Sivu 1 / 2 12 ViimeisinViimeisin
Näytetään tulokset 1-15/30

Viestiketju: Kaupunkirakenteen tiiviyden vaikutus virkistysalueisiin

  1. #1
    Knightrider avatar
    Liittynyt
    07.03.2009
    Sijainti
    Helsinki
    Viestejä
    1403

    oletus Kaupunkirakenteen tiiviyden vaikutus virkistysalueisiin

    Lainaus Alunperin kirjoittanut Clepe Näytä viesti
    Huvittava huomata miten paljon tuolla alueella on jäljellä Smith & Polvisen aikaisia motarivarauksia. Se Niemenmäen ja Munkkiniemen välinen pusikko olisi voitu rakentaa täyteen jo samalla kuin pikku-Huopalahti rakennettiin, mutta sielä se vaan odottelee motaria joka ei koskaan tule.
    Ei kai koko Helsinkiä tarvitse täyteen rakentaa? Mihin vain katsookin; keskustaan, Myllypuroon, Lauttasaareen, Uutelaan jne. rakennetaan vain enemmän ja enemmän. Onhan niitä tiheämminkin täytettyjä kaupunkeja, mutta eikö Helsingin teekin juuri erikoiseksi sen vihreys? On mukava, jos/kun kävelymatkan päästä löytyy rauhallista metsääkin. Viikin luonnostakin toiseen suuntaan näkyy Prisman torni ja toiseen suuntaan Arabianrannan uudet talot - näky ei ole mitä miellyttävin. Mielestäni Niemenmäen tekee viihtyisäksi juurikin se, että se on luontotilkun keskellä.
    Viimeisin muokkaaja kuukanko; 05.04.2012 kello 19:52. Syy: jaettu omaksi ketjukseen

  2. #2

    Liittynyt
    07.08.2009
    Viestejä
    2158

    oletus Vs: Munkkivuoren raitiotie

    Lainaus Alunperin kirjoittanut Knightrider Näytä viesti
    Ei kai koko Helsinkiä tarvitse täyteen rakentaa? Mihin vain katsookin; keskustaan, Myllypuroon, Lauttasaareen, Uutelaan jne. rakennetaan vain enemmän ja enemmän. Onhan niitä tiheämminkin täytettyjä kaupunkeja, mutta eikö Helsingin teekin juuri erikoiseksi sen vihreys? On mukava, jos/kun kävelymatkan päästä löytyy rauhallista metsääkin. Viikin luonnostakin toiseen suuntaan näkyy Prisman torni ja toiseen suuntaan Arabianrannan uudet talot - näky ei ole mitä miellyttävin. Mielestäni Niemenmäen tekee viihtyisäksi juurikin se, että se on luontotilkun keskellä.
    Soininvaara väitti blogissaan, että Helsingissä kuluu liikenteeseen kaksi kertaa enemmän energiaa per nuppi kuin keskieurooppalaisessa kaupungissa. Väittämässä ei ollut lähdeviitettä eikä keskieurooppalaista kaupunkia ollut sen kummemmin yksilöity, mutta saatan uskoa, että vättämä pitää paikkansa monessa vertailussa. Metsätilkku on tietysti kiva, mutta Helsingissä kyse on vaan aika usein tienvarren pöpeliköstä tms. "joutomaasta". Niiden pöpelikköydestä ei välttämättä kannata maksaa tuplakokoista liikenne-energialaskua. Sopii käydä vaikka Zürichissä tai Berliinissä. Mielestäni kummassakaan paikassa ei tule semmoista vaikutelmaa, että vihreää puuttuisi. Berliniissä on tietty muuten vaan rumia paikkoja paljon, mutta niin on Helsingissäkin.

  3. #3
    Knightrider avatar
    Liittynyt
    07.03.2009
    Sijainti
    Helsinki
    Viestejä
    1403

    oletus Vs: Munkkivuoren raitiotie

    Lainaus Alunperin kirjoittanut hmikko Näytä viesti
    Soininvaara väitti blogissaan, että Helsingissä kuluu liikenteeseen kaksi kertaa enemmän energiaa per nuppi kuin keskieurooppalaisessa kaupungissa. Väittämässä ei ollut lähdeviitettä eikä keskieurooppalaista kaupunkia ollut sen kummemmin yksilöity, mutta saatan uskoa, että vättämä pitää paikkansa monessa vertailussa. Metsätilkku on tietysti kiva, mutta Helsingissä kyse on vaan aika usein tienvarren pöpeliköstä tms. "joutomaasta". Niiden pöpelikköydestä ei välttämättä kannata maksaa tuplakokoista liikenne-energialaskua. Sopii käydä vaikka Zürichissä tai Berliinissä. Mielestäni kummassakaan paikassa ei tule semmoista vaikutelmaa, että vihreää puuttuisi. Berliniissä on tietty muuten vaan rumia paikkoja paljon, mutta niin on Helsingissäkin.
    Zürich on kyllä vihreä kaupunki, en sitä kiellä. Mutta Helsinki onkin jo täyteenahdetumpi kuin Zürich, jossa kävelymatka lähimpään kunnon metsään on pahimmillaankin alle 3 kilometriä, kun Helsingissä vastaava luku on 7 km. Helsingissä kustannukset aiheuttaa pikemminkin niemen muoto, eikä rakentamisen väljyys - en usko, että viimeistenkin metsätilkkujen raivaaminen auttaa asiaa taloudelliselta kannalta (jos nyt ympäristöasioita siltä kannalta pitää miettiä).

    Mielestäni edelleenkin Helsinki on jo varsin täyteenahdettu rakentamista ja seuraavaksi rakentamisen voisi keskittää vaikkapa Espooseen, jossa joutomaata on tarjolla enemmän kuin Helsingissä. Myös Helsingin sisääntuloväylien tunnelittaminen/muuttaminen bulevardeiksi toisi lisätilaa vihreyden huomioiden. Östersundomin suurrakentaminen hirvittää jo, eipä sinne paljoa metsiä jää alueen etelälaitaan sijoittuvalle asukkaalle. Asutus voisi mieluummin olla ainoastaan Uuden Porvoontien ja Porvoonväylän välillä, joko junaan tai pikaraitiotiehen tukeutuva (minimaallisella liityntäliikenteen tarpeella) jättäen rannat virkistysalueiksi - mutta sehän ei ole taloudellisesti kannattavaa.

  4. #4
    Tunnistettu jäsen
    Liittynyt
    28.06.2005
    Sijainti
    Helsinki
    Viestejä
    7549

    oletus Vs: Munkkivuoren raitiotie

    Lainaus Alunperin kirjoittanut Knightrider Näytä viesti
    Östersundomin suurrakentaminen hirvittää jo, eipä sinne paljoa metsiä jää alueen etelälaitaan sijoittuvalle asukkaalle. Asutus voisi mieluummin olla ainoastaan Uuden Porvoontien ja Porvoonväylän välillä, joko junaan tai pikaraitiotiehen tukeutuva (minimaallisella liityntäliikenteen tarpeella) jättäen rannat virkistysalueiksi - mutta sehän ei ole taloudellisesti kannattavaa.
    Itse olen kyllä sillä kannalla – ja tämä on nimenomaan mielipide tai arvovalinta – että haluan mieluummin viihtyisää kunnollista kaupunkia kuin epätoivoista kompromissia, jossa ihmiset asuvat autojen seassa ja hyvitykseksi on joku muka luonnontilainen metsäläntti siellä täällä. Nyt on Östersundomin kanssa tilaisuus tehdä oikeata kaupunkia, jonne otetaan kantakaupungin hyvät ominaisuudet, mutta ei huonoja. Mikään ei rajoita, mutta onnistuuko?

    Munkkivuori on kiva, mutta onnettomassa paikassa. Tarvontien korottaminen bulevardiksi auttaisi jonkin verran, mutta autovirran puolikkaan pano kiertämään Munkkivuorta pysyvästi ei ole viihtyisää. Etenkin, kun Munkkivuori on tehty epäkaupunkimaisesti eli lähiöperiaatteella pistetaloina, jotka päästävät kahdelta suunalta tulevan liikenteen melun kaikkialle.

    Tarvontien liikenteen lisääminen Smith-Polvisen peruina tulevilla Pasilanväylän ”puuttuvilla” osilla ei ole mikään apu, vaan apu on autoliikenteen määrän vähentäminen. Mutta se ei ole kysymys Munkkivuoren paikallisista järjestelyistä, vaan koko seudun liikennejärjestelmän kehittämisestä vähemmän autoiluun perustuvaksi. Mutta taidan kuolla pois kauan ennen sitä.

    Antero

  5. #5
    Knightrider avatar
    Liittynyt
    07.03.2009
    Sijainti
    Helsinki
    Viestejä
    1403

    oletus Vs: Munkkivuoren raitiotie

    Lainaus Alunperin kirjoittanut Antero Alku Näytä viesti
    Itse olen kyllä sillä kannalla – ja tämä on nimenomaan mielipide tai arvovalinta – että haluan mieluummin viihtyisää kunnollista kaupunkia kuin epätoivoista kompromissia, jossa ihmiset asuvat autojen seassa ja hyvitykseksi on joku muka luonnontilainen metsäläntti siellä täällä. Nyt on Östersundomin kanssa tilaisuus tehdä oikeata kaupunkia, jonne otetaan kantakaupungin hyvät ominaisuudet, mutta ei huonoja. Mikään ei rajoita, mutta onnistuuko?

    Munkkivuori on kiva, mutta onnettomassa paikassa. Tarvontien korottaminen bulevardiksi auttaisi jonkin verran, mutta autovirran puolikkaan pano kiertämään Munkkivuorta pysyvästi ei ole viihtyisää. Etenkin, kun Munkkivuori on tehty epäkaupunkimaisesti eli lähiöperiaatteella pistetaloina, jotka päästävät kahdelta suunalta tulevan liikenteen melun kaikkialle.

    Tarvontien liikenteen lisääminen Smith-Polvisen peruina tulevilla Pasilanväylän ”puuttuvilla” osilla ei ole mikään apu, vaan apu on autoliikenteen määrän vähentäminen. Mutta se ei ole kysymys Munkkivuoren paikallisista järjestelyistä, vaan koko seudun liikennejärjestelmän kehittämisestä vähemmän autoiluun perustuvaksi. Mutta taidan kuolla pois kauan ennen sitä.

    Antero
    Autojen seassa ei tarvitse asua, vaikka meillä olisikin metsiä. Jos alueet suunnitellaan hyvin, voidaan kaupunkia rakentaa onnistuneesti metsän siimekseen. Vai pitääkö pitäjänmäkeläisen mennä autolla keskustaan, koska hänellä on runsaasti metsää ympärillään? Kaupunkirakenteen on oltava nauhamaista ja rakennettu raitiovaunua varten, ei päinvastoin. Liikekeskuksien pitää olla pieniä ja hajautettuja. Päästötöntä liikennettä on vaalittava, jotta ilma pysyy raikkaampana - ei se ole teeskentelyä, kun halutaan kaupunkiin metsiä ja raikasta ilmaa. Sähköautoja pitää kuitenkin muistaa suosia muuten, kuin joukkoliikenteen kustannuksella, jopa päinvastoin - esimerkiksi ilmaisella sähkölatauksella ratikan/junan liityntäparkissa. Mikä on mielestäsi viihtyisä, kunnollinen kaupunki? Missä lenkkeilet, syvällä metsässä vai Hesperian puistossa?

    Nyt on käymässä niin, että suuria metsiä löytyy vasta sellaisten matkojen takaa, että ihan metsäretkelle päästäkseenkin on jo turvauduttava autoon/julkisiin. Östersundominkin asukkaat pääsevät luonnon äärelle alle 10 minuutin ratikkamatkalla, mutta onko sekään tarkoituksenmukaista? Eikö olisi parempi, että kävelypolut lähtisivät jo takapihalta?

  6. #6

    Liittynyt
    07.08.2009
    Viestejä
    2158

    oletus Vs: Munkkivuoren raitiotie

    Lainaus Alunperin kirjoittanut Knightrider Näytä viesti
    Eikö olisi parempi, että kävelypolut lähtisivät jo takapihalta?
    Jos reunaehdoksi asetetaan joka takapihalta alkava metsäpolku, niin lopputulema ei kyllä ole mitään ratikkakaupunkia.

    En ihan ymmärrä tätä valitusta Helsingin täyteen rakentamisesta. Pidetäänkö Töölöä tai Punavuorta jotenkin epätoivoisen synkkänä kivikaupunkina? Itse näkisin ongelmaksi pikemminkin sen, että lähiöiden pistetalot, avokorttelit ja parkkikentät tuottavat niin matalaa tiheyttä, että metsät menevät siihen. Töölön tiheydellä korttelipuistoineen Helsinki taitaisi mahtua kehä ykkösen sisään Keskuspuistoon koskematta.

  7. #7
    Nrg
    Nrg ei ole kirjautuneena

    Liittynyt
    04.01.2008
    Viestejä
    185

    oletus Vs: Munkkivuoren raitiotie

    Lainaus Alunperin kirjoittanut Knightrider Näytä viesti
    Autojen seassa ei tarvitse asua, vaikka meillä olisikin metsiä. Jos alueet suunnitellaan hyvin, voidaan kaupunkia rakentaa onnistuneesti metsän siimekseen. Vai pitääkö pitäjänmäkeläisen mennä autolla keskustaan, koska hänellä on runsaasti metsää ympärillään? Kaupunkirakenteen on oltava nauhamaista ja rakennettu raitiovaunua varten, ei päinvastoin. Liikekeskuksien pitää olla pieniä ja hajautettuja. Päästötöntä liikennettä on vaalittava, jotta ilma pysyy raikkaampana - ei se ole teeskentelyä, kun halutaan kaupunkiin metsiä ja raikasta ilmaa. Sähköautoja pitää kuitenkin muistaa suosia muuten, kuin joukkoliikenteen kustannuksella, jopa päinvastoin - esimerkiksi ilmaisella sähkölatauksella ratikan/junan liityntäparkissa. Mikä on mielestäsi viihtyisä, kunnollinen kaupunki? Missä lenkkeilet, syvällä metsässä vai Hesperian puistossa?

    Nyt on käymässä niin, että suuria metsiä löytyy vasta sellaisten matkojen takaa, että ihan metsäretkelle päästäkseenkin on jo turvauduttava autoon/julkisiin. Östersundominkin asukkaat pääsevät luonnon äärelle alle 10 minuutin ratikkamatkalla, mutta onko sekään tarkoituksenmukaista? Eikö olisi parempi, että kävelypolut lähtisivät jo takapihalta?
    Joka kodin takapihalta metsäpolulle? 10 minuutin ratikkamatka metsään liian pitkä? Luenko minä nyt ihan oikein?

    Kaupunkiasumisen vaihtoehtoiskustannus yleensä on se, että enemmän vähemmän luonnonvaraiset metsät ovat kauempana, lähellä olevat viheralueet lähinnä kaavoitettuja ja pinta-ala asukasta kohden niukempaa (kääntäen asumistiheys suurempi). Sen sijaan palvelut ja työpaikat ovat lähempänä ja näin ollen yleinen liikkumisen tarve on pienempi ja liikkuminen on tehokkaammin (lue: joukkoliikenteellä) järjestettävissä. Kärjistettynä: mitä enemmän metsää kaupungissa, sen tehottomampaa on sen toiminta ja toisin päin. Toki nyt hyvin kärjistettynä ja ääripäätkin muodostanevat omat poikkeuksensa. Kuitenkin korttelikaupunkiasuminen on tällä hetkellä hyvinkin arvossaan, joten metsäpolut eivät ainakaan merkittävälle osalle ole ratkaiseva tekijä. Päin vastoin: uskon, ettei esimerkiksi Jätkäsaaren ja Kalasataman uusissa kaupunginosissa tarvitse juuri kenenkään odotella naapureita muuttavaksi.

    Kaikkea ei voi koskaan saada eikä mitään täydellisiä kompromissiratkaisuja ole olemassa. Muuttopaine pääkaupunkiseudulle on kova ja väittäisin, että nyt jos koskaan on aika aloittaa tarkoituksenmukaisen ja tehokkaan joukkoliikennekaupungin rakentaminen ja myöntää realiteetit: metsälähiöt yhdellä ostarilla ja haja-asutusalueet eivät vastaa ihmisten tarpeita (joukkoliikenteen) matka-aikojen ja palveluiden osalta. Helsingistä löytää paljon metsää ja peltoa, joinne voitaisiin mielestäni hyvin rakentaa, eikä Suomen mittakaavassa tarvitse kuitenkaan rakentaa pelkästään kantakaupunkia, jotta liikenne toimisi hyvin. Myös metsätön kaupunki voidaan viheralueiltaan rakentaa sellaiseksi, että suomalainen voi siellä asua ja lenkkeillä.

    Enkä nyt välttämättä sanoisi, että kaupunki rakennetaan ratikkaa varten. Kaupunki suunnitellaan ihan sellaiseksi kuin on tarvetta ja suunnittelussa otetaan sitten huomioon liikenne, joka toteutetaan valittuun vaihtoehtoon sopivimmalla tavalla. Ja toisaalta rajataan vaihtoehdot niin, että liikenteen järjestäminen on mahdollista.

    Jos ihastutaan yhteen liikennemuotoon ja tuijotetaan vain sitä, päädytään pahimmillaan tilanteeseen, jossa matkustajia kuljetetaan omaan ihannevälineeseen puolipakolla, jotta sille saadaan matkustajia. Ja loput sitten odottavat pari-kolme-neljä-viisi vuosikymmentä tätä ihannetilannetta tulevaksi ja nauttivat sitten sen aikaa "väliaikaisliikenteestä".

  8. #8
    Tunnistettu jäsen 339-DF avatar
    Liittynyt
    08.08.2005
    Viestejä
    6712

    oletus Vs: Munkkivuoren raitiotie

    Lainaus Alunperin kirjoittanut Nrg Näytä viesti
    Jos ihastutaan yhteen liikennemuotoon ja tuijotetaan vain sitä, päädytään pahimmillaan tilanteeseen, jossa matkustajia kuljetetaan omaan ihannevälineeseen puolipakolla, jotta sille saadaan matkustajia. Ja loput sitten odottavat pari-kolme-neljä-viisi vuosikymmentä tätä ihannetilannetta tulevaksi ja nauttivat sitten sen aikaa "väliaikaisliikenteestä".
    Hetkinen. Mitenkäs tämä kuulostaa minusta kovin tutulta?
    "Puolet asunnosta on oltava kylpyhuonetta siltä varalta, että sinne tulee joskus joku invalidi suihkuun."
    – Minna Lindgren: Kuolema Ehtoolehdossa

  9. #9
    Tunnistettu jäsen
    Liittynyt
    28.06.2005
    Sijainti
    Helsinki
    Viestejä
    7549

    oletus Vs: Munkkivuoren raitiotie

    Lainaus Alunperin kirjoittanut Knightrider Näytä viesti
    Mikä on mielestäsi viihtyisä, kunnollinen kaupunki?
    Sellainen, jossa ei ole niin paha olla, että on pakko hankkia kesämökki, jonne ajetaan autolla joka viikonloppu, kun ei kestä siellä kaupungissa. Mökkikulttuuri on hyvin suomalainen tai pohjoismainen ilmiö, jota keskieurooppalaiset usein ihmettelevät. Juuri siten, että eikö voisi tehdä asunnosta sellaista, että siellä viihtyy ja on tilaa harrastaa. Sen sijaan että perheen käytössä oleva kerrosala jaetaan ahtaaseen ja tylsään pieneen kerrostaloasuntoon ja ahtaaseen ja pieneen kesämökkiin. Keskieurooppalainen asumisväljyys on luokkaa 50 krs-m2 henkeä kohden, meillä noin 35 krs-m2. Jos lasketaan mökki mukaan, siitä voi tulla joku 10 krs-m2 lisää. Mutta elämä jakautuu kahteen paikkaan ja mökin kerrosala on melkoisessa vajaa käytössä.

    On hyvä ymmärtää sekin, että ihmisillä on erilaisia tarpeita ja haluja. Eivät kaikki halua asua elementtikerrostalolähiössä, jonka vieressä on lähivirkistysmetsä. Jollekin se on hyvä, toinen haluaa muunlaista. Mutta jokainen kärsii mm. autoliikenteen melusta ja liasta, kun sitä on liikaa. Sen sijaan kaupunki, jossa autoja on kohtuullisesti ja rakentamisen tyyli ja mittakaava hyvää, on ihan mukavaa kävely- ja lenkkeilymaastoa. En minä viitsisi käydä kävelyllä Mannerheimintiellä tai Itiksen parkkipaikalla, mutta keskustan rannat ovat oikein mukavaa kävelyaluetta kuin myös esikaupunkien pientaloalueet tai Puu-Vallila.

    Antero

  10. #10

    Liittynyt
    31.01.2006
    Viestejä
    2686

    oletus Vs: Munkkivuoren raitiotie

    Lainaus Alunperin kirjoittanut Knightrider Näytä viesti
    Zürich on kyllä vihreä kaupunki, en sitä kiellä. Mutta Helsinki onkin jo täyteenahdetumpi kuin Zürich, jossa kävelymatka lähimpään kunnon metsään on pahimmillaankin alle 3 kilometriä, kun Helsingissä vastaava luku on 7 km.
    Mistä sait tuon 7km? Ei voi pitää paikkaansa, mieti nyt, esim. Töölöstä on sekä Keskupuistoon että Viikkin alle 7km.

    Se että asuinalueen lähellä on ihan kunnon metsää, esim. Keskuspuisto, on hyvä juttu Helsingissä. Ja sitten on toisaalta sellaiset korttelipuisot, esim. Torkkelinmäki. Mutta...

    Lainaus Alunperin kirjoittanut Knightrider Näytä viesti
    Mielestäni edelleenkin Helsinki on jo varsin täyteenahdettu rakentamista ja seuraavaksi rakentamisen voisi keskittää vaikkapa Espooseen, jossa joutomaata on tarjolla enemmän kuin Helsingissä.
    Onko siellä? Espoo on kyllä tehottomasti rakennettu, mutta tuosta seuraa että maata on käytetty paljon.

    Lainaus Alunperin kirjoittanut Knightrider Näytä viesti
    Myös Helsingin sisääntuloväylien tunnelittaminen/muuttaminen bulevardeiksi toisi lisätilaa vihreyden huomioiden. Östersundomin suurrakentaminen hirvittää jo, eipä sinne paljoa metsiä jää alueen etelälaitaan sijoittuvalle asukkaalle. Asutus voisi mieluummin olla ainoastaan Uuden Porvoontien ja Porvoonväylän välillä, joko junaan tai pikaraitiotiehen tukeutuva (minimaallisella liityntäliikenteen tarpeella) jättäen rannat virkistysalueiksi - mutta sehän ei ole taloudellisesti kannattavaa.
    Tulilinjalla ainakin minulla on ns. liikennevihreä. Sellaisia nurmikoita ja pusikoita liikenneväylien vieressä, vaikka se kolmio Turunväylän päässä tai nurtsi Niemenmäen ja Huopalahdentien välissä. Mitään virkistysarvoa niillä ei ole, eikä oikein mitään ekologista arvoa. Eikä ne puskat edes oikein ime hiukkasia. Ja sitten kun ne on jätetty rakentamatta, niin kuten Antero sanoo, ne suojaa melulta ja hiukkasilta paljon huonommin kuin talorivi.

    Nuo pitää rakentaa, siksikin että tarvitaan rakennusmaata ja paljon. Kunnon puistot on eri juttu, samoin metsät. Minusta myös puiston ja tien välissä pitäisi olla taloja, esim. Mäkelänkatu ja Vallilanlaakso, Turunväylä ja Talin puistot.

    Mitään ihannekaupunkia tämä ei tietenkään ole, autoja on paljon. Mutta se on kuitenkin parempaa kuin liikennevihreä tai se että pitää muuttaa asunnon perässä Etelä-Hämeeseen. Eli talot on parasta mitä voi tehdä, ja kyllä nyt vaikka Mäkelänkatu on kuitenkin aika mukavaa kaupunkia.

  11. #11

    Liittynyt
    14.07.2005
    Sijainti
    koti: Espoo/työ: Helsinki
    Viestejä
    5510

    oletus Vs: Munkkivuoren raitiotie

    Lainaus Alunperin kirjoittanut Antero Alku Näytä viesti
    Sellainen, jossa ei ole niin paha olla, että on pakko hankkia kesämökki, jonne ajetaan autolla joka viikonloppu, kun ei kestä siellä kaupungissa. Mökkikulttuuri on hyvin suomalainen tai pohjoismainen ilmiö, jota keskieurooppalaiset usein ihmettelevät. Juuri siten, että eikö voisi tehdä asunnosta sellaista, että siellä viihtyy ja on tilaa harrastaa. Sen sijaan että perheen käytössä oleva kerrosala jaetaan ahtaaseen ja tylsään pieneen kerrostaloasuntoon ja ahtaaseen ja pieneen kesämökkiin. Keskieurooppalainen asumisväljyys on luokkaa 50 krs-m2 henkeä kohden, meillä noin 35 krs-m2. Jos lasketaan mökki mukaan, siitä voi tulla joku 10 krs-m2 lisää. Mutta elämä jakautuu kahteen paikkaan ja mökin kerrosala on melkoisessa vajaa käytössä.
    Se että miksi Suomessa ja Pohjoismaissa ja myös Venäjällä ihmiset harrastavat mökkejä on miljoonia syitä. Kuvittelisin että se johtuu perinteistä. Tosin Suomeen kesämökkiperinne rantautui tosissaan vasta 1950-luvulla. Ennen sitä kaupunkilaiset harrastivat telttaretkeilyä ja veneilyä. Se että vain kerrostaloasukkailla olisi mökkejä ja että he haluavat "paeta" maalle on kanssa myytti. Innokkaimpia mökkeilijöitä ovat ymmärtääkseni pientaloasukkaat, ja kaikkein huvittavinta on mielestäni se, että ihmiset jotka jo valmiiksi asuvat maalla omakotitalossa tai jossain entisessä torpassa, omistavat vielä jonkun mökin jossain muuallapäin maata, parin kolmensadan kilometrin päässä.

    Periaatteessa näein kuitenkin liikenneruuhkista huolimatta mökkeilyn harmittomampana ilmiönä kuin joidenkin hinku jatkuvasti matkustaa lentokoneella mahdollisimman kauas kuten Thaimaahan ja jonnekin etelä-Amerikkaan.

    t. Rainer

  12. #12

    Liittynyt
    12.12.2007
    Viestejä
    24

    oletus Vs: Munkkivuoren raitiotie

    Lainaus Alunperin kirjoittanut Knightrider Näytä viesti
    Autojen seassa ei tarvitse asua, vaikka meillä olisikin metsiä. Jos alueet suunnitellaan hyvin, voidaan kaupunkia rakentaa onnistuneesti metsän siimekseen. Vai pitääkö pitäjänmäkeläisen mennä autolla keskustaan, koska hänellä on runsaasti metsää ympärillään? Kaupunkirakenteen on oltava nauhamaista ja rakennettu raitiovaunua varten, ei päinvastoin. Liikekeskuksien pitää olla pieniä ja hajautettuja. Päästötöntä liikennettä on vaalittava, jotta ilma pysyy raikkaampana - ei se ole teeskentelyä, kun halutaan kaupunkiin metsiä ja raikasta ilmaa. Sähköautoja pitää kuitenkin muistaa suosia muuten, kuin joukkoliikenteen kustannuksella, jopa päinvastoin - esimerkiksi ilmaisella sähkölatauksella ratikan/junan liityntäparkissa. Mikä on mielestäsi viihtyisä, kunnollinen kaupunki? Missä lenkkeilet, syvällä metsässä vai Hesperian puistossa?

    Nyt on käymässä niin, että suuria metsiä löytyy vasta sellaisten matkojen takaa, että ihan metsäretkelle päästäkseenkin on jo turvauduttava autoon/julkisiin. Östersundominkin asukkaat pääsevät luonnon äärelle alle 10 minuutin ratikkamatkalla, mutta onko sekään tarkoituksenmukaista? Eikö olisi parempi, että kävelypolut lähtisivät jo takapihalta?
    Koko lähiövyöhyke on rakennettu sillä ajatuksella että takapihalta lähtee lenkkipolku. On kuitenkin ilmeistä ettei tämä asia ole tärkeää suurelle osalle ihmisistä. Sen näkee jo vertailemalla asuntojen hintoja. Lähiöt ovat oikeastaan vain huono kompromissi. Ne eivät ole kunnon kaupunkia siinä merkityksessä että alueella olisi mielekästä kävellä tai että palvelurakenne olisi monipuolista. Yleensä nämä asiat menevät käsi kädessä, siellä missä on jalankulkijoita on myös kauppoja ja toisinpäin. Lähiöt eivät myöskään ole tarpeeksi maaseutumaista että ne tarjoaisivat edes aitoa luontoa, puhumattakaan että siellä voisi elää kuten maalla. Eiköhän suurin osa ihmisistä kuitenkin valitsisi että se ruokakauppa, koulu tai työpaikka sijaitsisi lähistöllä. Eli miksi juuri lenkkeilymaastot? Eikö olisi yhtä fiksua sanoa että jokaisen takapihalla pitäisi olla 18 reijän golfrata?

    Ja mitä tulee lenkkeilyyn niin valitsisin ehdottomasti Hesperianpuiston ja niin valitsee moni muukin. Itse asiassa metsäintoilijat yleensä unohtavat, että Helsingin niemeä ympäröivä meri itse asiassa on luonnontilaista aluetta, vaikkei rannat sitä olisikaan. Itseasiassa luulen että ihmiset pitävät merestä enemmän kuin metsästä. Ainakin asuntoja myydään kyllä merinäköalalla muttei metsänäköalalla. Ja meri onkin monipuolisempi virkistyselementti. Rannalla voi tehdä lähes kaikki samat asiat kuin metsässäkin mutta meressä voi uida, soutaa, purjehtia, kalastaa ja talvella hiihtää.

    Ja ei sen autoliikenteen ongelmana kaupunkialueella ole niinkään päästöt. Ongelma on se että autoilu vie tilaa ja rahaa kaikelta muulta. Se käytännössä sanelee minkälaista kaupunkia luodaan. Näitä ongelmia ei ratkaista sähköautoilla. Sähköautot ovat vain tekosyy jatkaa autokaupungin rakentamista, samalla tavalla kuin ehkä 20 vuoden päästä rakennettava metro estää järkevät raitiotiehankkeet.

  13. #13
    Tunnistettu jäsen
    Liittynyt
    28.06.2005
    Sijainti
    Helsinki
    Viestejä
    1459

    oletus Vs: Munkkivuoren raitiotie

    Lainaus Alunperin kirjoittanut Knightrider Näytä viesti
    Kaupunkirakenteen on oltava nauhamaista ja rakennettu raitiovaunua varten, ei päinvastoin.
    Jokseenkin kaiken muun toiminnan kuin joukkoliikenteen kannalta kaksiulotteinen rakenne on nauhamaista parempi. Kaksiulotteisessa rakenteessa matkat kaikista pisteistä kaikkiin pisteisiin ovat lyhimmät. Kaksiulotteisessa rakenteessa tarvitaan vähiten johtoja ja putkia ja katuja ja kouluja. Kaksiulotteinen rakenne tukee palveluiden hyvää saavutettavuutta ja kävellen ja pyörällä liikkumista.

    Kaupungit eivät luonnostaan kasva nauhoina elleivät pinnamuodot tai vesistöt siihen pakota. Joukkoliikenne ei yksin ole riittävä syy pyrkiä tekemään nauhakaupunkia, kun puhe on oikeasti tiiviistä kaupungista. Vastaa tiiviin kaupungin ulkopuolisia esikaupunkikeskuksia kannattaa viritellä nauhoiksi, jotta saadaan edes työmatkat pääkeskukseen raideliikenteeseen. Muut matkat hävitään suurelta osin autoille, ellei keskus ole itsessään riittävän suuri kaksiulotteinen rakenne, johon syntyy omia palveluita.

  14. #14
    Tunnistettu jäsen 339-DF avatar
    Liittynyt
    08.08.2005
    Viestejä
    6712

    oletus Vs: Munkkivuoren raitiotie

    Lainaus Alunperin kirjoittanut late- Näytä viesti
    Jokseenkin kaiken muun toiminnan kuin joukkoliikenteen kannalta kaksiulotteinen rakenne on nauhamaista parempi. Kaksiulotteisessa rakenteessa matkat kaikista pisteistä kaikkiin pisteisiin ovat lyhimmät. Kaksiulotteisessa rakenteessa tarvitaan vähiten johtoja ja putkia ja katuja ja kouluja. Kaksiulotteinen rakenne tukee palveluiden hyvää saavutettavuutta ja kävellen ja pyörällä liikkumista.
    Munkkivuori on oikeastaan todella hyvä esimerkki tästä. Jos haluu asua metsälähiössä, niin Muvussa siihen on erittäin hyvät mahdollisuudet. Autokatuja on pinta-alaan nähden todella vähän, autoliikenne kiertää alueen ulkokautta, esimerkiksi lasten koulumatkat voidaan järjestää pääosin ilman autokatujen ylityksiä jne. Rauhallista on. Ongelmia on kaksi: hyvän joukkoliikenteen järjestäminen kumipyörin on toivoton tehtävä ja ilmaston+kunnossapidon muodostaman yhtälön vuoksi koko neliökilometrin kokoinen alue on talvella yhtä hirvittävää loskamerta.

    Olen itse asunut Munkkivuoressa neljä vuotta. Kun olen tottunut kaupunkimaisempaan ympäristöön, niin metsälähiömäisyys ei ollut minulle plussaa. Ne loskameret olivat kamalia, samoin kärsin ala-arvoisesta joukkoliikenteestä. Tämä oli vielä sitä aikaa, kun kaiken muun surkeuden lisäksi ne 18:n haitaribussit hajoilivat vähän väliä, ei ollut kerta eikä kaksi kun bussista joutui pihalle ja seuraava vuoro tuli sitten kun tuli. En nauttinut kotiovelta alkaneesta havumetsästä enkä siitä, että ikkunasta saattoi katsella niitä metsiä. Auton sai tosin pysäköityä paljon paremmin kuin Munkkiniemen puolella, ostarin palvelut olivat iso plussa ja monista lähiöistä poiketen asukkaiden sosioekonominen asema ei aiheuttanut viihtyvyyshaittoja. Jos lähtökohta on se, että 1950-luvun lähiössä asuu, niin Helsingissä Munkkivuori on silloin minusta paras vaihtoehto.

    Voisin kuvitella, että sellaisille perheille, joissa on korkeintaan ala-asteikäisiä lapsia, Munkkivuoren tyyppinen asuinalue on paratiisi juuri lasten vuoksi. On tilaa leikkiä ja temmeltää, eikä tarvitse pelätä autoliikennettä. Myös niille, joille luonnossa ulkoilu on tärkeää, suomalainen metsälähiö on hyvä paikka asua. Tärkeintähän onkin, että meillä on monipuolisuutta: yksi tykkää metsälähiöstä, toinen kivikaupungin sykkeestä ja kolmas näiden yhdistelmästä, jota esim. Herttoniemenranta tai Pikku Huopalahti aika onnistuneesti toteuttavat. Tällaisten kaupunkimaisten lähiöiden ongelmana on vain se, että ne ovat usein suhteellisen eristyksissä olevia lämpäreitä, joita ympäröivät joko luonnonesteet tai raskaat liikenne-esteet tai molemmat.

    Kruunuvuoresta vaikuttaa minusta tulevan jotain todella mielenkiintoista. Sinne rakennetaan periaatteessa samantyyppistä kaupunkilähiötä kuin Pikku Huopalahti tai Herttoniemenranta ovat, mutta yhtenä suurena etuna on erinomainen joukkoliikenne ja toisena se, että ne raskaat liikenne-esteet suurelta osin puuttuvat, varsinkin jos Laajasalontiestä tulee kaupunkibulevardipilotti. Tietysti Laajasalo on saari, joten ollaanhan siellä omalla tavallaan eristyksissä. Mutta pinta-alaltaan alue on kuitenkin niin iso ja muutenkin monipuolinen, että esim. kruunuvuorenlainen ulkoilija voi melko vapaasti liikkua metsässä, puistossa, lähiössä tai rivariesikaupungissa. Tulee olemaan mielenkiintoista nähdä, millaisen sosioekonomisen aseman asukkaita alue kerää ja millainen status sillä tulee olemaan.
    "Puolet asunnosta on oltava kylpyhuonetta siltä varalta, että sinne tulee joskus joku invalidi suihkuun."
    – Minna Lindgren: Kuolema Ehtoolehdossa

  15. #15
    Knightrider avatar
    Liittynyt
    07.03.2009
    Sijainti
    Helsinki
    Viestejä
    1403

    oletus Vs: Munkkivuoren raitiotie

    Lainaus Alunperin kirjoittanut 339-DF Näytä viesti
    Hetkinen. Mitenkäs tämä kuulostaa minusta kovin tutulta?
    En tarkoittanut, että liikennemuodon olisi kaikkialla pakko olla raitiotie; otin nyt vain esimerkin. Ö-sundomiin mielestäni olisi parasta päästä FLIRT-junin.
    Lainaus Alunperin kirjoittanut Nrg Näytä viesti
    Joka kodin takapihalta metsäpolulle? 10 minuutin ratikkamatka metsään liian pitkä? Luenko minä nyt ihan oikein?
    Miksi täytyy täysin neitseellinen alue rakentaa niin, että metsäänkin on mentävä teitä pitkin, odottaa ratikkaa ja maksaakin lystistä?
    Lainaus Alunperin kirjoittanut Nrg Näytä viesti
    Kaupunkiasumisen vaihtoehtoiskustannus yleensä on se, että enemmän vähemmän luonnonvaraiset metsät ovat kauempana, lähellä olevat viheralueet lähinnä kaavoitettuja ja pinta-ala asukasta kohden niukempaa (kääntäen asumistiheys suurempi). Sen sijaan palvelut ja työpaikat ovat lähempänä ja näin ollen yleinen liikkumisen tarve on pienempi ja liikkuminen on tehokkaammin (lue: joukkoliikenteellä) järjestettävissä. Kärjistettynä: mitä enemmän metsää kaupungissa, sen tehottomampaa on sen toiminta ja toisin päin. Toki nyt hyvin kärjistettynä ja ääripäätkin muodostanevat omat poikkeuksensa. Kuitenkin korttelikaupunkiasuminen on tällä hetkellä hyvinkin arvossaan, joten metsäpolut eivät ainakaan merkittävälle osalle ole ratkaiseva tekijä. Päin vastoin: uskon, ettei esimerkiksi Jätkäsaaren ja Kalasataman uusissa kaupunginosissa tarvitse juuri kenenkään odotella naapureita muuttavaksi.
    Toki on ihmisiä, jotka pitävät keskustasta juuri siksi, että kaikki on lähellä eivätkä metsän eliöt pääse pilaamaan päivää. Kortteliasuminen on arvossaan varmastikin siksi, että ne korttelit sattuvat olemaan keskustassa, ei siksi, ettei niiden lähellä ole "kunnon" metsiä.
    Lainaus Alunperin kirjoittanut Nrg Näytä viesti
    Kaikkea ei voi koskaan saada eikä mitään täydellisiä kompromissiratkaisuja ole olemassa. Muuttopaine pääkaupunkiseudulle on kova ja väittäisin, että nyt jos koskaan on aika aloittaa tarkoituksenmukaisen ja tehokkaan joukkoliikennekaupungin rakentaminen ja myöntää realiteetit: metsälähiöt yhdellä ostarilla ja haja-asutusalueet eivät vastaa ihmisten tarpeita (joukkoliikenteen) matka-aikojen ja palveluiden osalta. Helsingistä löytää paljon metsää ja peltoa, joinne voitaisiin mielestäni hyvin rakentaa, eikä Suomen mittakaavassa tarvitse kuitenkaan rakentaa pelkästään kantakaupunkia, jotta liikenne toimisi hyvin. Myös metsätön kaupunki voidaan viheralueiltaan rakentaa sellaiseksi, että suomalainen voi siellä asua ja lenkkeillä.
    Mistä päin Helsinkiä löytyy turhaa/liikaa metsää ja peltoa, muualta kuin Ö-sundomista? En usko, että metsää voidaan korvata pikkutilkuilla vailla raitista ilmaa, kuten Torkkelinmäellä tai Hesperian puistolla. Joillekin ne riittävät mainiosti, mutten usko suuren osan ajattelevan sillä tavalla luonnonvaraista, rauhallista ja raikasta kävelyaluetta.

    Lainaus Alunperin kirjoittanut teme Näytä viesti
    Mistä sait tuon 7km? Ei voi pitää paikkaansa, mieti nyt, esim. Töölöstä on sekä Keskupuistoon että Viikkin alle 7km.
    Mittasinkin Eirasta. En näe Kaivopuistoa tai Lauttasaarta metsinä. Lauttasaari on kyllä mukavan rauhallinen ja raikasilmainen lenkkeilypaikka, kuitenkin metsäinen eteläosa on hyvin suppea alue.
    Lainaus Alunperin kirjoittanut teme Näytä viesti
    Se että asuinalueen lähellä on ihan kunnon metsää, esim. Keskuspuisto, on hyvä juttu Helsingissä. Ja sitten on toisaalta sellaiset korttelipuisot, esim. Torkkelinmäki. Mutta...
    Itse en näe esim. Torkkelinmäkeä virkistysarvoisena, mutta joku varmasti näkee ja onhan se parempi kuin ei mitään.

    Lainaus Alunperin kirjoittanut teme Näytä viesti
    Onko siellä? Espoo on kyllä tehottomasti rakennettu, mutta tuosta seuraa että maata on käytetty paljon.
    Espoo on kuitenkin iso kaupunki. Suurpelto ei ole kovin aktiivista virkistysaluetta, mutta sitä löytyy mukavasti vielä sen ympäriltä, joten sinne on hyvä rakentaa. Tosin matka-aika julkisilla keskustaan Länsimetron aikana tulee olemaan ongelma, enkä kyllä itse muuttaisi niin kauas päästäkseni asumaan Kehä II:n kohinaan. Espoosta löytyy kuitenkin vielä useita kohteita, joita käytetään erityisen epäaktiivisesti virkistysalueina.
    Lainaus Alunperin kirjoittanut teme Näytä viesti
    Tulilinjalla ainakin minulla on ns. liikennevihreä. Sellaisia nurmikoita ja pusikoita liikenneväylien vieressä, vaikka se kolmio Turunväylän päässä tai nurtsi Niemenmäen ja Huopalahdentien välissä. Mitään virkistysarvoa niillä ei ole, eikä oikein mitään ekologista arvoa. Eikä ne puskat edes oikein ime hiukkasia. Ja sitten kun ne on jätetty rakentamatta, niin kuten Antero sanoo, ne suojaa melulta ja hiukkasilta paljon huonommin kuin talorivi.
    Ei tietenkään ne ole minkään arvoisia, ainostaan puut katujen keskellä ja reunoilla ovat ihan kauniita. Tuommoiset liittymien keskelle jäävät metsäkolmiot ärsyttävät itseänikin Helsingin hukkatiloina.

    Lainaus Alunperin kirjoittanut teme Näytä viesti
    Minusta myös puiston ja tien välissä pitäisi olla taloja, esim. Mäkelänkatu ja Vallilanlaakso, Turunväylä ja Talin puistot.

    Mitään ihannekaupunkia tämä ei tietenkään ole, autoja on paljon. Mutta se on kuitenkin parempaa kuin liikennevihreä tai se että pitää muuttaa asunnon perässä Etelä-Hämeeseen. Eli talot on parasta mitä voi tehdä, ja kyllä nyt vaikka Mäkelänkatu on kuitenkin aika mukavaa kaupunkia.
    Lainaus Alunperin kirjoittanut R.Silfverberg Näytä viesti
    Se että miksi Suomessa ja Pohjoismaissa ja myös Venäjällä ihmiset harrastavat mökkejä on miljoonia syitä. Kuvittelisin että se johtuu perinteistä. Tosin Suomeen kesämökkiperinne rantautui tosissaan vasta 1950-luvulla. Ennen sitä kaupunkilaiset harrastivat telttaretkeilyä ja veneilyä. Se että vain kerrostaloasukkailla olisi mökkejä ja että he haluavat "paeta" maalle on kanssa myytti. Innokkaimpia mökkeilijöitä ovat ymmärtääkseni pientaloasukkaat, ja kaikkein huvittavinta on mielestäni se, että ihmiset jotka jo valmiiksi asuvat maalla omakotitalossa tai jossain entisessä torpassa, omistavat vielä jonkun mökin jossain muuallapäin maata, parin kolmensadan kilometrin päässä.

    Periaatteessa näein kuitenkin liikenneruuhkista huolimatta mökkeilyn harmittomampana ilmiönä kuin joidenkin hinku jatkuvasti matkustaa lentokoneella mahdollisimman kauas kuten Thaimaahan ja jonnekin etelä-Amerikkaan.

    t. Rainer
    Harva pakenee asuinaluettaan, kun on sen itse saanut valita. PK-seudulla saa asua luonnonvaraisen metsän äärellä, jopa järven rannassa jos haluaa. Vanhassa-Helsingissä vaan ei osata lopettaa rakentamista koskaan.

    Lainaus Alunperin kirjoittanut Clepe Näytä viesti
    Koko lähiövyöhyke on rakennettu sillä ajatuksella että takapihalta lähtee lenkkipolku. On kuitenkin ilmeistä ettei tämä asia ole tärkeää suurelle osalle ihmisistä. Sen näkee jo vertailemalla asuntojen hintoja. Lähiöt ovat oikeastaan vain huono kompromissi. Ne eivät ole kunnon kaupunkia siinä merkityksessä että alueella olisi mielekästä kävellä tai että palvelurakenne olisi monipuolista. Yleensä nämä asiat menevät käsi kädessä, siellä missä on jalankulkijoita on myös kauppoja ja toisinpäin. Lähiöt eivät myöskään ole tarpeeksi maaseutumaista että ne tarjoaisivat edes aitoa luontoa, puhumattakaan että siellä voisi elää kuten maalla. Eiköhän suurin osa ihmisistä kuitenkin valitsisi että se ruokakauppa, koulu tai työpaikka sijaitsisi lähistöllä.
    Helsingin lähiöissä koulu ja ruokakauppa sijaitsevat lähes poikkeuksetta erittäin lähellä - kompromissi on niin hyvin onnistunut kuin voisi olettaa. Vai pitäisikö asuntojen olla kalliimpia? En näe välittömänä hyötynä ratkaisua, jossa Helsingistä ei löydy kohtuuhintaisia asuntoja. Itä-Helsinki tarjoaa hiljaisia, kalliita ja mukavia asuinalueita sekä edullisempia betonikerrostaloja, mutta kuitenkin metsä vieressä. Omakotitalojakin itä-Helsingistä löytyy, ei siis ole pakko muuttaa kerrostaloon. Ne ollaan kuitenkin mielestäni rakennettu liian tiukasti vierekkäin, makuasia. Ongelmakohtina nään työpaikkojen vähäisyyden sekä rakentamisen jatkumisen, vaikka mielestäni lähiöissämme on juuri nyt sopivassa suhteessa rakentamista ja metsää. Minne muka voidaan rakentaa kutistamatta metsiä liian pieniksi laikuiksi?
    Lainaus Alunperin kirjoittanut Clepe Näytä viesti
    Eli miksi juuri lenkkeilymaastot? Eikö olisi yhtä fiksua sanoa että jokaisen takapihalla pitäisi olla 18 reijän golfrata?
    Arvoin juuri, että lenkkeilyä harrastaa 32% helsinkiläisistä ja golfia 3%. Ymmärrät varmaan.
    Lainaus Alunperin kirjoittanut Clepe Näytä viesti
    Ja mitä tulee lenkkeilyyn niin valitsisin ehdottomasti Hesperianpuiston ja niin valitsee moni muukin. Itse asiassa metsäintoilijat yleensä unohtavat, että Helsingin niemeä ympäröivä meri itse asiassa on luonnontilaista aluetta, vaikkei rannat sitä olisikaan. Itseasiassa luulen että ihmiset pitävät merestä enemmän kuin metsästä. Ainakin asuntoja myydään kyllä merinäköalalla muttei metsänäköalalla. Ja meri onkin monipuolisempi virkistyselementti. Rannalla voi tehdä lähes kaikki samat asiat kuin metsässäkin mutta meressä voi uida, soutaa, purjehtia, kalastaa ja talvella hiihtää.
    Järvellä voi myös uida, soutaa, purjehtia, kalastaa ja talvella metsässäkin voi hiihtää. Vai eikö Suomen metsissä ole järviä? Niitä voi jopa tehdä, jos ei sopivia löydy. Miksi niin moni käy autolla Nuuksiossa, vaikka voisi lenkkeillä esim. Jätkäsaaren rantaa pitkin vaikka Merisatamaan? Miksi Paloheinän parkkipaikat notkuvat autoista hiihtokeleillä, vaikka meren päälläkin voisi hiihtää ja ihailla maisemia?
    Lainaus Alunperin kirjoittanut Clepe Näytä viesti
    Ja ei sen autoliikenteen ongelmana kaupunkialueella ole niinkään päästöt. Ongelma on se että autoilu vie tilaa ja rahaa kaikelta muulta. Se käytännössä sanelee minkälaista kaupunkia luodaan. Näitä ongelmia ei ratkaista sähköautoilla. Sähköautot ovat vain tekosyy jatkaa autokaupungin rakentamista, samalla tavalla kuin ehkä 20 vuoden päästä rakennettava metro estää järkevät raitiotiehankkeet.
    Kirjoitinkin, että sähköautoetuuksia on hillittävä, nythän tarjotaan jo edullisempaa pysäköintiä keskustoissa, eikä siinä vielä kaikki: etuuden saavat myös hybriditurhakkeet. En kannata autoilun lakkauttamista kokonaan (ja sen kannattajat tuskin saavat ikinä toivettaan läpi), vaan sen lähipäästöttömyyttä ja sitä, että autoilijat maksavat valintansa oikeudenmukaisesti ja autohankkeiden hyötyjä arvioitaisiin tarkemmin.

Sivu 1 / 2 12 ViimeisinViimeisin

Vastaavia viestiketjuja

  1. Keskustatunnelin vaikutus kävelykeskustaan
    kirjoittanut petteri foorumissa Offtopic
    Vastauksia: 216
    Viimeisin viesti: 13.03.2013, 19:31
  2. Kaupunkirakenteen vaikutus päästöihin
    kirjoittanut Salomaa foorumissa Offtopic
    Vastauksia: 13
    Viimeisin viesti: 02.07.2011, 20:33
  3. Raideliikenteen ja kaupunkirakenteen yhteensovittaminen
    kirjoittanut Rattivaunu foorumissa Kehittämishankkeet
    Vastauksia: 90
    Viimeisin viesti: 05.12.2008, 17:18
  4. Metron vaikutus liikenneturvallisuuteen
    kirjoittanut R.Silfverberg foorumissa Metrot
    Vastauksia: 13
    Viimeisin viesti: 23.04.2008, 20:27
  5. Helsingin seutu jumbosijalla kaupunkirakenteen tiiviydessä
    kirjoittanut kemkim foorumissa Offtopic
    Vastauksia: 13
    Viimeisin viesti: 05.11.2007, 23:16

Lähettämissäännöt

  • Et voi aloittaa uusia viestiketjuja
  • Et voi vastata viesteihin
  • Et voi lähettää liitetiedostoja
  • Et voi muokata viestejäsi
  •