-asutuksessa suuremmat kuin kaupunkiasumisessa, tällä hetkellä. Se ei johdu siitä, että kaupunki on kaupunki ja haja-asutus hajallaan, vaan siitä, että markkinatilanne sotkee kuviota. Kun kaupunkitila on niukka resurssi (koska ihmiset ovat päättäneet, ettei kaavoiteta kaupunkia) ja haja-asutukseen soveltuvaa maaseutua on tarjolla rajattomasti (kaavaa ei tarvita, kun on perusrakennusoikeus), kuluttajan rahat riittävät useampiin neliöihin haja-asutuksessa kuin kaupungissa.

Antero

Off-topic

Alunperin kirjoittanut Antero Alku

Niin, onnittelut vain. Etkös ollutkin Valtsikan promootiossa, mutta nimesi ei ole promootiokirjassa?

Antero

Itse asiassa en. Väittelin Aalto Yliopistossa Internet-arkkitehtuurista pari viikkoa takaperin. Promootio on muistaakseni ensi vuoden syksyllä.