Viestiketju: Suomalaisen kansallisen itsetunnon vaikutus liikenteeseen

Alunperin kirjoittanut R.Silfverberg

Norjan kullttuuri pesee suomalaisen mennen tullen.

Saisko tälle jotain perusteita?

Alunperin kirjoittanut R.Silfverberg

Ei Helsingistä tai Oslosta kuitenkaan mitään Dubaita olla tekemässä,

Ehkä ihan hyvä niin. Wikipedian mukaan Dubaissa on jengiä 2,2 miljoonaa, josta Emiraattien kansalaisia 17 % eli alle 40 000. Tietty vois olla jännä pyytää Timo Soinilta kommentit ehdotukseen, jonka mukaan Helsingistä poistetaan verot ja hommataan satatuhatta pakistanilaista töihin.

Alunperin kirjoittanut hmikko

Saisko tälle jotain perusteita?

Norjasta löytyy enemmän maailmanmainetta saavuttaneita säveltäjiä, maalareita, kirjailijoita ja rakennustaiteen kohteita kuin Suomesta.

t. Rainer

Alunperin kirjoittanut R.Silfverberg

Norjasta löytyy enemmän maailmanmainetta saavuttaneita säveltäjiä, maalareita, kirjailijoita ja rakennustaiteen kohteita kuin Suomesta.

En kyllä myönnä tuota väittämää kuin ehkä vanhemman klassikkokirjallisuuden osalta. Tällä hetkellä Oslossa tehdään julkiset käyntikorttirakennukset ehkä kunnianhimoisemmin tai ainakin juhlallisemmin, ja selvästi isommalla rahalla kuin Helsingissä (vrt. Oslon ooppera vs. Musiikkitalo), mutta tunnetut rakennustaiteen kohteet Helsingissä kestävät vertailun kyllä helpostikin. Säveltäjien maailmanmainetta en todellakaan menisi häpeämään. Tällä hetkellä New York Philharmonicin nimikkosäveltäjä on Magnus Lindberg, samaisen kylän Carnegie Hallin nimikkosäveltäjä Kaija Saariaho, ja alan palkinnon arvostetuimmasta päästä, Grawemeyer Awardin, sai tänä vuonna E-P Salonen viulukonsertostaan. Myös Saariaholle on annettu Grawemeyer vuonna 2003. Pikasesti palkinnon saajien listaa vilkaisemalla ei näy yhtään norjalaista.

Alunperin kirjoittanut R.Silfverberg

Mä kuulun valitettavasti niihin jotka häpeää suomalaisten böndetaustaa. Mielestäni Suomen pitäisi edes pysyä pohjoismaisessa kehityksesä mukana. Oslohan oli pitkään Helsinkiä pienempi kaupunki mutta nyt se on mennyt ohi, on pilvenpiirtäjiä, usean linjan metro jne. Vaikka tunnemme norjalaiset lähinnä urheilukansana niin myös Norjan kullttuuri pesee suomalaisen mennen tullen. Ei Helsingistä tai Oslosta kuitenkaan mitään Dubaita olla tekemässä, mutta kunnon hyvin rakennettu metropoli, vaikka olisi "vain" miljoona asukasta, on maansa käyntikortti.

Olen Ultrixin kanssa samaa mieltä, että yksi merkittävimmistä motiiveista metrojen, keskustatunneleiden, pisaroiden, kehäratojen, guggenheimien yms. rakentelulle lienee juuri se, että ylikompensoidaan tätä kuviteltua "böndeläisyyttä".

Objektiivista tarvetta tällaiseen alemmuuskompleksiin ei kuitenkaan ole. Eivät suomalaiset kansakuntana ole mitenkään erityisen vasta puusta laskeutuneita. Kaikista Euroopan valtioista ja kulttuureista löytyy myös juntteja. Se että ranskalainen talonpoika puhuu latinasta kehittynyttä kieltä ja kuulostaa siksi tavattoman intellektuellilta ei tarkoita että tämä välttämättä olisi poikkeuksellisen älykäs ja/tai kosmopoliitti ihminen verrattuna suomalaiseen talonpoikaan.

Suomessa on toki omat ominaispiirteensä mitä tulee demografiaan, yhteiskunnan sosiaalisiin ja luokkarakenteisiin, historiaan jne. Meillä on ollut verrattain yhtenäinen väestö ja niukat luokkaerot. Ei ole sellaista laajaa yläluokkaa kuin joissakin muissa maissa. Suomalainen tuntuu joskus vertaavan itseään liian helposti joihinkin stereotyyppisiin vierasmaalaisiin yläluokan/sivistyneistön yksilöihin, joita kuitenkin on kyseisessä maassa niukasti. Samoin suomalainen usein unohtaa, että Suomen historia ei ala itsenäistymisestä vaan täällä on ollut sivistystä jo keskiajalla. Jopa siinä määrin että keskiajalla Suomesta on päästy jopa Pariisin Sorbonnen yliopiston rehtoriksi asti. Myös keskiajan jälkeen täällä on tehty merkittäviä asioita, mm. Tampere on täynnä Suomen ja maailman teollisuushistoriaa. Esimerkiksi Finlaysonin tehtaassa syttyi ensimmäinen sähkölamppu vain hyvin vähän sen jälkeen kun Edison oli sen keksinyt Amerikassa.

Jos tuntee historiansa ja juurensa, ei tarvitse tuntea häpeää kansallisuudestaan tai taustastaan.

Jostain syystä vaikuttaisi että ilmeisesti muuttoliikkeen seurauksena Helsingin seudulle on päätynyt aika paljon ihmisiä, joilla tällainen kosketus omiin juuriin ja oman suvun ja lähiympäristön historiaan on katkennut. Tätä sitten ylikompensoidaan korostamalla kuinka kaikki on hienoa ja fiiniä, ja vaatimalla lisää kaikkea hienoa ja fiiniä -- ja kallista! Pienikin arvostelu otetaan henkilökohtaisena loukkauksena. Luulen että tässä vaikuttavat myös kielisuhteet. Kun ruotsin kieli on menneisyydessä edustanut prestiisiä, suomen kieli on joistakin saattanut tuntua juntilta kieleltä. En ota kantaa siihen onko tätä tunnetta haluttu edistää tarkoituksellisesti poliittisten tarkoitusperien vuoksi vai onko kyse puhtaasti alemmuuskompleksista. Epäilen että tätä ilmiötä esiintyy kuitenkin enemmän kaksikielisillä seuduilla kuin puhtaasti suomenkielisillä alueilla. Esimerkiksi Tampereella en ole koskaan kokenut, että suomenkielisenä olisin mitenkään juntimpi kuin ruotsinkieliset. Täällähän pystyy käytännössä elämään koko elämänsä ilman että ikinä törmää ruotsin kieleen muutoin kuin pakollisena osana kouluopetusta (itselläni on ruotsinkielisiä serkkuja Ruotsissa, mutta se on toinen tarina, enkä silti puhu kuin erittäin välttävää ruotsia).

Itse asiassa en ole koskaan kokenut mainittua junttiuden tunnetta. Koen että olen saanut hyvän ja pätevän kouluopetuksen sekä korkeakoulutuksen, tunnen oman historiani, tiedän missä olen kasvanut ja missä elän/asun, ja koen että pystyn tasaveroisena keskustelemaan kenen tahansa eurooppalaisen tai muustakin maanosasta tulevan ihmisen kanssa. Käytöstavoissani ei ole mitään sellaista, joka välittömästi heijastelisi että olisin syntynyt jossain savupirtissä päreen valossa. Kengät voivat olla joskus nuhruisemmat kuin esim. italialaisella, mutta siihen vastaan että talviloskassa niitä olisi vaikea pitää koko ajan yhtä kiiltävinä kuin etelän auringossa, ja työssä pidän pukua vain silloin harvoin kun on pakko, mutta ei sekään ole ainutlaatuista. Koen olevani varsin keskiverto eurooppalainen työikäinen mies, ja mitä esim. puheenaiheisiin tulee, yhteistä puhuttavaa löytyy helpommin vastaavassa asemassa olevien samanlaista työtä tekevien ulkomaalaisten kanssa kuin esim. kainuulaisen tukkijätkän kanssa löytyisi (jos törkeä stereotypiointi sallitaan puolihumoristisessa tarkoituksessa...).

Alunperin kirjoittanut hmikko

Mutuna sanoisin, että tunnetaan nyt böndeläisyysalemmuutta tai ei, niin suomalainen kaupunkisuunnittelu tuntuu laahavan aika monta askelta parhaita, esimerkiksi tanskalaisia ja saksalaisia, esimerkkejä jäljessä. Jonkunlaista eristäytyneisyyttä tässä näyttäis olevan, ehkä jopa ihan maantieteellisistä ja kielimuurisyistä. Suomi on aikamoinen teknokratia, tunnetusti konsensushakuinen ja kansa tottelevainen.

Tämä on totta. Suomessa tuntuvat olevan äärinihilistiset kaavoitusperiaatteet vallalla. "Böndeläisyyttä" se ei ole, ehkä pikemminkin ääriteknokratiaa. Samaa löytyy osittain muista maista, mutta monessa paikassa se on jo mennyt muodista. Meillä ollaan jälkijunassa. On oltu niin itsetyytyväisiä ettei ole seurattu mitä maailmalla tapahtuu ja otettu oppia parhaista käytännöistä.

Alunperin kirjoittanut R.Silfverberg

Toki hamppareita ym pyörii niissäkin omissa alamaailmoissaan ja aidot juntit Ruotsissa ja Norjassa ja Ranskassa pitävät pääkaupungin asukkaita pinnallisina ja nirppanokkina, mutta meillä pidetään jotenkin normina että koko Helsinkiä eikä pelkästään sen asukkaita pitää halveksia, helsinkiläisten koko elämäntyyli pidetään Suomelle vieraana: Ei saisi olla mitään prameita taloja, ei metroa, ei sovi olla liian tyylikkäästi pukeutunut, ei saisi käydä missään muussa paikassa syömässä kuin mäkkärissä, ABC:ssä tai kotipizzassa, ei saisi käydä oopperassa, teatterissa tai konsertissa jossa soittaa joku muu kuin Popeda tai Metallica tai joku tango-orkesteri, ei saisi toivoa että raitiovaunuissa kuulutetaan pysäkit ja vihoviimeisenä ruotsin kielellä, ei saisi toivoa että metro ja muu joukkoliikene kulkisi vielä silloin kun kapakat sulkeutuvat, jne jne. Olen kuullut monelta böndeläiseltä niin paljon ilkeitä kommentteja Helsingistä ja sen ihmisistä ja millainen rappiomesta se on että se pitäisi räjäyttää tai vähintään kaikki virastot, eduskunta ja presidentin linna pitäisi siirtä jonnekin Jyskään että loppuisi se helsinkiläisten hehkutus.

Mistäköhän tällainen käsitys on syntynyt ettei saisi olla mitään muuta kuin mäkkäriä ja kotipizzaa jne.? Kuulostaa vähän ennakkoluuloiselta stereotypialta. Totta kai saa ja pitääkin olla. Kunnon kaupunkikulttuuria. Löytyy sitä muuten Tampereeltakin, eipä silti.

Toinen juttu on sitten se, että jos joku helsinkiläisparka on mennyt ylvästelemään tällaisilla asioilla ihan kuin mainitut asiat tekisivät kaupungista maailmakaikkeuden keskuksen. Totta kai ylvästelyyn vastataan ilkeillä kommenteilla. Ihan sama kuin naapurille menisit sanomaan että "kas kun tuollaisella riisikupilla ajelet, siirräpäs vähän niin meikäläisen bemari mahtuu paremmin kulkemaan". Varsinkin kun Helsingin tapauksessa moni paikallinen ylpeilyn aihe on sinne valtion rahoin rakennettu, tyyliin Eduskunta, Musiikkitalo, Kansallisooppera jne. "Katsos kuinka hienoja monumentteja me täällä rakennamme sinun verovaroillasi." Siltä se varmaan kuulostaa monen ulkopuolisen korvaan. Verbaaliselta sormimerkiltä. Vastareaktio on ymmärrettävä.

Ei Suomessa kukaan Helsinkiä vihaa sinänsä. Eihän Suomessa edes ole niin isoja kulttuurieroja, että helsinkiläisyys edustaisi jotain totaalisen vierasta olemusta, jota ei muualta Suomesta tapaisi. Maaseudun + pienten kaupunkien ja toisaalta suurten kaupunkien välillä on eroja, mutta elämäntyylillisesti ainakaan Tampere ja Turku eivät niin merkittävästi poikkea Helsingistä että se aiheuttaisi vihaa ja katkeruutta. Toivoisin tosin että Helsingissä tajuttaisiin myös se että vaikka Helsinkiä ei vihata niin ei kenenkään ole pakko sitä myöskään varauksettomasti ihailla ja rakastaa. En minä ainakaan ihaile ja rakasta Helsinkiä vaikka en vihaakaan. Miksi pitäisi? Se vain on siellä. Piste. Ihan turha kuvitella että kauheasti innostuisin siitä että jotkut haluavat rakentaa siitä jotain kansakunnan näyteikkunaa. Siitä vaan, mutta ei minun rahoillani.

Toivoisin sydämestäni että helsinkiläiset itse kehittäisivät terveen ja juurevan kotiseutuylpeyden. Heidän kuuluukin olla ylpeitä kodistaan ja asuinpaikastaan, ja työskennellä sen kehittämiseksi. Tuon ylpeyden pitää pohjautua omiin todellisiin vahvuuksiin ja realiteetteihin eikä hienojen kulissien ja näyteikkunoiden rakenteluun, muiden alas painamiseen tai ulkopuolisen kunnioituksen kalasteluun.

Kaikkein hulluinta on jos isoja infraprojekteja käytetään vajavaisen egon kompensointiin. Ajatukset että "pääkaupunki on vitriini ja kyllä siellä metro kuuluu olla" ovat hulluutta. Metro on liikenneväline ja se pitää olla jos sille on tarvetta. Helsingissä ei oikein olisi vaan raitioteillä pärjättäisiin hienosti. Silloin pitäisi hyödyntää raitioteitä täysimittaisesti eikä haikailla vain villimpien metrounelmien perään, joiden niin maksumiehet kuin matkustajat pitää hakea kaukaa maakunnista.

P.S. Yksi helsinkiläispiirre on joka minua ärsyttää suunnattomasti: eräiden nuorten naisten terävä /s/-äänne. Tässä asiassa en tosin liene yksin? Tosin lieneekö tuo lientymässä? En ole kuullut aikoihin. Mutta ei toisaalta ole tullut paljon Helsingissä liikuttua tai katsottua kotimaisia TV-ohjelmia. (Pakko muuten mainita että reilu viikko sitten poikkesin Helsingissä pikaisesti ensimmäisen kerran vuoteen. Joko olen itse keski-ikäistymisen kynnyksellä muuttumassa rennommaksi tai sitten Helsinki leppoisammaksi, mutta voisin vaikka vannoa että palvelu oli ystävällisempää kuin yleensä takavuosina. No, tämä oli Akateemisessa, ja kieltämättä Stockmann osaa kouluttaa henkilökuntansa kohteliaaksi. Oli miten oli, suunta oli oikea. Hyvä!)

Alunperin kirjoittanut R.Silfverberg

"Lahretaks pelaa jaagiekkoa"? Mistä se on tullut?

Minua kiinnostaisi tietää, mistä johtuu g-kirjaimien ja -äänteiden viljely silloin, kun suomalainen teeskentelee kirjoittavansa tai puhuvansa murretta, jota ei osaa? Runsaita g-äänteitä tarjotaan Turun murteeksi tämän tästä, kun niitä ei todellisuudessa ole murteessa yhtään. Enkä ole ikinä kuullut hämäläisten tai tamperelaisten puhuvan jäägiekosta. Itse olen kotoisin Etelä-Pohjanmaalta, ja kaikenlaista viritelmää pohjalaiseksikin olen nähnyt, mutta niihin taas ei jostain syystä yleensä olla änkemässä g:tä (niin kun ei tiätysti pitääsikkää).

Alunperin kirjoittanut janihyvarinen

On oikeus arvostella kyllä silloin kun liikennehankkeet ovat ylimitoitettuja kuten metro, Kehärata tai Pisara ovat. Ja silloin jos 2/3 rahoituksesta tulee valtion budjetista. Jos helsinkiläiset (sanan laajassa merkityksessä) maksaisivat metronsa kokonaan itse niin mikäs siinä. Silloin en kritisoisi muutoin kuin siitä näkökulmasta ovatko hankkeet ylipäätään järkeviä. Mutta kun jonossa on koko ajan uusia megahankkeita, joihin kaikkiin halutaan valtavasti valtion rahaa, niin kyllä sitä saa arvostella.

Kehärata palvelee lentokenttää pitkälti, ja valtio taas myy omistamiaan joutomaitaan ns Marja-Vantaan alueelta Vantaalle kovaan markkinahintaan eli lopputulos suurin piirtein sama kuin jos valtio olisi rahoittanut vain luokkaa 40% kehäradasta ja Vantaa olisi pakkolunastanut ne maat omaan rakennustuotantoonsa. Jos Hiekkaharju-Vantaankoski kehäradan sijaan olisi rakennettu suora lentokenttärata Pasila-lentokenttä-Kerava kaukojunia varten, niin pk-seudun kaupungit eivät olisi osallistuneet siihen sentilläkään koska se ei olisi palvellut niitä mitenkään, vaan jättihanke olisi jäänyt kokonaan valtion maksettavaksi.

Lisäksi muistutan vielä että VR:llä on monopoli koko lähijunaliikenteessä ja se tuottaa rahaa valtiolle enemmän kuin mitä se maksaa sille. Siksi lähijunahankkeissa on valtiolla ollut suurempi maksuosuus kuin 30 % mikä on metroissa ja mikä pikaraitioteissä tulee olemaan.

Pisaran kohtalo on vielä täysin avoin ja siitä tullaan vääntämään peistä vielä pitkään.

Alunperin kirjoittanut janihyvarinen

Tämä on mielenkiintoinen hypoteesi, jota en ole ennen kuullutkaan. Olisiko sillä niin kauas ulottuva historia? Voiko olla? Kun kerran tyypillisesti kyse on parinkympin molemmin puolin olevista nuorista naisista, joista harvalla luulisi olevan mitään kosketuspintaa tsaarinaikaiseen palvelijakieleen. Aikuisten naisten kuulee harvemmin ääntävän tuosta /s/-äännettä terävästi ja luulisi että he olisivat kielellisinä esikuvina (äiteinä, opettajina) nuorille tytöille.

Stadin slangi ja sen eri alamuodot kuten naisväestön harrastama kyökkisuomi/kyökkiruotsi/venäjä on pitkät perinteet tsaarinajoista asti ja sen kuulee jo vanhoissa Suomi-filmi elokuvissa kun sivistyneet daamit ja palvelustytöt jotka haluavat nousta urallaan käyttävät tuota äännettä. Eräs venäjän opettaja opetti meitä ääntämään "spassiba" juuri tuollaisella terävällä suomi-filmi alku-ässällä ja kertoi sen puhetavan aikoinaan tarttuneen helsinkiläiseen naisväestöön laajemmin juuri elokuvien, näyttelijöiden ja laulajien ym sen ajan julkkisten välityksellä. Eli kaikkien ei tietenkään silloin ollut pakko osata venäjää mutta kohteliaisuusfraasit oli hyvä osata ja se siirtyi polvelta toiselle. Kumma kyllä ei Suomen muissa kaupungeissa.

Alunperin kirjoittanut janihyvarinen

Tällaista takavokaalipainotteista tamperelaista puheenpiirrettä en tunnista vaikka olen syntyperäinen. Samoin "lähdetäänkö pelaa" ei ole tampereen murretta millään muotoa. Ehkä "lähdetäänkö pelaan" voisi olla, mutta kenties paremmin vielä "mennäänkö pelaan" tai "mennäänks pelaan kiakkoo" (huom: en ole koskaan pelannut jääkiekkoa kavereiden kanssa joten en voi 100 %:sesti taata että tämä on juuri oikea tapa ehdottaa asiaa, enkä yleensä muutenkaan puhu kovin murteellisesti).

En hallitse Tampereen murteen/slangin kielioppia mutta kuulin kerran jonkun Kummeli-sketsin jossa oltiin "jaakiakkoo" menossa pelaamaan ja se kuulosti niin aidolta.

t. Rainer

En oikein itse ymmärrä aina silloin tällöin esiintyvää vimmaista kansallista itseinhoa omasta takapajuisuudesta ja kuvasta ulkomailla. Sosiaalisissa suhteissa kannustetaan olemaan oma itsensä, enkä näe, että Suomen kaltaisen valtion tulisi toimia toisin. Kulttuuri ja infrastruktuuri pitäisi minun mielestä kehittää käyttäjiensä, eli suomalaisten, tarpeisiin. Hieman yksinkertaistaen siihen malliin, mikä meidän mielestä on kiva ja fiksuin tapa joku asia hoitaa. Ei niin, että mikä saa Suomen näyttämään ulkomaalaisen silmissä joltakin.

En koe mitenkään suomalaista kulttuuria edistävänä esimerkiksi sitä, että keksitään, että nyt pitää saada jonkun ulkomaalaisen piirtämä wau-pytinki. Ei sellainen minusta oikein edes ole suomalaista kulttuuria. En nyt erityisesti vastusta wau-arkkitehtuuria, mitä nyt Kiasma on ehkä kaupungin rumin rakennus, mutta en pidä siitä tarkoitushakuisuudesta, joka on keskustelua aiheesta muutoinkin viimeaikoina leimannut. Touhu on mennyt kuin metrosuunnittelu konsanaan, ensin piirretään, fantasioidaan sekä vaahdotaan "kansainvälisestä metropolista" ja vasta sitten keksitään paikka ja yhteiskunnalliset perustelut hankkeelle. Metron rakentamista tekemään Helsingistä isomman näköistä kaupunkia muiden ihmisten silmissä pidän puolestaan saman tason virheenä, kuin sitä, että keskiluokkainen, asuntovelallinen perhe hankkisi koristeeksi akvaarion pohjalle aarrearkkuun oikeaa kultaa ja timantteja ja söisi sen takia jokusen kuukauden makaronia.

Lopuksi Rainerille kysymys tai oikeastaan pari: Mitä on se böndeläisyys, joka pitää siivota pois pääkaupungista kuvan kiillottamiseksi? Väärin pukeutuvat, kirjoittavat, ajattelevat, väärää musiikkia kuuntelevat tai väärää ruokaa syövät ihmiset, vaiko ehkäpä Tokoinrannan örisevät spurgut, jotka muuten käsittääkseni passitettiin jo kerran Konalaan vuonna 1975 ETYKin alla? Mitä on se böndeläisyys suomalaisessa ruoassa, musiikissa ja kirjallisuudessa, jota pitää niin silmittömästi hävetä esimerkiksi ruotsalaisten silmissä? Eikö suomalainen ruoka kelvannut brittiläiselle TV-kokille, hui kauhea, kulttuurinen taantumuksellisuushan on totta yhteiskunnassamme!

Ei suomi täydellinen maa ole, mutta on se ainakin paras maa minulle asua. Jos haluaisin elää yhdysvaltalaista kulttuuria, pyrkisin muuttamaan Yhdysvaltoihin. Mikäli sen sijaan haluaisin muuttua esimerkiksi täydelliseksi ihmiseksi ja myös ennen kaikkea tietämään täydellisyyteni, pyrkisin asuttamaan jatkossa länsinaapurimme pääkaupunkia (=ylläkin olevaan keskusteluun liittyvä loppukevennys ).