LEDien suurin ongelmahan on, että ne toistavat vain hyvin kapeaa aallonpituutta. Siksi niissä joudutaan hajottamaan spektriä. Halvempi tapa on tehdä se fosforilla, mutta se vähentää tehokkuutta. Kalliimpi on tehdä samaan lamppuun eri aallonpituuksia toistavia lamppuja. Näin tuskin on tehty missään hehkulampun korvaajassa.
Värilämpötilaa kannattaa todella katsella. Suurten lämpötilojen kylmät värit eivät yleensä ole kotikäyttöön miellyttäviä. 2700-3000 kelviniä on kai sellainen "normaali". (Värilämpötila siis ei tarkoita mitään oikeata lämpötilaa, vaan sillä kuvataan aallonpituutta säteilylle, jonka ns. musta kappale synnyttää tietyssä lämpötilassa.
Musta kappale on olemassa vain teoreettisesti.)
Huomautan, että tuo arvioni sytytyskestosta oli todella vain arvaus, ei kovin valistunutkaan sellainen. Melko varmasti sytytyskeston kannalta tärkeämpää on, mitä se lampun kannan elektroniikka kestää kuin se itse LED.
Harmillista on, että lamppujen lumen-arvoja eli niiden tuottamaa valovirtaa edelleenkin löytää harvoin. Valovirta on siis sama suure, josta yleisesti puhutaan myös valotehona.
. EU:n myötä meillä on täysin laillisesti liikenteessä autoja, joilla koko perä pimeänä ja edessäkin vain onnetonta tuikkua. Eihän se hyvällä kelillä mitään, mutta kelin heikentyessä kuljettajan tulisi muistaa kytkeä normi lähivalot, mutta tuntuu usein unohtuvan. Tuntevatko autoilijat edes autojensa näitä ominaisuuksia? Joissain malleissahan pitäisi automatiikan tunnistaa valojen tarve tilanteen mukaan, muttei sekään tunnu aina toimivan kuten mainostetaan.