Viestiketju: Työvoiman korvaaminen halpatyövoimalla

Noin yleensä mulla tulee liitoista mieleen yksi kommentti Europaan Unionista, jossa kirjoittaja kyllä kannatti Euroopan Unionia, mutta hän ei halua tätä Unionia.

Liitot tarvitaan ihan jo siksi että työnantajan ja työntekijän välillä on epäsymmetria, esimerkiksi työnantajalla on lakimies. Periaatteessa tuon voi hoitaa vakuutuksilla, käytännössä vakuutukset eivät ole osoittauneet toimivaksi ratkaisuksi juuri mihinkään.

Semmoinen kattoliitto minkä minä haluaisin pitää huolta yleisestä palkkakehityksestä ja työllisyydestä. Tarjoaa jäsenille puolueetonta tietoa ja koulutusta (varsinkin tietoaloilla ongelma on se että lähes joka asiantuntija on jonkun kauppiaan leivissä). Osaa kertoa miten jäsenet voi vaikuttaa liiton asioihin. Jne.

Joukkoliikennepuolella esimerkiksi liittojen pitäisi olla etunenässä vaatimassa tuottavuuden nostoa. Eli että linjastoa ja välineitä kehittämällä saadaan matkustajamäärä / kuljettaja suhde paremmaksi, tuo on se mikä turvaa palkkakehityksen. Tai rahastajia takaisin ratikoihin, ei mikään huippukannattava juttu mutta nettona ei välttämättä niin kauhean kallis, jos olettaa että parempi palvelu ja turvallisuus toisi lisää matkustajia niin ei tuo niin kauheasti maksaisi. Työllisyysrahoilla sitä ei vaan voi tehdä kun tarkastajan pitää olla virkamies, tai näin olen antanut itselleni kertoa.

Hyvä kun tuli aiheesta vilkasta keskustelua! Ihan empiirisenä huomiona sanottakoon, että keskustelijoiden mielipiteet mm. ay-toiminnasta tuntuu jakaantuvan aikalailla samoin, kuin omassa tuttavapiirissäni.

Alunperin kirjoittanut j-lu

Riippuu ihan alasta, onko palkkojen poljenta epätervettä vai ei. En välttämättä lähtisi polkemaan esim. bussikuskien tai varastotyöntekijöiden palkkoja...Sama työpanos on mahdollista saada halvemmalla kuin millä se työehtosopimuksen puitteissa saadaan.

Toki työpanos on mahdollista saada halvemmalla, tessihän on vain sopimus. Onhan tätä monissa paikoin yritettykin ja ihan jopa tessin puitteissakin poljennat on mahdollisia aiemmin totuuttuun ja lisistä+perusliksasta muodostuneeseen ansiotasoon nähden.

Monella varastotyöntekijällä, joita minä tiedän, on 50000 euron tuloraja verokortissa ja heistäkin joillain on vuoden lopussa tilanne, että menee lisäprosentille..Onko se paljon vai vähän, riippuu tietysti keneltä kysyy..Siltikin se on kallista porukkaa kun ajattelee vielä kaikki työnantajan kulut päälle. Monen mielestä kuitenkin aivan liikaa, eikä kaverit tietysti yleisen mielipiteen mukaan saisi miettiä vaihtaisiko pari vuotta vanhan pikku-Bemun vaikkapa pakasta vedettyyn Quattro-A4-Audiin. Hehän voi olla nimittäin hommassaan vain peruskoulupohjalta!! Mutta voin sanoa noista tuntemistani tyypeistä, että siinä on jokainen maksettu juuro tuottanut täyden panoksen myös maksajalle.. Onko siinä palkassa ilmaa? Varastotyöntekijöistä puheenollen, hekin ovat varsin monitaitoista porukkaa kykenemällä huolehtimaan monesta eri toiminnosta tarpeen vaatiessa perehdytyksen tehtävään saatuaan. Myös ns.työpöytähommissa, laatupalvelu, inventointi, virheselvitys, jopa joltakin onnistuu yksikön tuotannonohjaus, ennusteiden ja seurantojen laadinta yms..Tuotannon puolella hommat tehdään turvallisesti ja tehokkaasti, kalliit työkoneet ja uusimmat työtä nopeuttavat henkilökohtaiset langattomat vehkeet pääsääntöisesti ehjinä pitäen. Homma siis toimii vaikka se homma maksaa.Tämä esimerkin porukka olisi teoriassa mahdollista korvata toisella jengillä, jolle maksetaan paljon vähemmän.
Halvemmalla enemmän ja ehkä jopa paremmin toimii mun mielestä vain excelissä. Joku voisi ajatella, että onhan tällä uudellakin porukalla yhtä monta raajaa ja kaksi silmää kuin sillä vanhallakin porukalla..eihän suorittavaan työhön paljon muuta tarvi. Silti väitän, että sitä uutta jengiä tarvittaisiin niin paljon että päät kolisee eikä sittenkään työnjälki olisi lähelläkään toivottua. Sattuisi myös enemmän työtapaturmia, koneiden ja laitteiden korjauskulut nousisivat ynnä muuta pientä.

Alunperin kirjoittanut j-lu

Vuokratyö on hyvin pitkälti ilmiö, joka elää ja voi hyvin kiitos ammattiyhdistysliikkeen.

Jos eläisimme täydellisessä vuokratyömaailmassa, tilauksesta töihin tulisi aina oikeaan aikaan asiallinen ja oikein asennoitunut, asiakkaalle kustannuksiltaan edullinen alansa osaava ammattireiska.Tai oikeammin juuri niin monta kuin heitä milloinkin tarvitaan. Hänen työnsä vuokraaminen toki olisi mahdollista asiallisen työsopparin ja palkkauksen kautta, jotta hänen toivottu työpanoksensa pysyisikin vuokraajien käytössä. Pieni perehdytys talon tavoille ja homman pitäisi pelata kuin buikki. Näin ei kuitenkaan yleisesti ole kokemukseni mukaan. Tosin olen kuullut luotettavalta taholta markkinoilla toimivan pari yritystä joiden henkilöstö poikkeaa edukseen aiemmista vuokratekijöistä. Tähän siis syinä juuri asialliset ja kilpailukykyset työehdot.
Mä en osaa nähdä tässä ay-liikkeen vikaa. He oikeutetusti puolustavat omia jäseniään ja heidän asemiaan. Vuokratyö on tuotteena ainakin mainoslauseissa houkutteleva; helposti, joustavasti,jot, halvemmalla ja paremmin, et maksa saitsupäivistä, nopeaa...Minä väitän, että jos ay-liikettä ei olisi ollenkaan, olisi työsopparit todella hassuja naurettavilla ehdoilla sekä olemattomilla palkoilla. Ja olisiko edes mitään työsoppareita?

Omaan tuntumaani viitaten; jos minun olisi joskus esimerkkitarinassani pitänyt koittaa tulla toimeen pelkällä vuokratyövoimalla, en tiedä olisinko ehtinyt itse lähteä hommistani kävelemään vai olisiko minut jo aiemmin potkittu ihan muiden haasteiden pariin

Taidamme olla samaa mieltä siitä, että työntekijän erottaminen on turhan hankalaa. Se on kuitenkin tehty hankalaksi juuri siksi, koska pientä yksilöä on haluttu suojata isomman osapuolen mielivallalta. Ehkä hyväkin niin, mutta tätä käytetään todella paljon hyväksi ja se on huono juttu. Ammattisairastajat ja muut aivan väärällä alalla olevat aikaansaamattomat rötvääjät. Se on huono homma myös heidän kollegoidensa puolesta. Jotkut työntekijät eivät uskalla lähteä heille sopimattomasta duunista vaan takertuvat siihen kuin johonkin turvaverkkoon. Ymmärtämättä itse, että kaikkien, myös heidän itsensä kannalta olisi parasta jos he etsisivät homman, joka heitä ”nappaa”.

Alunperin kirjoittanut j-lu

Nyt on kysyttävä, että olivatko odotukset kenties väärät?

Esimerkissäni oli odotusarvona, että saataisiin sopimuksen mukaan alan työkokemusta omaavaa porukkaa. Kyseessä siis parikin alalla toimivaa isoa tämän palvelun tarjoajaa ja niitä käytetty aiemmin muualla lafkassa..
Esimerkin tavoite oli noiden muutamien ennakolta tiedettyjen tuotantopiikkien aikana saada lisävoimaa tuotantoon. Tarinan taustalla oli joidenkin aiempien rekrytointien epäonnistuminen eli henkilömäärä ei ollut tavoitetasolla.
Oma porukka tietysti teki överiä, mutta lisää tarvittiin ettei asiakkaille aiheutuisi ongelmaa ja toiseksi ettei toimitusketjun seuraavat osat joutuisi ensin viiveen sattuessa pyörittämään kalliisti peukaloitaan ja sitten vetämään myöhässä putket punaisina ympäri Suomea ja siinä vaiheessa myöhästymisiä ei saisi enää mitenkään kiinni vaan ne ketjuuntuisi ja vahinko usealle asiakkaalle olisi jo tapahtunut.
No esimerkin tarinassa noissa muutamissa tapauksissa lopulta selvittiin ”oman porukan” venymisillä koviin suorituksiin ja raskailla ylitöillä. Nekin työnopastajan vuokraporukan opastamiseen käyttämät tunnit olisi voitu käyttää esimerkissä jälkiviisaasti puhtaasti tuotantotyöhön

Alunperin kirjoittanut j-lu

Työvoima-aineksen lisäksi voisi asiaa paremmin tuntematta kyseenalaistaa perehdytyksen tason.

No esimerkkitarinassani perehdytystä hoitavat henkilöt ovat tehtäviinsä vapaaehtoisesti pyrkineet, heidät on siihen koulutettu alan ammattilaisten ja osin firman ulkopuolisten henkilöiden toimesta. He ovat myös yleisen tuntuman mukaan ns. ”sosiaalisia ja hyviä tyyppejä” sekä osaavat oman työympäristönsä kaikki tehtävät vahvalla rutiinilla. Perehdytyksen tehostamiseksi perehdytettävillä on käytössään osittain myös multimediasovelluksia, ohjelmistoja, kirjallista materiaalia. Perehdytyksen onnistumista myös seurataan useillakin mittareilla.
Tietysti, jos minusta olisi kiinni, perehdytykseen käytettäisi enemmänkin aikaa kuin toi 2 viikkoa. Mun tuntuman mukaan nimittäin sekin maksaisi itsensä takaisin!

---------- Viesti lisätty kello 1:01 ---------- Edellinen viesti oli kirjoitettu kello 0:39 ----------

Alunperin kirjoittanut Elmo Allen

Ammattiliitot ovat tärkein syy sille, miksi meillä on pitkäaikaistyöttömiä niin paljon.

Tottakai ammattiliitot haluavat turvata mahdollisuuksien mukaan jäseniensä edut. Mä en ammattiliittoja syyttäisi kuitenkaan pitkäaikaistyöttämistä.
Tosin kaiketi iso osa näistä pitkäaikaistyöttämistä jäi työttämäksi jo 1990-luvun alun laman aikoihin. Mä en kyllä siitä ajasta juuri tiedä, kun olin sillon menossa ala-asteelta yläasteelle Nämä viimeisen 15 vuoden taantumat / notkahdukset kyllä muistan paremmin. Tämän 15 vuoden aikana on kyllä taantumista ja erilaisten kuplien puhkeamisista huolimatta ollut runsaasti työpaikkoja jatkuvasti auki vain odottaen tekijäänsä. Ihme on kun ei vaan kelpaa??Ihan oikeasti; mä luulisin, että nuo paikat täyttyisi heti kun tulevat hakuun jos kerran epätoivottua työttömyyttä oikeasti on. Siinä tuskin liitolla on sormensa pelissä vaan ongelma näiden syrjäytyneiden suhteen on paljon syvemmällä.
Toki Albertin mainitsema vanhempien työntekijöiden työnsaanti on myös ongelma. Kyllä ikärasisimia valitettavasti esiintyy vaikka ei pitäisi. Osin ymmärrän tämän ikärasismin työnantajan vinkkelistä, mutta tämän ikärasismiasian korjaamiseksi pitäisi tehdä jotain ja se on kyllä poliitikkojen asia.

Alunperin kirjoittanut Elmo Allen

Näkisin kovin mielelläni Suomessakin Tanskan mallin,

Tanskan malli on mun mielestä myös ihan jees, kylläkin muutamin varauksin. Parasta siinä on mm.työttömyyskorvauksen kannustavuus työn vastaanottoon. Siinä ohjataan terveesen suuntaan. Irtisanominen on Tanskaan verraten joissakin tapauksissa Suomessa turhan vaikeaa ja joissakin tapauksissa sen olisi syytä olla täälläkin helppoa. Mielestäni kokonaisuutena systeemi toimii Suomessakin enkä edelleenkään osaa työttömyydestä ammattiliittoja syyttää.

Jeps, hieman off-topic joukkoliikenteestä ollaan, mutta pienenä kommenttina tähän voivotteluun ay-liikkeemme ns. saavutetuista eduista lintukodossamme vs. todellisemmasta maailmantilanteesta:

Nimittäin viime viikollakin kuulin Kiinassa terästehtaan käyttöönotossa olleen kollegani juttuja paikallisista muutaman dollarin/euron suuruusluokan tuntipalkoista, joilla kiinalaiset paiskivat töitä kuusi päivää viikossa. Ja kollegani oli myös ollut paljon yhteistyössä paikalle pariksi vuodeksi komennetun amerikkalaisinsinöörin kanssa, joka kertoi, kuinka samanlaista sulattoa he olivat vuosikymmenet pyörittäneet Alabamassa, mutta yhtymän päätöksellä heidän tehtaansa lakkautettiin ja tuotanto siirrettiin Kiinaan (ja ko. Alabaman insinöörille oli siis tiedossa potkut heti tehtaansiirron toteutuksen jälkeen, mutta ko. kaveri oli onneksi juuri pääsemässä eläkkeelle samoihin aikoihin).

Tai siis ehkä joku populismiin taipuvainen kuvittelee, että esim. euro ja Kreikan tukeminen ovat kaiken pahan alku ja juuri, ja kaiken pelastaa vain vakaa usko suomalaisen TUPO- sopimusyhteiskunnan ja ay-liikkeen saavutettujen etujen erinomaisuuteen.

Mutta niinhän moni muukin tuijottaa vain pikkuisiin lillukanvarsiinsa eikä näe metsää edes puilta. Sillä globaalisti niin Eurooppa kuin Pohjois-Amerikkakin ovat yltäkylläisyyteensä ja kuviteltuihin etuasemiinsa tukehtuvia taantuvia talousalueita, kun taas lähivuosikymmeninä kaikki todellinen kehitys tapahtuu siellä, missä velkaantumisen sijasta todella tehdään töitä kustannustehokkaasti.

Hyviä näkökulmia tähän mennessä.

Omien havaintojen perusteella lisäisin, että laadun kannalta kenties olennaisinta on sitoutuminen työhön. Joskus ja jossakin sitoutuminen on ostettava isolla rahalla, välillä taas onnistuu pienilläkin palkoilla. Jos jokin toiminto esimerkiksi siirretään Intiaan niin siitä saadaan rahallista säästöä, mutta työn laatu kärsii. Mutta tämä ei ole pysyvä asiaintila: ajan myötä ne siellä Intiassakin kyllä oppivat hommansa ja tekevät hyvää työtä. Mutta siinä vaiheessa ei pikkuraha enää riitäkään, kun noille hyville työntekijöille olisi muitakin ottajia. Palkat siis lähtevät nousuun jos ei haluta jatkuvaa vaihtuvuutta ja huonoa laatutasoa. Ja toisaalta urakehitys saattaa Intiassakin motivoida niin, että hyvälläkään palkalla ei saada ihmisiä pysymään pitkään täysin aivottomissa töissä. Mitä olen kuullut niin siellä työpaikanvaihtosykli on jopa nopeampi kuin Euroopassa ja ihmiset kunnianhimoisempia ja kärsimättömämpiä urakehityksen suhteen.

Kokonaisuutena näen globalisaation positiivisena voimana. Järkevää on jos on oikea sekoitus lähellä ja kaukana sijaitsevia ihmisiä, joiden kaikkien pitää tuntea itsensä arvostetuiksi ja asemansa turvatuksi ja tasa-arvoiseksi.

Ay-liikkeen länsimaiden tuho -retoriikka ja joidenkin työnantajien sokea usko isoihin välittömiin kustannussäästöihin ovat molemmat yhtä vääriä lähestymistapoja. Työn tehostamisen eetos ja aito monimuotoisuuden kunnioittaminen ovat avainasia kilpailussa pärjäämiseen.

Alunperin kirjoittanut Autoton espoolainen

Mutta niinhän moni muukin tuijottaa vain pikkuisiin lillukanvarsiinsa eikä näe metsää edes puilta. Sillä globaalisti niin Eurooppa kuin Pohjois-Amerikkakin ovat yltäkylläisyyteensä ja kuviteltuihin etuasemiinsa tukehtuvia taantuvia talousalueita, kun taas lähivuosikymmeninä kaikki todellinen kehitys tapahtuu siellä, missä velkaantumisen sijasta todella tehdään töitä kustannustehokkaasti.

No ei. Palkkaerot tasaántuu valuuttakursseilla, yksinkertaistan jos maassa A työ maksaa viisi rahaa ja maassa B kymmenen rahaa, niin tuo korjaantuu niin että maan A valuutan arvo nousee tai B:n laskee. Siis jos Kiina ei sörkkiksi valuuttakursseja pumppaamalla rahaa ulos, eikä tuota enää kauan katella-

Palkkojen laskeminen ylipäänsä ei ole mitään edistystä. Tuottavuuden kasvattaminen on.

Alunperin kirjoittanut Autoton espoolainen

Nimittäin viime viikollakin kuulin Kiinassa terästehtaan käyttöönotossa olleen kollegani juttuja paikallisista muutaman dollarin/euron suuruusluokan tuntipalkoista, joilla kiinalaiset paiskivat töitä kuusi päivää viikossa.

Kiinaan vertaaminen on siinä määrin hankalaa, että siellä valtiovaltakaan ei ole kiinnostunut työntekijän edun ajamisesta. Suomessa on vankka lakipohja. Kyllä, tämä lakipohja lienee monelta osin ay-liikkeiden aikaansaannosta. Mutta se ei kerro mitään siitä, miten ay-liikkeiden toimintaa nykyisin pitäisi tehdä.

Olen kieltämättä kirjoittanut provosoivaan sävyyn, enkä ole niin läpeensä ay-liikkeitä vastaan kuin siitä voi saada kuvan. Minua vain häiritsee se pohjaton usko ay-liikkeiden hyväntahtoisuuteen, kun tosiasiassa ne ajavat vain jäsentensä kapeaa etua.

Tärkein syy vastustaa ay-liikkeitä minulle on niiden perustulon vastustus.

"Meillä" työnantaja kikkailee määräaikaisilla+osa-aikaisilla työsopimuksilla. Sopimus voidaan kyllä uudistaa ja uudistaa ja... Mutta aina se on määräaikainen. Toisaalta kyse on lähinnä opiskelijoista, joita tuollainen politiikka ei ehkä juurikaan haittaa.
Heillä on määrätyt työtunnit viikossa. Työnantaja käyttää tuota porukkaa ensisijaisesti kun tulee ylityötarvetta. Oli niin, että sopimusmäärän ylittäviltä tunneilta maksettiin yksinkertaista palkkaa.
Mutta pitkän väännön jälkeen Liitto sai työehtosopimukseen sellaisen pykälän, että sopimusmäärän ylittäviltä tunneilta maksetaan 30% korotettua palkkaa.
Tämä koskee satoja ihmisiä, joista varmaankaan moni ei edes kuulu liittoon.
Ala on työvoimavaltainen matalapalkka-ala. Eli "tuntitimmarit" lienevät halpatyövoiman halpatyövoimaa.
Liitto on onnistunut torpedoimaan monet työnantajan käsittämättömät aikeet työntekijöitä kohtaan.
Liitto on ainoa, joka auttaa yksittäistä työntekijää silloin, kun työnantaja kohdistaa häneen joskus lähes laittomiakin toimia. Tuollaista meitin firmassa tapahtuu. Sitoudu siinä nyt sitten johonkin, kun tietää olevansa työnantajalle vain iljettävä välttämätön paha.
Jotenkin kuvastaa tätä aikaa, kun joku voittoa tuottava paperitehdas lakkautetaan, kun se ei tuota "tarpeeksi" voittoa. Nekö harmajat eläkemummot amerikoissa osakkeenomistajina päättävät meidän kohtalostamme?
Vanhaan "hyvään aikaan" tehtaiden patruunat pitivät huolta työväestään (ja pitivätkin).
Nyt ainoa toivo on Liitto.
Ja totta kai Liitto ajaa jäseniensä etuja. Ei kai meidän tarvitse kantaa huolta vaikka lennonjohtajien pikku palkkakuopasta

Alunperin kirjoittanut Albert

"Meillä" työnantaja kikkailee määräaikaisilla+osa-aikaisilla työsopimuksilla. Sopimus voidaan kyllä uudistaa ja uudistaa ja... Mutta aina se on määräaikainen. Toisaalta kyse on lähinnä opiskelijoista, joita tuollainen politiikka ei ehkä juurikaan haittaa.

Määräaikaisuuksien ketjuttamisen on tosiaan suhteellisen yleistä olipa kokoaikainen tai osa-aikainen työsuhde. Määräaikaisuushan tietysti usein on täysin perusteltu ja järkevä ratkaisu palkata työvoimaa jos tähän on työnantajan tiedossa oleva syy. Mutta kun aletaan noita määräaikaisuuksia tehdä toisensa perään niin mulle ei ole vielä tähän mennessä valjennut ketä tämä oikeasti hyödyttää. Lomat ja muut kertyy ihan samaa tahtia. Jos työntekijä on ”riittävän hyvä” saadakseen aina uuden määräaikaisen, miksei samantien vakkarisopimusta. Osa-aikainenkin voi olal vakituinen ihan yhtä hyvin. Kyllä vakituinen työsuhde helpottaa jo asunnonkin hankkimista ja muutenkin elämistä. Ehkä määräaikaisuuksien ketjuttamisessa on kysymys uskalluksen puutteesta ”sitoutua” vakihenkilöstöön?
Tietysti opiskelijoilla tai muuten vain lisäansioiden takia osarihommia tekevälle usein sopiikin määräaikaisuus ja työsopparissa usein lukeekin määräaikaisuuden perusteena ”oma pyyntö”. Ja monesti se on ihan aidosti ollu oma pyyntö. Mutta ei valitettavasti aina..

Alunperin kirjoittanut Albert

Liitto on ainoa, joka auttaa yksittäistä työntekijää silloin, kun työnantaja kohdistaa häneen joskus lähes laittomiakin toimia.

Joo kyllä minunkin mielestä ammattiliittojen olemassaolo on perusteltua, myös tuon laki-asian suhteen. Työnantajia kun on niin moneen junaan. Monta kertaa sanotaan, että liitot kuristaa,vaikeuttaa ja heikentää firmojen kilpailukykyä ”tempuillaan”. Valitettavasti se on usein tottakin, mutta kun ajatellaan ihmisten elämää yleensä niin mitä sitten. Ei kaikkea tuottoa voi yrittää repiä porukan selkänahasta. Vaikkakin, kuten jokunen viesti sitten kirjoittelin, mun mielestäni se selkänahasta repiminen on jokatapauksessa erittäin lyhytnäköisetä myös niiden voittojen suhteen.

Olisiko se oikea suunta, että kaikenlaisella kikkailuilla luotaisiin entistä enemmän työssäkäyviä sossun asiakkaita ja puristetaan porukasta mehut viimeiseen tippaan. Kyllä elämä on muutakin varten kuin pelkkää työntekoa ja siten palkalla täytyy tulla toimee ja pitää olla riittävästi vapaa-aikaa.
Olen sitä mieltä, että kyllä parantamisen ja uudistamisen varaa liittojen asenteissa monesti onkin. Kuitenkin, jos liittoja ei olisi tai ne eivät olisi kyenneet vaikuttamaan lainsäädäntöön, olisi työolot surkeita. Teoriassa aikaa myöten varmasti tässä tapahtuisi ilman liittojakin edistystä, koska jatkuva työolojen kurjistaminen kaatuilisi siellä täällä omaan mahdottomuuteensa. Mutta liitot on saaneet kiveenhakattua näitä perusjuttuja. Ei ne tyhjästä ole tulleet.

Alunperin kirjoittanut Albert

Sitoudu siinä nyt sitten johonkin, kun tietää olevansa työnantajalle vain iljettävä välttämätön paha.

Sitoutuminen tosiaan on yllättävän iso tekijä kun ajatellaan tuottavuutta. Ja todellakin sen saa helposti heivattua kömpelöilla muutoksilla roskikseen porukan sitoutumisen.
Mun mielestä työntekijän kuuluisi asennoitua hommiinsa tavallaan yrittäjämäisesti (”eli hoitaa työnantajan asioita kuin omiansa”) Siis positiivisessa merkityksessä ja se kyllä vaatii sitoutumista.
Molemminpuolinen luottamus ja kunnioutus siis on tärkeää ja tulisi pystyä säilyttämään myös vaikeissa tilanteissa kuten jos vaikka joudutaan ihan oikeasti vähentämään porukkaa töiden vähentymisen takia. Avoimuus on aika iso asia noissa tilanteissa.

Minun käsittääkseni yksi hienoimpia esimerkkejä mainiosta henkilöstöpolitiikasta on suomalaisella ”kaikkien tuntemalla” pääasiassa nostopalvelualalla toimivalla firmalla. Nimien mainitsemista kuitenkin perinteisesti vältän Tuolla firmalla on pitkät perinteet ja se on kansainvälisestikin kova tekijä alallaan. Siellä on jo kauan sitten tajuttu, mikä arvo on osaavalla ja hyvinvoivalla henkilökunnalla. Siinä on esimerkkiä, miten homman voi hoitaa kestävällä pohjalla ja saada sen avulla kilpailijat kavahtamaan huippuluokan porukalla ja sadoilla huippuluokan mobiilinostureilla varustettua putiikkia..
Onhan noita asiansa hyvin hoitavia firmoja toki monta muutakin.

Alunperin kirjoittanut Albert

Ei kai meidän tarvitse kantaa huolta vaikka lennonjohtajien pikku palkkakuopasta

Ei niin, koska heilläkin on oma liitto

Alunperin kirjoittanut teme

Noin yleensä mulla tulee liitoista mieleen yksi kommentti Europaan Unionista, jossa kirjoittaja kyllä kannatti Euroopan Unionia, mutta hän ei halua tätä Unionia.

Kyllähän ammattiliitot ovat paljon saaneet hyvää aikaan länsimaissa. Ei tarvitse paiskia kellonympärystä ja työstä saadulla palkalla elää epäterveellisen yltäkylläisesti. Liittojen työntekijöilleen kahmimat edut on kuitenkin ulosmitattu pääomalta ja aikana, jolloin työtä löytyi käytännössä kaikille sitä haluaville. Nyt, globalisaation ja tehokkuuden nousun myötä, saavutettuja etuja puolustetaan kuitenkin ensisijaisesti työttömiä vastaan, koska pääomalle ei enää voida mitään. Siinä on epäkohta, joka ei korjaannu korporativismilla. Joten kyllä minäkin kannatan ay-liikettä sinänsä, en vain hyväksy sen nykyistä vahvaa roolia yhteiskunnassa ja ennen kaikkea sekaantumista lainsäädäntötyöhön.

Mielestäni valtiovallan pitäisi pyrkiä takaamaan kaikille ihmisille oikeus työntekoon. Se vaatii työlainsäädännön ja sosiaaliturvan rajuhkoa uudistamista, eikä tuo uudistus tapahdu niin kauan, kun puolet hallitusneuvottelijoista on ammattiliittojen lobbareita, eikä maassa pystytä perustamaan yhtään komiteaa tai selvitysryhmää ilman ay-liikkeen kaiken vesittävää mukanaoloa. Olen entisessä työssäni (ja sittemmin vapaaehtoistöissä) nähnyt paljon surullisia ihmiskohtaloita ja aivan keskeinen katalyytti suurimmalle osalle niistä on työttömyys. Pitkäaikaistyöttömyys rikkoo perheitä, vesittää sosiaalisen elämän, siten syrjättää ja valitettavan monen lopulta ajaa päihdeongelmiin.

Alunperin kirjoittanut j-lu

Kyllähän ammattiliitot ovat paljon saaneet hyvää aikaan länsimaissa. Ei tarvitse paiskia kellonympärystä ja työstä saadulla palkalla elää epäterveellisen yltäkylläisesti.

Tuonkaltaiset seikat (ainakaan) Suomessa eivät ole alkujaan ammattiliittojen aikaansaannoksia. Oikea osoite lienee Sosiaalidemokraattinen Puolue ja sadan vuoden takaiset poliittiset olomme, jolloin saattiin kansanedustuslaitos. Muutkin kuin säädyt, eli kansan enemmistö, pääsi päättämään yhteisistä asioista.

Albert ja Elmo taitaa vähän puhua ohi toistensa. Albert puhuu liitosta työpaikkatasolla, Elmo tarkoittanee AY-liikkeen roolia laajemmin.

Esimerkiksi taannoinen episodi jossa SAK (ainakin) käytännössä vastusti pienimpien työttömyyskorvausten nostamista jollei samalla nosteta ansiosidonnaisia, oli jotain yksinkertaisesti kuvottavaa, ja pisti harkitsemaan vakavasti liiton jäsenyydestä luopumista.

Minusta niin työntekijä kuin työnantajajärjestöt voisi pysyä politiikasta poissa.

Alunperin kirjoittanut teme

Albert puhuu liitosta työpaikkatasolla, Elmo tarkoittanee AY-liikkeen roolia laajemmin.

Kyllä, mutta toisaalta Albertin mainitsema lentäjät ovat sellainenkin esimerkki, jossa yksi pieni mutta merkittävä avainryhmä käyttää lakko-oikeuttaan väärin. Paperiliitto haiskahti vähän samalle. No, kohtahan ei tarvitse siitä olla huolissaan, kun ei Suomessa ole paperiteollisuutta.

Alunperin kirjoittanut teme

Esimerkiksi taannoinen episodi jossa SAK (ainakin) käytännössä vastusti pienimpien työttömyyskorvausten nostamista jollei samalla nosteta ansiosidonnaisia, oli jotain yksinkertaisesti kuvottavaa, ja pisti harkitsemaan vakavasti liiton jäsenyydestä luopumista.

Kyllä, tämä on sitten se toinen puoli asiasta.

Alunperin kirjoittanut teme

Minusta niin työntekijä kuin työnantajajärjestöt voisi pysyä politiikasta poissa.

Tarkoittanet työntekijä-. Tärkeä yhdysmerkki.

Alunperin kirjoittanut Elmo Allen

Kyllä, mutta toisaalta Albertin mainitsema lentäjät ovat sellainenkin esimerkki, jossa yksi pieni mutta merkittävä avainryhmä käyttää lakko-oikeuttaan väärin. Paperiliitto haiskahti vähän samalle. No, kohtahan ei tarvitse siitä olla huolissaan, kun ei Suomessa ole paperiteollisuutta.

Albert mainitsi kylläkin lennonjohtajat, mutta miten lentäjät käytti lakko-oikeutta väärin? Sopimuksettomassa tilassahan nuo taisivat tuolloin olla.

Ja kyllä Suomessa tulevaisuudessakin tulee olemaan paperiteollisuutta. Kylläkin iso muutos siellä on tapahtunut ja tapahtuu.

Alunperin kirjoittanut Mikle

Albert mainitsi kylläkin lennonjohtajat, mutta miten lentäjät käytti lakko-oikeutta väärin? Sopimuksettomassa tilassahan nuo taisivat tuolloin olla.

En nyt puhu vain viimeisimmästä, vaan yleislinjasta. Finnairilla jokainen ammattiryhmä on vuorollaan lakossa, eikä mitään mahdollisuuksia työetujen kohtuullistamiseen ole, koska heti ovat koneet maassa. Senhän takia sinne ne Baronan "siivoojatkin" piti palkata, kun omia työntekijöitä ei voinut järkevin ehdoin pitää. Helpompaa laittaa koko hoito pihalle ja vuokrata työvoima. Ja se juuri kuvastaa ongelman luonnetta. Jotkut ay-liikkeet suorastaan pakottavat työnantajat kohtuuttomiin ratkaisuihin, kun linja on, että saavutetuista eduista ei anneta milliäkään periksi.