Vs: Munkkivuoren raitiotie
Muualle maahan mahtuu edelleen hienosti, jos ei halua asua kaupungissa.
"Muualla maassa" palvelut vain vähenevät ja kyläkauppaankin on mentävä omin autoin; asutus on liian harvaa. HSL-aluetta voitaisiin laajentaa Järvenpäähän, Pornaisiin ja Tuusulaan, joihin voitaisiin rakentaa uutta asutusta mielekkäästi. Haarajoen aseman ympäristössä on viihtyisiä omakotitaloja ja niiltä pääsee Helsingin ydinkeskustaan jopa yhtä nopeasti kuin Talinrannasta - ja kyllä niitä palveluja löytyisi Järvenpään keskustastakin, ei sitä edes välttämättä tarvistsisi Stadiin joka päivä tullakaan. Asemanseutu on vain aika lailla vajaa ja Halkiantien varrelle mahtuisi esim. 20 omakotitaloa ja 40 kerrostaloa joutomaan päälle, ei siis viljelyspeltojen. Asukasmäärän kasvaessa alueelle voi kehittää paikallispalveluita ja virkistyskohteita, esim. niitä lenkkipolkuja ja golfkenttiä. Yksi niistä harvoista alueista, joihin pääsee 30 minuutissa R-torilta, mutta olisi vielä rakennustilaa, jos Östersundom lasketaan jo "varatuksi". Varmasti löytyy niitä, joille tunnin junavuoroväli riittäisi aluksi.
Kaupunki ja kaupunkiseutukaan eivät toisaalta ole yhtenäisiä alueita. Jo Helsingin seudulle mahtuu väljempiä osia. Tiiviistä osasta on kuitenkin pulaa, mistä todistavat keskustan hinnat. Siksi keskustaa pitäisi kasvattaa samalla, kun seutukin kasvaa. Virkistysalueet eivät tästä kokonaan lopu edes keskeisiltä alueilta, mutta yhtenäistä metsää tiiviiseen ytimeen ei hirveästi voi jättää.
Eihän siellä ytimessä enää ole lainkaan metsää - miten sitä sinne voisi jättääkään?
Autottomuus Savelan kaltaisella alueella vaatisi minusta alueelle asumaan vain elämäntapaintiaanien kaltaisia periaatteellisesti autottomia. Sellaisia ihmisiä ei välttämättä ole hirveän paljon eikä mitään aluetta välttämättä kannata yksipuolistaa heille. Luonteva autottomuus vaatii sekä riittävän hyviä yhteyksiä muuten kuin autolla että tarpeeksi palveluita lähelle. Palveluita lähelle ei käytännössä saada kuin tiiviissä rakenteessa. Juuri tästä syystä tiiviillä kaupungilla on vetovoimaa. Ei toki kaikille.
Millä tavalla tiiviys liittyy autottomuuteen, jos nyt ei oteta ääripäitä (lähin kauppa 10km, ei busseja) mukaan? Jos johonkin palveluun tarvitaan esim. ratikka, miksi tarvittaisiin autoa? Kyllä Kehä III:n sisäpuolella voi elää autottomana, vaikkei olisikaan naapuria joka ilmansuunnassa. Toki aina on kätevää, kun mahdollisimman paljon on mahdollisimman lähellä. "Itäkeskuksessa on kaikkea" pätee aika loistavasti, joten itähelsinkiläinen ei autoa tarvitse, vaikka asuisi omakotitalossa. Ei tiiviissä Munkkiniemessäkään ole Itä-Helsinkiä parempaa palvelutasoa, eikä keskustan erikoispalvelut saatavilla monellekaan kävellen. Suurin osa autonomistajista Helsingissä perusteleekin autoaan luultavimmin matkailulla, ei palveluilla.
Keskustan pinta-ala on rajallinen, joten keskustan ulkopuolellekin olisi hyvä saada riittävän suuria ja tiiviitä keskuksia. Niiden reunoille syntyy myös mahdollisuuksia asua kohtuullisen lähellä sekä luontoa että palveluita.
Kunhan nämä reunat eivät tiivisty tilkuiksi niin mikä ettei.
Näppituntumalla Hesperin puistossa tai keskuspuistossa on huomattavasti enemmän lenkkeilijöitä kuin mainitsemassasi Nuuksiossa. Saman näppituntuman mukaan Nuuksiossa ei ole lenkkeilijöitä lainkaan, ainoastaan retkeilijöitä, sisältäen telttailijat. Ja aktiivisimmatkin retkeilijät käyvät retkeilemässä huomattavasti harvemmin kuin lenkkeilijät lenkkeilemässä. Ei Nuuksion kaltaista retkeilyaluetta pystytä tarjoamaan jokaisen takapihalle, sillä Nuuksion virkistysarvon tuo nimenomaan valtava lähellä luonnontilaa oleva alue.
Sen sijaan lenkkeily-ympäristöä tulisi mielestäni pyrkiä sijoittamaan jokaisen "lähelle". Mutta niinhän on tehtykin (Hesperian puisto, Töölön rannat, keskuspuisto..)
Ei Helsinki olekaan toivoton tapaus, tosin autot tuuppaa aika lähelle lenkkeilyreittejä mainitsemissasi maisemissa, mutta meri-ilma on raikasta.
Samaten Paloheinä on suosittu hiihtokohde, koska se on riittävän iso tarjoten vaihtelevia maisemia. Ei tällaistakaan voida tarjota jokaisen takapihalle. Voit todeta asian katsomalla vaikka Google mapsista näiden alueiden pinta-alan, ja miettiä miten tällaiset pystytään sijoittamaan "jokaisen takapihalle". Ja ei, pienet metsäpläntit - vaikka olisivatkin yhteensä pinta-alaltaan yhtä suuria - siellä täällä eivät todellakaan pysty korvaamaan näitä alueita; ne jäävät hyvin vähäiselle käytölle, kun kuitenkin mennään hiihtämään kunnon laduille, tai retkeilemään oikeaan luontoon.
t. Lenkkeilyä ja hiihtoa harrastava, kantakaupunkimaisessa ympäristössä viihtyvä henkilö
Hiihtolatuja voitaisiin tarjota koko Helsinkiin, jos sitä ei olisi rakennettu ihan niin täyteen (esim. Keskuspuisto olisi jatkunut merenrantaan Sibeliuksenpuistoon, autot tunnelissa) oltaisiin voitu muodostaa jo pitkä hiihtoreitti aina Kaivopuistosta Paloheinään saakka.
Lisäksi yksi Nuuksion arvoista on siinä, ettei siellä ole erityisen paljon ihmisiä. Siksi se ei saa olla liian lähellä. Muutenkin yksi sen ideoita on päästä "pois", "kauas".
Koska retkeilijät käyvät retkeilemässä varsin harvoin, on myös heille hyväksyttävä pidempi kulkumatka harrastustensa pariin.
Autoilua en kyllä hyväksy, on aika hullunkurinen näky nähdä Helsingin Paloheinä täynnä autoja. Paloheinään pääsisi hiihtäen, jos Helsinkiin olisi jätetty pienet, mutta pitkät "mini-Keskuspuisto" viherkäytävät. Nuuksioon saapuminen on suunniteltu autoilla rakentamalla Nuuksion alueelle paljon parkkipaikkoja - siinä on jo asennevamma suunnittelijoilla. 5km uutta junarataa, ja Pitkäjärvelle pääsisikin jo mahdollisimman ekologisella kulkupelillä.
.