Yhdys sanat ja oikeinkirjoitus
- Viestiketjun aloittaja bussifriikki
- Aloituspäivämäärä
->Itse en pidä oikeinkirjoitusta tai sivistyssanojen käyttöä minkäänlaisena ongelmana foorumilla. Viestit kyllä ymmärtää, vaikka ne eivät olisi hyvää suomea tai niissä olisi jotain erikoiskieleksi laskettavia termejä.
Sen sijaan vähän voisi olla huolestunut siitä, että jlf.fissä puhutaan markkinoinnista. Eihän täällä puhuta homeopatiasta tai astrologiastakaan, miksi markkinoinnista pitäisi?
Sen sijaan vähän voisi olla huolestunut siitä, että jlf.fissä puhutaan markkinoinnista. Eihän täällä puhuta homeopatiasta tai astrologiastakaan, miksi markkinoinnista pitäisi?
Franchising = Kielitoimisto on vuonna 1988 ehdottanut tilalle sanaa ”luvake”.
Niche = jollekin tai jollekulle erityisen sopiva toiminta- tai muu alue.
Segmentti = yleisemmin: kokonaisuuden osa; yksi toisiaan seuraavista samanlaisista osista, jaoke.
Tämä vain meille suomenkielisille tiedoksi!
- Liittynyt
- 1 Heinäkuu 2005
- Viestit
- 682
Haetko nyt siis toista ilmaisua, joka olisi "meidän suomenkielisten" paremmin ymmärrettävissä? Väitän, että franchising-termin ymmärtäviä ihmisiä on enemmän kuin niitä, jotka tietävät (tai "tietävät") luvakkeen tarkoittavan samaa.
Jos taas pyrkimyksenäsi on vain poistaa foorumin (anteeksi, torin!) kielenkäytöstä lainasanat, kehotan edelleen ottamaan selvää kuinka paljon (tai siis vähän) suomen kielessä on täysin omaperäisiä sanoja.
339-DF
Tunnistettu jäsen
- Liittynyt
- 8 Elokuu 2005
- Viestit
- 8,158
Koska jos esim HSL osaisi markkinoida joukkoliikennettä, linjastoja ja uudistuksia, matkustajamäärät nousisivat, epätietoisuus vähenisi ja turha nillitys ja muutosvastarintakin vähenisi. Ihmiset suhtautuvat epäillen, kun eivät tiedä. Markkinointi siis liittyy, tai sen pitäisi liittyä, kiinteästi joukkoliikenteeseen erotuksena noista muista.
Viimeksi muokattu:
- Liittynyt
- 24 Lokakuu 2007
- Viestit
- 2,238
Jos me halutaan 35-vuotias mies Bemarista raitiovaunuun, niin silloin kaikki viestin perilletoimittamiseen liittyvät termit kuuluvat oleellisesti tälle foorumille.
Erityisesti edelleen jos halutaan todeta että joukkoliikennettä voi lähestyä muustakin kuin tekniikan ja matematiiikan näkökulmasta.
Erityisesti edelleen jos halutaan todeta että joukkoliikennettä voi lähestyä muustakin kuin tekniikan ja matematiiikan näkökulmasta.
Compact
Tunnistettu jäsen
- Liittynyt
- 20 Heinäkuu 2005
- Viestit
- 2,249
N.N. sanoi:
Kuinka vastenhakoisesti luenkaan nykyään tätä säiettä. Voisiko nämä siirtää bussipuolen osastoon, niin välttyisin täydellisesti lukemasta näitä?
Täällä on sitäpaitsi useinmiten täysin turhaa jorinaa. Ja "jorinahan" on englandista ankeisiin pohjoisiin oloihimme räätälöidysti mulkattu sivistyssana, jonka kantasana on tuttu vanhasuomalainen sana Journey. Sana ei nimittäin esiinny ollenkaan missään suomen kieleen lainattujen ulkolaissanojen vastustusluettelossa, eli sen on pakko olla suomia.
[N.N. ei ole kukaan henkilö]
- Liittynyt
- 22 Lokakuu 2005
- Viestit
- 3,370
Oletko tosissasi? Markkinointi liittyy oleellisesti joukkoliikenteeseen – varsinkin jos haluaa keskustella joukkoliikenteestä muuten kuin harrastajan tai kuljettajan näkökulmasta. Homeopatia ja astrologia ei liity joukkoliikenteeseen muun kuin spåralogia-läpän kautta.
Jos vähän avaa tota markkinoinnin merkitystä joukkoliikenteeseen, niin joukkoliikennemarkkinoinnin yksi erittäin kapea osa-alue näkyy avatarissani: yhdessä vaiheessa keskusteltiin siitä, pitäisikö lähijunabrändi yhdistää osaksi metrobrändiä, jotta ihmisille välittyisi paremmin kuva säännöllisestä raskasraideliikenteestä. Siihen on myös syynsä, miksi Helsingin metrosta tykätään, ja se perustuu vahvasti markkinoinnillisiin keinoihin. Ihmiset on saatu suorastaan rakastamaan metroa, vaikkei metro ole absoluuttisesti paras joukkoliikennemuoto!
- Liittynyt
- 18 Elokuu 2006
- Viestit
- 2,312
Itse asiassa tuosta "kyökkilatinasta", jota usein vulgaarilatinaksi kutsutaan, kehittyivät välivaiheiden kautta nykyiset romaaniset kielet, siis pääasiassa ranska, italia, espanja, portugali ja romania. Minä näen niin että latina elää ja voi hyvin näissä kielissä, jotka sitäpaitsi koko ajan hyödyntävät luovasti latinalaisia kantasanoja "sivistyssanoina". Lainausmerkit siksi että oikeastaan kyse on vain siitä että haetaan sanoja oman kielen menneisyydestä ja tuodaan nykypäivään.
Esimerkkejä on lukuisia, monet kaltaisestani kieliorientoituneesta ihmisestä aivan ihastuttavia, mutta kun ei nyt tule muuta juuri mieleen niin mainittakoon espanjasta sellainen että paikkakunnan nimeen Alcalá de Henares (lähellä Madridia) liittyvä adjektiivi on complutense. Syy on siinä että paikan latinankielinen nimi oli Complutum.
Jotta asiat eivät muuten olisi liian yksinkertaisia, täytyy muistaa että nykyiset ranskan, espanjan ja italian kielet eivät ole monoliittisia vaan erilaisista paikallismurteista kehittyneitä, osittain jopa sulautuneita. Rinnalla elää jossain määrin vieläkin vanhaa perua olevia murteita tai paikalliskieliä. Ranska on kehittynyt Pariisin alueen kielestä, joka oli osa suurempaa langue d'oïl -kieliryhmää. Etelä-Ranskassa taas vallitsi langue d'oc josta on kehittynyt nykyäänkin puhuttu oksitaani. Nykyranskan kieli ajoittuu lähinnä 1600-luvulle, jolloin Ranskan Akatemia kodifioi kielen. Muutos 1600-luvulta nykypäivään on hämmentävän pieni kun vertaa Shakespearen englantia nykyenglantiin, mutta paikallisesti puhutaan edelleen myös vanhempaa perua olevia paikalliskieliä (esim. Ylä-Bretagnessa latinalaisperäistä galloa, jota ei pidä sekoittaa Ala-Bretagnessa puhuttuun kelttiläisperäiseen bretoniin). Espanjassa kirjakieli on kehitetty Kastilian alueen murteesta ja eri puolilla Espanjaa puhutaan edelleen paikalliskieliä kuten Galiciassa gallegoa jne. Katalaani on sitten vielä ihan oma lukunsa, erot espanjaan ovat isot. Ja Italiassa sama tarina: koko maa ja kieli yhdistyivät vasta 1800-luvun kuluessa.
(Pakko kertoa anekdootti Bretagnesta: olin 16-vuotiaana leirikoulussa Bretagnessa, missä asuimme perheissä. "Oma" perheeni esitteli minut vanhalle isoisälle, joka tervehti ja toivotti että "sietë-vous". Istuin alas mitään ihmettelemättä kunnes tajusin että kehotushan olisi ranskaksi kuulunut "asseyez-vous". Tuo isoisä oli puhunut minulle galloa, mistä olin varsin otettu!)
Mutta ennen kuin unohtuu: "puhdas" latina lienee jossain määrin fiktiota. Klassinen latina oli jo roomalaisaikoina oppineiden kieli. Ei ole ollut mitään ajanhetkeä, jolloin rahvas olisi puhunut sitä. Sen sijaan vulgaarilatinan juuret ulottuvat roomalaisaikoihin asti. Se oli kansan kieli ja juuri se on säilynyt elinvoimaisena vuosisadasta toiseen, tosin koko ajan muotoaan muuttaen. Tulee mieleen Monty Pythonin elokuva Life of Brian, jossa joku töhrii seiniin tekstin "Romanes eunt domus" (suunnilleen "roommalaisse menee koti") ja paikalle sattunut centurio korjaa tekstin kieliopillisesti korrektiin muotoon "Romani ite domum!" ("roomalaiset menkää kotiin!", tosin oikeastaan laittaisin itse verbin loppuun: "Romani domum ite!") ja lopuksi käskee kopioimaan sen sata kertaa.
Samalla tavoin ihan oikeista roomalaisaikaisista piirtokirjoituksista voi löytää ilmauksia, jotka eivät ole tarkkaan ottaen ole klassisen latinan keliopin mukaisia.
Viimeksi muokattu:
Nuo sanojen nišee ja segmentti suomalaistuksesi lähinnä osoittavat, miksi ne ovat jääneet lainasanoiksi, eivätkä ole saanee suomessa pitempään olleiden sanojen tyylisiä sanoja merkityksilleen.
Vai yritätkö sanoa, että ilmaus "...on erittäin tärkeä tietylle nišeelle" tulisi korvata ilmauksella "...on erittäin tärkeä tietylle toiminta- tai muulle alueelle"?
Ja tuo segmentti... Korvaisitko siis ilmauksen "Asiakassegmentti" ilmauksella "Asiakaskokonaisuuden osa"?
Lukion bilsanopettajani muuten aikanaan käytti nišeestä sanaa 'nissi'. Se oli oikein kätevä, suomen nykyisen sanaston fonotaksiin (
) luontevasti istuva sana ja sen osaa yhdistää sanaan nišee oikein sujuvasti.
- Liittynyt
- 22 Lokakuu 2005
- Viestit
- 3,370
Mutta mitä ovat Suomen kaupunkien demonyymit englanniksi? Suomeksi ja ruotsiksihan ne ovat aika hyvin tiedossa, mutta onko turkulainen latinalaisen muodon mukaan Aboan ja porilainen Arctopolitan? Pori ja Turku taipuvat kovin huonosti englanniksi, Björneborger kuulostaa taas jo paremmalta. Erityisen hankaluuden luovat Espoo ja Vantaa. Olen blogannutkin aiheesta: http://uloslaatikosta.blogspot.fi/2010/09/vantaaans.html
Kuva liittyy: http://en.wikipedia.org/wiki/File:Signalétique_gallo,_métro_de_Rennes.jpg
Joo, klassinen latina on samalla tavalla formalisoitu ei-kenenkään-koskaan-oikeesti-käyttämä kielimuoto kuin suomen kirjakieli.Mutta ennen kuin unohtuu: "puhdas" latina lienee jossain määrin fiktiota. Klassinen latina oli jo roomalaisaikoina oppineiden kieli. Ei ole ollut mitään ajanhetkeä, jolloin rahvas olisi puhunut sitä. Sen sijaan vulgaarilatinan juuret ulottuvat roomalaisaikoihin asti. Se oli kansan kieli ja juuri se on säilynyt elinvoimaisena vuosisadasta toiseen, tosin koko ajan muotoaan muuttaen. Tulee mieleen Monty Pythonin elokuva Life of Brian, jossa joku töhrii seiniin tekstin "Romanes eunt domus" (suunnilleen "roommalaisse menee koti") ja paikalle sattunut centurio korjaa tekstin kieliopillisesti korrektiin muotoon "Romani ite domum!" ("roomalaiset menkää kotiin!", tosin oikeastaan laittaisin itse verbin loppuun: "Romani domum ite!") ja lopuksi käskee kopioimaan sen sata kertaa.
No voi sun! Eihän tässä ole kysymys lainasanoista, joita kieleen on tullut siitä alkaen, kun uralilaiset kielet ovat alkaneet muodostua.
Nämä nykyiset lainat, kuten vaikka "case", ovat niitä turhia (tapaus, juttu, homma, oikeustapaus, siemenkuori...).
Forumissa ei mitään vikaa. Mutta miksi ihmeessä se on sitten suomennettu (foooooooooooooooooorumi)?
Mihin sitten vedät "nykyisyyden" rajan? Luultavasti sadan vuoden päästä niche ja case ovat "oikeaa" suomea siinä missä tällä hetkellä televisio, raitiovaunu ja koulu. Kieli elää ja kehittyy koko ajan, nykyisellä kansainvälisyyden aikakaudella entistä nopeammin.
Joku on jossain kommentoinut, että "omien isovanhempien kieli on aina kaikkein puhtainta". Lausahduksessa on varmasti totuuden siemen.
Kyllä minulle nykykieli kelpaa. En kaipaa "Agricolan suomea". Totta kai kieli kehittyy. Mutta ei kehitykään, jos kaikki nitset ja kasset otetaan kieleen siitä vaan.
Konsultti-tietotekniikka -Suomi on ominut noita englanninkielisiä lainasanoja ylen määrin. Ei puhettakaan, että otettaisiin käyttöön jokin suomenkielinen uussana. Sehän olisi rahvaanomaista ja samalla näytetään miten paljon fiksumpia he ovat verrattuna meihin taviksiin.
- Liittynyt
- 18 Elokuu 2006
- Viestit
- 2,312
Miten sanojen lainaaminen estää kielen kehitystä? Minusta on päinvastoin: mitä vapaampi suhtautuminen lainoihin, sen vikkelämpää kehitys ja sen elinvoimaisempi ja ilmaisuvoimaisempi on kieli.
Eri asia on jos kehitys loukkaa jonkun esteettistä sensibiliteettiä. Kerran tuossa syksyllä matkustin bussilla 61 Vantaan lentoasemalta Tikkurilaan. Kieltämättä vantaalaisten amisnuorten ("vandaalien"?
) keskinäinen kielenkäyttö riipi allekirjoittaneen korvat melkein verille. Mutta sitä se kehitys on, ja me fossiilit olemme fossiileja.Vastapainoksi hykertelen mielessäni jo toista viikkoa kuultuani työkontekstissa jotakuta kolmatta henkilöä luonnehdittavan käsitteellä "aika loivaliikkeinen kaveri". Ihastuttavan luova ja kekseliäs, positiivinenkin ilmaus, jota olen ajatellut koettaa lanseerata laajemmalti käyttöön.