Tupakointi asemilla ja muissa julkisissa tiloissa

Liittynyt
17 Toukokuu 2010
Viestit
166
Pyydän heti alkuun anteeksi, jos tekstissä on jotain asiatonta tai epäselvää. Kansankielellä ilmaistuna minua vain -tuttaa niin -keleesti tällä hetkellä.

Käytän päivittäin I/N-junaa työmatkaan. Joka ainoa aamu kävellessäni Helsinki C:n asemahallia kohti näen vähintään yhden ihmisen tupakoimassa. Tämä siis siitä huolimatta, että katoksen alla on noin kymmenen metrin välein tupakointikieltomerkkejä. Luultavasti minua ärsyttää keskivertokansalaista enemmän, koska olen perinyt lievän astman ja tupakansavu aiheuttaa aina pientä hengenahdistusta. Lisäksi savu haisee täysin vastenmieliselle ja laukaisee usein pistävän päänsäryn. Puhumattakaan nyt kaikista tupakoinnin yleisistä haittavaikutuksista polttajaa ja ympäristöä kohtaan. Joka tapauksessa verenpaineeni nousee aina tässä kohtaa ja tekisi mieli mennä huutamaan päin naamaa. En ole sitä koskaan viitsinyt tehdä, koska en halua aiheuttaa ylimääräistä kohtausta ja hidastaa matkaani. Tyydyn vain kiehumaan sisäisesti. Kaukojunilla matkustaessa tilanne on vain pahempi, koska monelle tuntuu olevan ylivoimaista odottaa junasta poistumisen jälkeen viisi ylimääräistä minuuttia ennen sauhuja. Isäni (joka käyttää junia suhteellisen paljon) onkin joskus ilmoittanut yhdeksi harrastuksekseen "savusukellus asemalaitureilla". Bussipysäkillä odottaessakin on usein sama tilanne.

Tänä aamuna törmäsin kuitenkin vieläkin törkeämpään käytökseen. Jatkoin matkaani asemalta maan alla Forumin yhdyskäytävää pitkin, jossa kaiken oikeustajun mukaan tupakointi on automaattisesti kiellettyä ja ahtaassa tilassa käry häiritsee paljon enemmän kuin aseman kymmenmetrisen katoksen tai varsinkaan avoimen taivaan alla. Pari "raavasta miestä" käveli siinä palavan sätkän ja avonaisen kaljapullon kanssa. Tässä vaiheessa olin jo valmiiksi niin ärsyyntynyt, että päädyin ohimennessäni huutamaan oman mielipiteeni asiasta suhteellisen voimallisesti. Vastaukseksi sain yleistä haistattelua ja uhkauksia sukuelimieni irtirepimisestä. Jatkoin kävelemistä normaaliin tahtiin, mutta päätin nyt lopultakin avautua tänne. Se on käynyt mielessä jo monta kertaa edellisen kappaleen sisältöön liittyen.

Jos nyt puhutaan ihan yleisellä tasolla, onko mitään tehtävissä tupakoinnin vähentämiseksi edes niissä tiloissa joissa se periaatteessa on kiellettyä? Kieltomerkeillä ei selvästikään ole juuri vaikutusta; vielä vähemmän pysäkkikatoksissa, joissa se on virallisestikin vain suositus. En halua yleistää, mutta tuntuu, että monilla tupakoitsijoilla on turhan voimakas kaikkimullehetinyt-asenne, jotta pelkillä ystävällisillä kehotuksilla olisi vaikutusta. Onko jonkun viranomaisen tai kiinteistön haltijan mahdollista rangaista tupakointikiellon rikkomisesta? Moni julkinen tila olisi aikamoinen sakkorysä jonkin aikaa, kunnes ihmiset oppivat. Pelkkä valvontakin voisi auttaa, mutta tuntuu vähän siltä, että yleensä kun vartijoita näkee, he ovat itse tupakkatauolla ulkona. Henkilökohtaisesti olisin muuten täyden kieltolain kannalla koko maassa (tai ennemmin koko EU:ssa), mutta se taitaa olla kommunismin kanssa kategoriassa "hyviä ideoita, jotka todistetusti eivät toimi ihmisyhteisössä".
 
Aseman tupakointikiellossa pätee sama asia, kuin kaikissa muissakin kielloissa. Kun sitä ei valvota, eikä siitä saa mitään sanktiota, ei sitä kukaan noudatakaan. Kohotellaan vain olkapäitä ja jatketaan kuin ennenkin.
 
Kun nyt kerran aiheesta avaudutaan, niin haluaisin itsekin sanoa pari sanaa. Hyvin usein spåralla ajaessa törmään ilmiöön, että ihmiset ovat laittaneet pysäkillä tupakaksi siinä odotellessaan (vaikka katoksissa onkin kieltomerkit). Ulkoilmassa savua pääsee edes vähän karkuun, mutta sitten kun spåra tuleekin ennen kuin syöpäkääryle on poltettu loppuun, nämä ajattelevaiset kanssaihmiset vetävät viimeiset sauhut vaunun ovensuussa pää juuri ja juuri oven ulkopuolella. Röökinjämät viskataan pysäkille ja kun ko. ihminen on astunut sisään ja hengittää ulospäin, saavat kaikki kanssamatkustajat nauttia kerra käytetystä tupakansavusta, joka jää vaunuun leijailemaan yllättävän pitkäksi aikaa. Kaikkein ärsyttävimmäksi tämän tekee tietysti se, että yleensä kun haju pelmahtaa vaunuun on syöpäkääryle jo poissa pahantekijän kädestä eikä sinällään ole mitään huomautettavaa - paitsi tietysti "ole fiksumpi ensi kerralla", mikä ei paljoa lämmitä juuri sillä hetkellä keuhkosyöpää kehittäessä.
 
Kun nyt kerran aiheesta avaudutaan, niin haluaisin itsekin sanoa pari sanaa. Hyvin usein spåralla ajaessa törmään ilmiöön, että ihmiset ovat laittaneet pysäkillä tupakaksi siinä odotellessaan (vaikka katoksissa onkin kieltomerkit). Ulkoilmassa savua pääsee edes vähän karkuun, mutta sitten kun spåra tuleekin ennen kuin syöpäkääryle on poltettu loppuun, nämä ajattelevaiset kanssaihmiset vetävät viimeiset sauhut vaunun ovensuussa pää juuri ja juuri oven ulkopuolella. Röökinjämät viskataan pysäkille ja kun ko. ihminen on astunut sisään ja hengittää ulospäin, saavat kaikki kanssamatkustajat nauttia kerra käytetystä tupakansavusta, joka jää vaunuun leijailemaan yllättävän pitkäksi aikaa. Kaikkein ärsyttävimmäksi tämän tekee tietysti se, että yleensä kun haju pelmahtaa vaunuun on syöpäkääryle jo poissa pahantekijän kädestä eikä sinällään ole mitään huomautettavaa - paitsi tietysti "ole fiksumpi ensi kerralla", mikä ei paljoa lämmitä juuri sillä hetkellä keuhkosyöpää kehittäessä.

Tämä sama koskee busseja. Ja niikun ketjun aloittajallekin, itsellänikin on astma, ja juuri sama että ottaa henkeen jos sitä hengittää sisään. Jos joku massatupakoitsija istuu vieressäni, edessäni tai takana ja haisee voimakkaasti tupakalle on minun pakko vaihtaa istumapaikkaa. Näin on käynyt etenkin junassa (taajamajuna). Intercityssä pyrinkin aina saamaan allergiahytin vastaaman välttämiseksi ja se onkin onnistunut onneksi hyvin.

Tuttuni on bussikuski. Hänellä on tapana että jos näkee pysäkillä tupakoitsijan joka pysäyttää vielä bussin ja kuitenkin tupakoi niin ajaa pikkuisen siitä pysäkiltä ohi ja pysähtyy sitten. Jos tämä ei ole vielä siinä vaiheessa heittänyt tupakkaa pois pitää hän ovet suljettuna niin kauan kun matkustaja sen pois heittää ja savut pois puhaltelee. Ja eipä hän ole ainoa kuski joka niin tekee.

Mutta sitten on näitä tapauksia kun kuljettaja pitää bussin ovea auki, ja tupakoi sen edessä. Olipa tuossa parisen viikkoa tapaus jossa olin Jakomäkeen menossa että töitä pääsisin tekemään 77:n parissa. Olen bussia odottamassa Puistolan aseman pysäkillä, 75A:ta. Siihen ajo 75:n jättämään matkustajat, kun koko alue oli täynnä busseja. Siinä pysäkillä oli sitten mun lisäksi paljon koululaisia ja eräs vähän tärkeämpi hemmo (tästä vähä myöhemmin). Tämä kuljettaja päätti hypätä ulos bussista ja alkoi tupakoimaan siinä etuoven edessä tupakkaa, jolloin tottakai kaikki savut menee bussin sisälle. Tässä vaiheessa tämä tärkeämpi hemmo astu esiin ja meni kuljettajalla asiasta huomauttamaan. Kuljettaja tylysti "Mitä se sua liikuttaa?" Mies vastasikin "Olen Helsingin seudun liikenteen liikennetarkastaja joten kyllä se mua aika paljonkin liikuttaa. Tästä taidankin tehdä heti sitten kirjallisen huomautuksen sinulle ja esimiehellesi." Lähti sitten vielä ihan piruuttaan tarkastamaan koko bussin ja meni vielä haistelemaan bussin sisällä ollutta hajua. Sama liikennetarkastaja hyppäsi kyytiin myös samaan 77:n kun minä ja siellä kun töitä tein huomasin että olin heikäläisiä ja tuli juttelemaan. Siinä sitten hän sanoi että on tavannut vastaavaa useinkin, ja hänen omastakin mielestä tämä on vakava ongelma, johon olisi saatava muutosta jotenkin.
 
Itsekin hengitystieallergikkona kärsin välillä pysäkkikatosten alla tupakoinnista. Moni tupakoitsija tuntuu pitävän tupakointia perusihmisoikeutena johon ei saa puuttua. Jos huomauttaa, niin saa kuulla olevansa suvaitsematon.

Ja itse savuton kokee voimakkaasti tupakan savulle haisevan ihmisen vieressä istumisen epämiellyttävänä.
Zige, kertomasi esimerkki on merkki askeleesta kohti parempaa.
 
Ulkoilmassa savua pääsee edes vähän karkuun, mutta sitten kun spåra tuleekin ennen kuin syöpäkääryle on poltettu loppuun, nämä ajattelevaiset kanssaihmiset vetävät viimeiset sauhut vaunun ovensuussa pää juuri ja juuri oven ulkopuolella. Röökinjämät viskataan pysäkille ja kun ko. ihminen on astunut sisään ja hengittää ulospäin, saavat kaikki kanssamatkustajat nauttia kerra käytetystä tupakansavusta, joka jää vaunuun leijailemaan yllättävän pitkäksi aikaa.
Jestas, ja juuri on odotettu spåraa keskellä Mannerheimintietä 10 minuuttia ruuhka-aikana. Tupakan savun hajuko on se kaikkein pahin asia tässä?
Ylenmääräiset parfyymit ja "partavedet", varsinkin kesällä aiheuttavat minulle ahdistusta.
 
Jestas, ja juuri on odotettu spåraa keskellä Mannerheimintietä 10 minuuttia ruuhka-aikana. Tupakan savun hajuko on se kaikkein pahin asia tässä?

Kyllä on.
Omianikin hengityselimiä kyllä ärsyttää, jos joku on "uittanut" itseään parfyymipullossa tai muissa hajusteissa, mutta silti haistelen niitä paljon mielummin, kuin tupakan vastenmielistä aromia.
 
No niin, siis pelkkä tietoisuus, että tupakoidaan jossakin, saa aikaan sairastumisia.
Mutta entäpä tämä juuri nyt akuutiksi tuleva asia, eli katupöly.
Uskon, että se aiheuttaa enemmän terveyshaittoja kuin tupakan savun haju. Kukaan ei kuitenkaan nouse barrikaadeille katupölyn vuoksi. Missä ovat ne asialle täysin omistautuneet periksiantamattomat ihmiset, jotka pysäkkikatoksen läheisyydessä tupakointi saa raivoihinsa, tässä asiassa. Eikö tässä olisi syytä panna pölyä nostattavat kulkuneuvot piiloon pois silmistä mustaksi maalattuihin kaappeihin ainakin pölyajaksi. Mikrohiukkaset kun tunkevat ihmisen keuhkorakkuloihin poltti hän sitten tupakkaa tai ei!
Nyt keräämään 50 000 nimeä, että saadaan lakialoite aikaan. Kaikki mukaan!
 
Viimeksi muokannut moderaattori:
Uskon, että se aiheuttaa enemmän terveyshaittoja kuin tupakan savun haju.

Eipäs nyt pistetä sanoja keskustelijoiden suuhun. Tupakansavun haju on epämiellyttävää. Sen lisäksi savu aiheuttaa vakavia terveyshaittoja - toisille ihmisille hyvinkin akuutisti, nimim. joitui kuskaamaan vaimonsa jouluaatonaattona sairaalaan tupakansavusta aiheutuneen vakavan astmakohtauksen vuoksi. Minua ei haittaa se, jos joku haluaa saastuttaa omia kehkojaan. Sen voisi kuitenkin tehdä jossain muualla kuin joukkoliikennepysäkillä, jossa on muita ihmisiä ja kyltti, joka kehottaa olemaan tupakoimatta.
 
Naurettavaksi poliisivaltioiluksi on tämäkin mennyt. Mutta niinhän se on kun päätöksentekokoneiston kapasiteetti ei riitä oikeisiin ongelmiin puuttumiseen, niin näperrellään pikkuasioiden kimpussa.
 
Lauantain HS:ssa Liikenneviraston tekninen johtaja kertoo, että Suomessa "Junalaitureilla saa tupakoida". Tämä on napakasti sanottu ja sitähän me noudatamme! Vain Helsingin asemalla kiinteän katoksen alla ja ovellisissa alikulkutunneleissa ei saa polttaa tavallista tupakkaa, mutta sähkötupakkaa toki kyllä.

On hyvä kun asiaan saadaan näin jotain järkipuhettakin. Toisaalta tiedämme, että Livin tekninen johtaja ei ole itse "tupakkamiehiä". Hän ei ota lakia omaan käteensä ja rupea määräilemään vapaan maan vapaita kansalaisia. Jonkun sosiaalitantan mielestä ihmiset saisivat tehdä vain mihin tyrannit ovat itsekin mieltyneet, vaikka kansalaisten oikeudet ovatkin laajat.
 
Mikrohiukkaset kun tunkevat ihmisen keuhkorakkuloihin poltti hän sitten tupakkaa tai ei!!
Kontekstista irrotettuna tämä virke sopii täydellisesti kuvaamaan myös passiivista tupakointia. Sekin todistetusti aiheuttaa terveyshaittoja.

Mitä katupölyyn tulee, se on myös epämiellyttävää, mutta jokseenkin väistämätön seuraus liikenteestä ja talvisen liikenteen mahdollistavasta hiekoituksesta. (Turhan ajoneuvoliikenteen karsiminen olisi toki hyväksi tästäkin syystä.) Eikä sitä ainakaan oman kokemukseni mukaan ole häiritsevän paljoa ilmassa kuin suurimpien katujen varsilla. Tupakoitsijoita taas tuntuu tulevan vastaan melkein missä tahansa – varsinkin asemilla ja pysäkeillä – eikä tupakansavu ole väistämätön seuraus kuin heidän itsekkyydestään. Nikotiiniaddiktikin voisi saada huumeannoksensa nuuskasta, sähkötupakasta tai purukumista silloin kun ympärillä on muita ihmisiä. Mutta ei, pakko on pilata kaikkien hengitysilma.

Itseäni asiassa kyrsii oikeastaan kaikkein eniten se, ettei edes suoria kieltoja noudateta. Yleinen huomaavaisuus on tunnetusti liian vaikeaa, mutta miten voi olla ymmärtämättä silmien korkeudella kymmenen metrin välein toistuvaa merkkiä, jossa on yliviivattu käryävä savuke? Ei niin mitenkään. Muualla haistaessani tupakankäryn vain pidätän hengitystä kunnes pääsen pois savusta ja kiroan ihmisten typeryyttä, mutta rautatieaseman katoksen alla voin tuntea, kuinka sykkeeni kiihtyy kaksinkertaiseksi ja ilme myrtyy ihan ajattelemattakin. Olenko oikeasti ainoa, joka kokee näin?
 
Kenties, ja nimenomaan tuolla asenteella.
Millä asenteella? Käsittääkseni kukaan ei nykyään kiistä tupakoinnin pitkäaikaisia haittavaikutuksia terveydelle, ja omalta osaltani minulla on liikaakin kokemuksia passiivisen tupakoinnin välittömistä seurauksista (ks. aloitusviesti). Muista haitoista minun ei toivottavasti tarvitse alkaa luennoida. Sääntöjen noudattaminen taas on yhteiskunnan perusteita; emme elä anarkiassa. Ja oli sääntöjä tai ei, niin yleensä maailma toimii enemmistön ehdoilla. Suomessa alle neljäsosa väestöstä tupakoi (onneksi), mistä voinee päätellä, että enemmistö ei pidä tupakansavun hengittämisestä. Eikö minulla muka ole syytä olla ärsyyntynyt?
 
Takaisin
Ylös