Viestiketju: Kaupunkirakenteen tiiviyden vaikutus virkistysalueisiin

Alunperin kirjoittanut 339-DF

Kruunuvuoresta vaikuttaa minusta tulevan jotain todella mielenkiintoista. Sinne rakennetaan periaatteessa samantyyppistä kaupunkilähiötä kuin Pikku Huopalahti tai Herttoniemenranta ovat, mutta yhtenä suurena etuna on erinomainen joukkoliikenne

Joukkoliikenne on vähintään yhtä erinomaista Pikku-Huopalahdessa kuin Kruunuvuorenrannassa: molemmista on tiheä ratikkayhteys keskustaan (ja matka kestää suunnilleen yhtä kauan), mutta Pikku-Huopalahden sijainnin ansiosta poikittaisyhteydet ovat paljon monipuolisempia sieltä.

Alunperin kirjoittanut Knightrider

Minne muka voidaan rakentaa kutistamatta metsiä liian pieniksi laikuiksi?

Lyhyt vastaus tuohon on "parkkipaikoille". Tämä tulee vaan jonkin verran kalliiksi, kun parkkipaikkoja ei kuitenkaan haluta vähentää. Lisäksi nimbyt eivät halua tiivistää harvakortteleitaan, kun näkymä männikköön saattais mennä.

Alunperin kirjoittanut 339-DF

Knightrider kuule, jos haluat asua metsässä tai sen vieressä, niin ehkä Helsinki ei silloin ole oikea paikka Sinulle. Tämä nyt kuitenkin on Suomen pääkaupunki. Kyllä niitä metsiä tässä maassa riittää. Jospa pääkaupungissa tarjottaisiin asumista niille, jotka eivät sitä metsää tarvitse kotiovelleen.

Mietipä toisinpäin - yksi paikka rakennetaan umpeen, vaikka sen ympärillä on metsää ja joutomaata vaikka kuinka. En ymmärrä käsitystä, jonka mukaan pääkaupungissa asuvan pitää valita virkistysalueelle liikkuminen tai kaupungista poismuutto. Miten ylipäänsä virkistysalueiden kavennus tekee Helsingistä houkuttelevamman? Jos lähellä on metsää, se ei tarkoita, että palvelut, työpaikat tai koulut olisivat kaukana. Jokaisen kaupunginosan laidalle metsää ja keskelle palveluita, pienkaupunkeja.

Tarpeen tullen metsät voidaan yhdistää omakotitaloalueisiin, sillä omakotitaloalueet ovat tunnetusti hiljaisia, kuin rivi mökkejä. Kun ne rakennetaan niin, että rivien välissä kulkee lenkkipolku, saavutetaan käytännössä kaikki metsän ominaisuudet. Rantoihin omakotitaloja, kioskeja, uimapaikkoja ja urheilukenttiä. Sisemmälle kerrostaloja (joiden korkeuksista näkyy meri rantapaikattomuudesta huolimatta: aika monessa paikkaa rakennetaan siitä huolimatta kerrostalot kiinni rantaan).

Raitiovaunu sopii alueelle hiljaisuutensa vuoksi ja voi kulkea ilman teitä, metsien suojissa. Vaikka autottomuus olisikin utopiaa, Helsinkiin olisi hyvä saada ensimmäinen autoton/ajotietön kaupunginosa, kyllä sekin asukkaansa löytäisi. Sellainen on jo useaan otteeseen yritetty rakentaa (mm. Savela), mihin lie homma kaatunut? Tai no, onhan meillä lähes autoton Suomenlinna.

Keskustan mukavista kävelypaikoista mainittiin puu-Vallila. Se on hiljainen ja hyvä, keskellä on jopa jonkinlaista metsäntapaista. Ainoa ongelma on alueen koko: päästä päähän kilometri ja korkeintaan neljännes päälle. Tuskin lienee katupölytön tai saasteeton, mutta eiköhän ainakin katupöly ole pakollinen kaupunki-ilmiö. Alueen omakotitalot taitanevat vaan olla aika tyyriitä, mutta sehän oli hyvä asia? Kukakohan tyhmä sitten päätti rakennuttaa Arabianrannankin vain, jotta saataisiin edullisempia asuntoja ratikkavyöhykkeelle?

Kruunuvuorenrantahan on siitä täydellinen, että talot rakennetaan vanhan teollisuusalueen päälle eli ne eivät vähennä virkistysalueita sekä aluetta ympäröi muhkea määrä metsää ja läheltä löytyy kaunis Tullisaaren puisto.

Missä kohdassa Puu-Vallilaa on omakotitaloja? Ja kaupungin vuokrakämppiähän niistä aika moni on, eli ei nyt aivan mahdottoman kalliita asua.

Alunperin kirjoittanut Dakkus

Missä kohdassa Puu-Vallilaa on omakotitaloja? Ja kaupungin vuokrakämppiähän niistä aika moni on, eli ei nyt aivan mahdottoman kalliita asua.

Nyt meni osaltani puuta päin - puhuessani Puu-Vallilasta tarkoitin Vallilan puuomakotitaloaluetta, toisin sanoen kyseisen kaupunginosan osa-aluetta Kumpulaa, en siis Puu-Vallilaksi kutsuttua, hienon näköistä muttei ulkoilualueena parhaana pidettävää korttelistoa.

Alunperin kirjoittanut Knightrider

Mietipä toisinpäin - yksi paikka rakennetaan umpeen, vaikka sen ympärillä on metsää ja joutomaata vaikka kuinka.

Voisiko tätä lähestyä puutteen kautta? Suomessa tosiaan on sekä rakentamattomia että harvaan asuttuja alueita vaikka kuinka. Kaupunkeja meillä on vain vähän ja pääkaupunkeja vain yksi. Emmekö voisi silloin suoda mahdollisimman monelle kaupungissa asumista haluavalle mahdollisuuden asua kaupungissa? Muualle maahan mahtuu edelleen hienosti, jos ei halua asua kaupungissa.

Kaupunki ja kaupunkiseutukaan eivät toisaalta ole yhtenäisiä alueita. Jo Helsingin seudulle mahtuu väljempiä osia. Tiiviistä osasta on kuitenkin pulaa, mistä todistavat keskustan hinnat. Siksi keskustaa pitäisi kasvattaa samalla, kun seutukin kasvaa. Virkistysalueet eivät tästä kokonaan lopu edes keskeisiltä alueilta, mutta yhtenäistä metsää tiiviiseen ytimeen ei hirveästi voi jättää.

Alunperin kirjoittanut Knightrider

Raitiovaunu sopii alueelle hiljaisuutensa vuoksi ja voi kulkea ilman teitä, metsien suojissa. Vaikka autottomuus olisikin utopiaa, Helsinkiin olisi hyvä saada ensimmäinen autoton/ajotietön kaupunginosa, kyllä sekin asukkaansa löytäisi. Sellainen on jo useaan otteeseen yritetty rakentaa (mm. Savela), mihin lie homma kaatunut?

Autottomuus Savelan kaltaisella alueella vaatisi minusta alueelle asumaan vain elämäntapaintiaanien kaltaisia periaatteellisesti autottomia. Sellaisia ihmisiä ei välttämättä ole hirveän paljon eikä mitään aluetta välttämättä kannata yksipuolistaa heille. Luonteva autottomuus vaatii sekä riittävän hyviä yhteyksiä muuten kuin autolla että tarpeeksi palveluita lähelle. Palveluita lähelle ei käytännössä saada kuin tiiviissä rakenteessa. Juuri tästä syystä tiiviillä kaupungilla on vetovoimaa. Ei toki kaikille.

Keskustan pinta-ala on rajallinen, joten keskustan ulkopuolellekin olisi hyvä saada riittävän suuria ja tiiviitä keskuksia. Niiden reunoille syntyy myös mahdollisuuksia asua kohtuullisen lähellä sekä luontoa että palveluita.

Alunperin kirjoittanut Knightrider

Järvellä voi myös uida, soutaa, purjehtia, kalastaa ja talvella metsässäkin voi hiihtää. Vai eikö Suomen metsissä ole järviä? Niitä voi jopa tehdä, jos ei sopivia löydy. Miksi niin moni käy autolla Nuuksiossa, vaikka voisi lenkkeillä esim. Jätkäsaaren rantaa pitkin vaikka Merisatamaan? Miksi Paloheinän parkkipaikat notkuvat autoista hiihtokeleillä, vaikka meren päälläkin voisi hiihtää ja ihailla maisemia?

Näppituntumalla Hesperin puistossa tai keskuspuistossa on huomattavasti enemmän lenkkeilijöitä kuin mainitsemassasi Nuuksiossa. Saman näppituntuman mukaan Nuuksiossa ei ole lenkkeilijöitä lainkaan, ainoastaan retkeilijöitä, sisältäen telttailijat. Ja aktiivisimmatkin retkeilijät käyvät retkeilemässä huomattavasti harvemmin kuin lenkkeilijät lenkkeilemässä. Ei Nuuksion kaltaista retkeilyaluetta pystytä tarjoamaan jokaisen takapihalle, sillä Nuuksion virkistysarvon tuo nimenomaan valtava lähellä luonnontilaa oleva alue. Koska retkeilijät käyvät retkeilemässä varsin harvoin, on myös heille hyväksyttävä pidempi kulkumatka harrastustensa pariin. Sen sijaan lenkkeily-ympäristöä tulisi mielestäni pyrkiä sijoittamaan jokaisen "lähelle". Mutta niinhän on tehtykin (Hesperian puisto, Töölön rannat, keskuspuisto..)

Samaten Paloheinä on suosittu hiihtokohde, koska se on riittävän iso tarjoten vaihtelevia maisemia. Ei tällaistakaan voida tarjota jokaisen takapihalle. Voit todeta asian katsomalla vaikka Google mapsista näiden alueiden pinta-alan, ja miettiä miten tällaiset pystytään sijoittamaan "jokaisen takapihalle". Ja ei, pienet metsäpläntit - vaikka olisivatkin yhteensä pinta-alaltaan yhtä suuria - siellä täällä eivät todellakaan pysty korvaamaan näitä alueita; ne jäävät hyvin vähäiselle käytölle, kun kuitenkin mennään hiihtämään kunnon laduille, tai retkeilemään oikeaan luontoon.

t. Lenkkeilyä ja hiihtoa harrastava, kantakaupunkimaisessa ympäristössä viihtyvä henkilö

Alunperin kirjoittanut sane

Ei Nuuksion kaltaista retkeilyaluetta pystytä tarjoamaan jokaisen takapihalle, sillä Nuuksion virkistysarvon tuo nimenomaan valtava lähellä luonnontilaa oleva alue.

Lisäksi yksi Nuuksion arvoista on siinä, ettei siellä ole erityisen paljon ihmisiä. Siksi se ei saa olla liian lähellä. Muutenkin yksi sen ideoita on päästä "pois", "kauas".

Alunperin kirjoittanut late-

Muualle maahan mahtuu edelleen hienosti, jos ei halua asua kaupungissa.

"Muualla maassa" palvelut vain vähenevät ja kyläkauppaankin on mentävä omin autoin; asutus on liian harvaa. HSL-aluetta voitaisiin laajentaa Järvenpäähän, Pornaisiin ja Tuusulaan, joihin voitaisiin rakentaa uutta asutusta mielekkäästi. Haarajoen aseman ympäristössä on viihtyisiä omakotitaloja ja niiltä pääsee Helsingin ydinkeskustaan jopa yhtä nopeasti kuin Talinrannasta - ja kyllä niitä palveluja löytyisi Järvenpään keskustastakin, ei sitä edes välttämättä tarvistsisi Stadiin joka päivä tullakaan. Asemanseutu on vain aika lailla vajaa ja Halkiantien varrelle mahtuisi esim. 20 omakotitaloa ja 40 kerrostaloa joutomaan päälle, ei siis viljelyspeltojen. Asukasmäärän kasvaessa alueelle voi kehittää paikallispalveluita ja virkistyskohteita, esim. niitä lenkkipolkuja ja golfkenttiä. Yksi niistä harvoista alueista, joihin pääsee 30 minuutissa R-torilta, mutta olisi vielä rakennustilaa, jos Östersundom lasketaan jo "varatuksi". Varmasti löytyy niitä, joille tunnin junavuoroväli riittäisi aluksi.

Alunperin kirjoittanut late-

Kaupunki ja kaupunkiseutukaan eivät toisaalta ole yhtenäisiä alueita. Jo Helsingin seudulle mahtuu väljempiä osia. Tiiviistä osasta on kuitenkin pulaa, mistä todistavat keskustan hinnat. Siksi keskustaa pitäisi kasvattaa samalla, kun seutukin kasvaa. Virkistysalueet eivät tästä kokonaan lopu edes keskeisiltä alueilta, mutta yhtenäistä metsää tiiviiseen ytimeen ei hirveästi voi jättää.

Eihän siellä ytimessä enää ole lainkaan metsää - miten sitä sinne voisi jättääkään?

Alunperin kirjoittanut late-

Autottomuus Savelan kaltaisella alueella vaatisi minusta alueelle asumaan vain elämäntapaintiaanien kaltaisia periaatteellisesti autottomia. Sellaisia ihmisiä ei välttämättä ole hirveän paljon eikä mitään aluetta välttämättä kannata yksipuolistaa heille. Luonteva autottomuus vaatii sekä riittävän hyviä yhteyksiä muuten kuin autolla että tarpeeksi palveluita lähelle. Palveluita lähelle ei käytännössä saada kuin tiiviissä rakenteessa. Juuri tästä syystä tiiviillä kaupungilla on vetovoimaa. Ei toki kaikille.

Millä tavalla tiiviys liittyy autottomuuteen, jos nyt ei oteta ääripäitä (lähin kauppa 10km, ei busseja) mukaan? Jos johonkin palveluun tarvitaan esim. ratikka, miksi tarvittaisiin autoa? Kyllä Kehä III:n sisäpuolella voi elää autottomana, vaikkei olisikaan naapuria joka ilmansuunnassa. Toki aina on kätevää, kun mahdollisimman paljon on mahdollisimman lähellä. "Itäkeskuksessa on kaikkea" pätee aika loistavasti, joten itähelsinkiläinen ei autoa tarvitse, vaikka asuisi omakotitalossa. Ei tiiviissä Munkkiniemessäkään ole Itä-Helsinkiä parempaa palvelutasoa, eikä keskustan erikoispalvelut saatavilla monellekaan kävellen. Suurin osa autonomistajista Helsingissä perusteleekin autoaan luultavimmin matkailulla, ei palveluilla.

Alunperin kirjoittanut late-

Keskustan pinta-ala on rajallinen, joten keskustan ulkopuolellekin olisi hyvä saada riittävän suuria ja tiiviitä keskuksia. Niiden reunoille syntyy myös mahdollisuuksia asua kohtuullisen lähellä sekä luontoa että palveluita.

Kunhan nämä reunat eivät tiivisty tilkuiksi niin mikä ettei.

Alunperin kirjoittanut sane

Näppituntumalla Hesperin puistossa tai keskuspuistossa on huomattavasti enemmän lenkkeilijöitä kuin mainitsemassasi Nuuksiossa. Saman näppituntuman mukaan Nuuksiossa ei ole lenkkeilijöitä lainkaan, ainoastaan retkeilijöitä, sisältäen telttailijat. Ja aktiivisimmatkin retkeilijät käyvät retkeilemässä huomattavasti harvemmin kuin lenkkeilijät lenkkeilemässä. Ei Nuuksion kaltaista retkeilyaluetta pystytä tarjoamaan jokaisen takapihalle, sillä Nuuksion virkistysarvon tuo nimenomaan valtava lähellä luonnontilaa oleva alue.

Alunperin kirjoittanut sane

Sen sijaan lenkkeily-ympäristöä tulisi mielestäni pyrkiä sijoittamaan jokaisen "lähelle". Mutta niinhän on tehtykin (Hesperian puisto, Töölön rannat, keskuspuisto..)

Ei Helsinki olekaan toivoton tapaus, tosin autot tuuppaa aika lähelle lenkkeilyreittejä mainitsemissasi maisemissa, mutta meri-ilma on raikasta.

Alunperin kirjoittanut sane

Samaten Paloheinä on suosittu hiihtokohde, koska se on riittävän iso tarjoten vaihtelevia maisemia. Ei tällaistakaan voida tarjota jokaisen takapihalle. Voit todeta asian katsomalla vaikka Google mapsista näiden alueiden pinta-alan, ja miettiä miten tällaiset pystytään sijoittamaan "jokaisen takapihalle". Ja ei, pienet metsäpläntit - vaikka olisivatkin yhteensä pinta-alaltaan yhtä suuria - siellä täällä eivät todellakaan pysty korvaamaan näitä alueita; ne jäävät hyvin vähäiselle käytölle, kun kuitenkin mennään hiihtämään kunnon laduille, tai retkeilemään oikeaan luontoon.

t. Lenkkeilyä ja hiihtoa harrastava, kantakaupunkimaisessa ympäristössä viihtyvä henkilö

Hiihtolatuja voitaisiin tarjota koko Helsinkiin, jos sitä ei olisi rakennettu ihan niin täyteen (esim. Keskuspuisto olisi jatkunut merenrantaan Sibeliuksenpuistoon, autot tunnelissa) oltaisiin voitu muodostaa jo pitkä hiihtoreitti aina Kaivopuistosta Paloheinään saakka.

Alunperin kirjoittanut Elmo Allen

Lisäksi yksi Nuuksion arvoista on siinä, ettei siellä ole erityisen paljon ihmisiä. Siksi se ei saa olla liian lähellä. Muutenkin yksi sen ideoita on päästä "pois", "kauas".

Alunperin kirjoittanut sane

Koska retkeilijät käyvät retkeilemässä varsin harvoin, on myös heille hyväksyttävä pidempi kulkumatka harrastustensa pariin.

Autoilua en kyllä hyväksy, on aika hullunkurinen näky nähdä Helsingin Paloheinä täynnä autoja. Paloheinään pääsisi hiihtäen, jos Helsinkiin olisi jätetty pienet, mutta pitkät "mini-Keskuspuisto" viherkäytävät. Nuuksioon saapuminen on suunniteltu autoilla rakentamalla Nuuksion alueelle paljon parkkipaikkoja - siinä on jo asennevamma suunnittelijoilla. 5km uutta junarataa, ja Pitkäjärvelle pääsisikin jo mahdollisimman ekologisella kulkupelillä.

Alunperin kirjoittanut Knightrider

Millä tavalla tiiviys liittyy autottomuuteen, jos nyt ei oteta ääripäitä (lähin kauppa 10km, ei busseja) mukaan? Jos johonkin palveluun tarvitaan esim. ratikka, miksi tarvittaisiin autoa? Kyllä Kehä III:n sisäpuolella voi elää autottomana, vaikkei olisikaan naapuria joka ilmansuunnassa. Toki aina on kätevää, kun mahdollisimman paljon on mahdollisimman lähellä. "Itäkeskuksessa on kaikkea" pätee aika loistavasti, joten itähelsinkiläinen ei autoa tarvitse, vaikka asuisi omakotitalossa. Ei tiiviissä Munkkiniemessäkään ole Itä-Helsinkiä parempaa palvelutasoa, eikä keskustan erikoispalvelut saatavilla monellekaan kävellen. Suurin osa autonomistajista Helsingissä perusteleekin autoaan luultavimmin matkailulla, ei palveluilla.

Tiiviys liittyy autonomistukseen tilastollisesti. Tiiveimmässä osassa kaupunkia tehdään 18% matkoista autolla, harvimmissa 55%. Noissa on kaikki koiranulkoilutuksetkin nyt mukana. Samaten tiiveimmissä osissa auto on alle 30% perheistä (asuntokunnista) kun harvimmin rakennetuilla alueilla puolella perheistä on kaksi autoa.

Tämä käy suorana järkeenkin: siellä missä asiat ovat mukavan kävelymatkan päässä ja missä on hyvä joukkoliikenne eri suuniin, on yksinkertaisesti helpompi elää ilman autoa. Kun vielä autoilu on tiivillä alueilla vaikeampaa (parkkipaikan löytäminen), niin yhteys tuntuu lähes väistämättömältä.

Luvut ovat tutkimuksesta Yhdyskuntarakenteen vyöhykkeet. Hyvän pikasilmäyksen saa tästä kartasta

Ihannekaupungin toteuttaminen pk-seudulla on hankalaa mm siksi että Helsingissä, jossa kysyntää tiiviimmälle asumiselle olisi, ainoat kaupungin omistamat rakentamattomat alueet on kaavoitettu puistoiksi tai virkistysalueiksi. Jäljelle jäävät entiset teollisuus ja satama-alueet, josta saastunut maa-aines pitää poistaa mikä nostaa rakentamisen hintaa.

Espoossa ja Vantaalla taas kaupungit eivät omista maita juuri ollenkaan, vaan ne omistaa yksityiset. Ja yksityiset maanomistajat eivät myy jos eivät saa riittävästi hintaa. Siksi mennään sellaisiin turhan raskaisiin virityksiin kuten kehäykkösen kattaminen. Vantaalla on rasitteena lisäksi lentokenttä parhaalla paikalla josta aiheutuu meluhaittaa kauas itse kentältä.

Sitten kaikissa pk-seudun kaupungeissa vaikutta vahvoja NIMBY-ja muita kansanliikkeitä. Ne ovat onnistuneet estämään tai viivästyttämään mm korkeiden rakennusten rakentamista, puistojen reunoille ja rannoille ja muulle joutomaalle rakentamista, erilaisten laitosten siirtoa järkevämpiin paikkoihin asuntorakentamisen tieltä (mm Espoon jätevedenpuhdistamon ja Malmin lentokentän tai aikoinaan Helsingin satamien), raideliikenneinfrahankkeiden toteuttamista, tietulleja sekä ei viimeisenä pk-seudun kaupunkien yhddistämistä tai edes yhteisen väliporrashallinnon luomista. Sensijaan mitään kansanliikkeitä jotka vastustaisivat tosissaan hypermarketteja tai urheilusuorituspaikkoja jonne pääse vain autolla ei ole ilmaantunut.

t. Rainer

Alunperin kirjoittanut R.Silfverberg

Jäljelle jäävät entiset teollisuus ja satama-alueet, josta saastunut maa-aines pitää poistaa mikä nostaa rakentamisen hintaa.

Miksiköhän näitä keskustaan liittyviä alueita ei sitten kaavoiteta ja rakenneta nykyisen keskustan tiheydellä, jolloin valmistelutöiden kustannukset asuntoneliötä kohden olisivat mahdollisimman pienet? Kustannukset eivät tosin sikäli ole merkitseviä, että asunnot kuitenkin maksavat riittävästi niiden kattamiseksi. Asuntojen hinta ei määräydy rakentamisen kustannuksista, vaan markkinoilla.

---------- Viesti lisätty kello 18:59 ---------- Edellinen viesti oli kirjoitettu kello 18:22 ----------

Alunperin kirjoittanut Knightrider

Kyllä Kehä III:n sisäpuolella voi elää autottomana, vaikkei olisikaan naapuria joka ilmansuunnassa.

"Voi elää autottomana" on kuitenkin eri asia kuin "on laajasti houkuttelevaa olla omistamatta autoa". Jälkimmäinen korreloi vahvasti kaupungin tiiviyden kanssa kuten otso jo tilastoista näytti. Tiiviissä kaupungissa laaja kirjo palveluita löytyy läheltä ja samaan aikaan voidaan järjestää taloudellisesti järkevällä tavalla erinomainen joukkoliikenne, jolla edelleen tiiviissä rakenteessa tavoittaa vielä laajemman kirjon palveluita ja potentiaalisia työpaikkoja. Harvempi rakenne tarjoaa heikommat edellytykset näille kaikille eli lähipalveluille, korkeatasoiselle joukkoliikenteelle koko päivän ja työpaikkojen helpolle tavoitettavuudelle.

Alunperin kirjoittanut Knightrider

"Itäkeskuksessa on kaikkea" pätee aika loistavasti, joten itähelsinkiläinen ei autoa tarvitse, vaikka asuisi omakotitalossa.

Auton tarvitseminen on tässäkin eri asia kuin luonteva autottomuus. Itäkeskuksessa käydään toki paljon muutenkin kuin autolla, mutta se ei ole mikään koko Itä-Helsingin kattava houkutin autottomuuteen. Väitän, että jo muutaman kilometrin päästä valtaosa Itäkeskukseen suuntautuvista asiointimatkoista tehdään autolla. Kävely ei näillä matkoilla houkuttele varsinkaan Itäkeskusta ympäröivien väylien takia eikä joukkoliikenne kilpaile näillä matkoilla kovin hyvin autoilun kanssa. Pyörällä on sentään mahdollisuuksia.

Alunperin kirjoittanut late-

Auton tarvitseminen on tässäkin eri asia kuin luonteva autottomuus. Itäkeskuksessa käydään toki paljon muutenkin kuin autolla, mutta se ei ole mikään koko Itä-Helsingin kattava houkutin autottomuuteen. Väitän, että jo muutaman kilometrin päästä valtaosa Itäkeskukseen suuntautuvista asiointimatkoista tehdään autolla. Kävely ei näillä matkoilla houkuttele varsinkaan Itäkeskusta ympäröivien väylien takia eikä joukkoliikenne kilpaile näillä matkoilla kovin hyvin autoilun kanssa. Pyörällä on sentään mahdollisuuksia.

Minä asun idässä kilsan päässä Itiksestä. Mutta kun menen itäisimpäänkin kauppaan (iso, iso), käytän autoa. Ei vanha ukko jaksa raahata kauppakamoja julkisten avulla. Pysäkitikin ovat suht kaukana kotoa. Auto on, koska iltatyölaisen kotimatka on julkinen min 90 minuuttia vastaan oma auto max 20 minuuttia. Työpaikka on keskellä Helsinkiä, muttei kantakaupungissa.

Alunperin kirjoittanut late-

Miksiköhän näitä keskustaan liittyviä alueita ei sitten kaavoiteta ja rakenneta nykyisen keskustan tiheydellä, jolloin valmistelutöiden kustannukset asuntoneliötä kohden olisivat mahdollisimman pienet? Kustannukset eivät tosin sikäli ole merkitseviä, että asunnot kuitenkin maksavat riittävästi niiden kattamiseksi. Asuntojen hinta ei määräydy rakentamisen kustannuksista, vaan markkinoilla.

Mistä alueesta puhut? Jostain kaupunkipuistostako? Liian pienet puistot ainakin ovat yhtä tyhjän kanssa, lukuunottamatta leikkipuistoja lapsien viihdyttiminä.
Huom! Liian tiheästi rakennettujen korttelien väliin syntyy kuollutta ilmaa. Siihen kerääntyy pakokaasuja. Suomessa pienhiukkasiin kuolee ennenaikaisesti 1300 hlö/v. Tämä voidaan ratkaista muuttamalla autot sähköautoiksi, bussit sähköbusseiksi tai katu itsessään kävely+ratikkakaduksi. On todettu, että pienhiukkaskuolemista suurin osa aiheutuu autokannan käyttövoimasta, sillä purkautumispisteet ovat hengitystasolla ja pienhiukkaset tunkeutuvat keuhkorakkuloihin.

Alunperin kirjoittanut late-

"Voi elää autottomana" on kuitenkin eri asia kuin "on laajasti houkuttelevaa olla omistamatta autoa". Jälkimmäinen korreloi vahvasti kaupungin tiiviyden kanssa kuten otso jo tilastoista näytti. Tiiviissä kaupungissa laaja kirjo palveluita löytyy läheltä ja samaan aikaan voidaan järjestää taloudellisesti järkevällä tavalla erinomainen joukkoliikenne, jolla edelleen tiiviissä rakenteessa tavoittaa vielä laajemman kirjon palveluita ja potentiaalisia työpaikkoja. Harvempi rakenne tarjoaa heikommat edellytykset näille kaikille eli lähipalveluille, korkeatasoiselle joukkoliikenteelle koko päivän ja työpaikkojen helpolle tavoitettavuudelle.

Kuitenkin Itä-Helsingissä on lähipalveluja ja hyvätasoista joukkoliikennettä (joka päivä 5.30-23.30 max. 20min välein bussi kotiovilta metroasemalle). Monilla on kauppa kivenheiton päässä ja pikkukaupat ovat auki 23 asti. Illalla itse ainakin arvostan tätä iltayhteentoista asti ulottuvaa palvelua - se on riittävää. Olet oikeassa siitä, että nyky-yhteiskunnassa automainoksineen ja "kun kaikilla muillakin on auto" harvat näkevät autottomuuden houkuttelevana vaihtoehtona - varsinkaan, kun ei ole tietulleja eikä keskustassa päästörajoitusvyöhykettä.

Alunperin kirjoittanut late-

Auton tarvitseminen on tässäkin eri asia kuin luonteva autottomuus. Itäkeskuksessa käydään toki paljon muutenkin kuin autolla, mutta se ei ole mikään koko Itä-Helsingin kattava houkutin autottomuuteen. Väitän, että jo muutaman kilometrin päästä valtaosa Itäkeskukseen suuntautuvista asiointimatkoista tehdään autolla. Kävely ei näillä matkoilla houkuttele varsinkaan Itäkeskusta ympäröivien väylien takia eikä joukkoliikenne kilpaile näillä matkoilla kovin hyvin autoilun kanssa. Pyörällä on sentään mahdollisuuksia.

Väitän kokemuksesta, että ostosreissulla kävely on mukavampi, kuin pyöräily on hankalaa (ne kauppakassit..). ja alueella kuhisevat pyörävarkaat lisäävät haastetta. Minulta on sekä varastettu pyörä että minulle on yritetty myydä varastettua pyörää. Kävellen ostosmatka onnistuu ihan suht hyvin, siltoja on (vaikka voisi olla enemmänkin).

Alunperin kirjoittanut Albert

Minä asun idässä kilsan päässä Itiksestä. Mutta kun menen itäisimpäänkin kauppaan (iso, iso), käytän autoa. Ei vanha ukko jaksa raahata kauppakamoja julkisten avulla. Pysäkitikin ovat suht kaukana kotoa. Auto on, koska iltatyölaisen kotimatka on julkinen min 90 minuuttia vastaan oma auto max 20 minuuttia. Työpaikka on keskellä Helsinkiä, muttei kantakaupungissa.

Itselläni on ollut kesätyöpaikka keskellä Helsinkiä, muttei kantakaupungissa. Asun myös kilometrin päässä Itiksestä. Menen kuitenkin (virkeänä nuorena) Itikseen kävellen ja töihin julkisilla. Matkani töihin on ollut autolla tasan 15 min ja julkisilla tasan 30 min, julkisilla meno on ollut valintani, en olekaan iltatyöläinen.

Itäkeskukseen autolla menoon houkuttelee varmastikin ympäröivät väylät: ne todellakin ympäröivät sitä pahasti. Ongelmaa on yritetty korjata hankkeilla, kuten Piazzan ja Prisman välinen silta, Kehä I:n eritasoratkaisu ja Itäväylän kattaminen mutta mikään näistä ei vielä ole rakenteilla. Myös Prisma on joka ilmansuunnasta vilkkain väylin ympäröity. Puotilan ostarin tapauksessa on onnistuttu paremmin ajattelemaan kevyttä liikennettä.

En kyllä itsekään ole autottomuutta valinnut, mutta lupaan, etten koskaan espoolaisten kahden auton logiikkaan sorru. Ainoakin auto kun seisoo parkissa keskim. 6 päivää viikosta. Periaatteellisesti en ole koskaan ajanut/ollut kyydissä autolla kauppaan. Ikeaankin menen julkisilla, ilmaisella Ikea-bussilla tai useimmiten kävellen (sopii tuskin monelle).