Viestiketju: Yhdys sanat ja oikeinkirjoitus

Alunperin kirjoittanut bussifriikki

Tänään näin jälleen kerran pariinkin otteeseen yhdyssanavirheitä. Prismassa luki jumboscreenillä viihde elektroniikka, ja jossain esitteessä näin ajan vietto mahdollisuudet, erikseen kirjoitettuina.

Viimeisen vuoden aikana olen huomannut äsken mainittujen virheiden kaltaisen kirjoitustavan yleistyvän kovaa vauhtia. Joka päivä näkee jossain jonkin tekstin ihan väärin kirjoitettuna. Olenko ainoa, jota nuo yhdyssanavirheet häiritsevät?

Minua ihmetyttää forumin "kehittämishankkeiden" osiossa ns. sivistyssanojen eli ulkomaankielisten sanojen enenevä käyttö. Kirjoittajilla ei ole muka tietoa siitä, mitä kulloinenkin päivänselvä, esim. englantilainen sana on suomeksi.

Viisaita miehiä kuitenkin ollaan, mutta sana ei ole vielä täysin hallussa; antaa vain kehnon kuvan yritelmille.

Vanhaan hyvään aikaan koulussa opetettiin, että jos sanojen väliin ei mahdu luontevasti adjektiivi, on kyseessä yhdyssana.
Siis esimerkiksi makuu vanha vaunu ei ole suomea, jolloin makuuvaunu on todellakin yhdyssana. Tämä on hyvä muistisääntö.

Liekö pätemisen tarvetta tuo sivistyssanojen viljely? Automaattinen esimerkiksi on suomeksi itsetoiminen. Käyttäkäämme omaa kieltämme.

(Pätemisen tarvetta ei ole yhdyssana, koska väliin sopii adjektiivi sulavasti; pätemisen typerää tarvetta.)

Alunperin kirjoittanut Compact

Minua ihmetyttää forumin "kehittämishankkeiden" osiossa ns. sivistyssanojen eli ulkomaankielisten sanojen enenevä käyttö. Kirjoittajilla ei ole muka tietoa siitä, mitä kulloinenkin päivänselvä, esim. englantilainen sana on suomeksi.

Viisaita miehiä kuitenkin ollaan, mutta sana ei ole vielä täysin hallussa; antaa vain kehnon kuvan yritelmille.

"Forumin"? Tarkoitat varmaan torin tai aukion?

Kuinka pitkälle mielestäsi pitää kielen historiassa palata, että sanaa on hyväksyttävää käyttää? Yllättyisit, jos ottaisit selvää, kuinka moni sana omastakin kirjoituksestasi on lainasana eli on ollut aikanaan "ns. sivistyssana".

Alunperin kirjoittanut Albert

Liekö pätemisen tarvetta tuo sivistyssanojen viljely? Automaattinen esimerkiksi on suomeksi itsetoiminen. Käyttäkäämme omaa kieltämme.

Ei, vaan se on juuri sitä omaa kieltämme. Tietyille ilmaisuille vakiintuu vierasperäinen sana, jonka käyttö on täysin selvää suomea. Sivistyssanoja käytetään, koska ne täsmällisesti ilmaisevat, mistä puhutaan. Niille ei vain ole muutakaan suomenkielistä vastinetta, jota voisi korvaavasti käyttää. Sille ei vain voi mitään, jos esim. markkinoinnin alalla niitä suomenkielisiä vastineita ei synny. Siksi pitää puhua nichestä, franchisingista ja segmentistä. Se on sen alan normaalia kieltä, ei todellakaan pätemistä. Ja vaikka tämä onkin joukkoliikennefoorumi, kun täällä puhutaan markkinointiin liittyvistä asioista, pitää käyttää markkinoinnin normaaleja ilmaisuja.

Vai puhutaanko teillä kotona näköradiosta? Voiko siitäkään puhua, kun radiokaan ei ole suomea? Televisiohan on ihan hirvittävän epäsuomenkielinen sana. Miten kukaan sellaista ymmärtää kukaan muu kuin sähkötekniikan diplomi-insinöörit?

Kieli muuttuu. Kannattaa vain hyväksyä se ja yrittää pysyä mukana. Maailma muuttuu, ja muuttuvan maailman asioille tarvitaan uusia ilmaisuja.

Tämä ei toki tarkoita, etteikö selkeään ja yksinkertaiseen ilmaisuun kannattaisi aina pyrkiä. Mutta valitettavasti se synnyttäisi vain enemmän väärinymmärryksiä, jos vaikka niche-sanan tilalle pitäisi keksiä joku ilmaisu, jota kukaan muu ei ole ikinä kuullutkaan.

Jolle sivistyssanoja ymmärrä, kannattaa sitten vain googlettaa, mitä ne tarkoittavat.

Alunperin kirjoittanut Elmo Allen

Tietyille ilmaisuille vakiintuu vierasperäinen sana, jonka käyttö on täysin selvää suomea.

Näin se vaan taitaa olla. Suomenkieli muuttuu fingelskaksi, englannin ja suomen sekasotkuksi. Jossa googlataan, loudataan, seivataan, printataan, surffataan netissä jne. Kuten edellä, tietotekniikka tuo läjäpäin englanninkielisiä sanoja, joiden kautta itse asiassa meidän arkikielemme ajautuu kohti yleismaailmallista slangia, kun kaikissa muissakin kielissä käy samalla lailla.

Eikä tämä näy pelkästään sanoissa, vaan myös kielen rakenteessa. Yhdyssanojen osaamattomuus on sitä, sillä englanninkielessä ei pääsääntöisesti ole yhdyssanoja. Eli se asia tulee sieltä. Sieltä on tullut myös pisteen käyttö desimaalipilkun sijasta sekä nurin päin oleva edeltävä lainausmerkki. Jälkimmäinen siksi, että käytetään tietokoneohjelmien kansallistamattomia jenkkiversioita. Usein varmaan sen vuoksi, että niitä voi ladata laittomasti internetistä, kansallistettuja ei.

Itse olen ollut konservatiivi kielen käytössä. Kun tein toimittajan töitä, pyrin aina käyttämään suomenkielisiä ilmaisuja engalnninkielisille lainasanoille. Mutta usein oli niin, että sellainen kieli alkoi tuntua jo hölmöltä. Ja alkoi myös olla syytä epäillä, ymmärtävätkö lukijatkaan sitä, että käytetään heille vieraita sanoja tuttujen lainasanojen sijasta. IBM yritti myös aikanaan pitää tiukasti kiinni suomenkielestä ja keksi itse suomennoksia termeille, joille ei ollut suomenkielistä sanaa. IBM-kieli hullunkuriselta vaikuttikin, kun vielä usein kävi niin, että kielitoimisto vahvisti jonkin muun suomennoksen kuin IBM:n käyttämän. Eli oli yleisin lainasana, toisiksi yleisin kielitoimiston vahvistama suomennos ja sitten IBM:n oma suomennos.

Ei tämä kielen muuttuminen ole mikään uusi asia. Ei tarvi kuin lukea 1900-luvun alun lehtiä tai kirjoja, niin kieli on niissä aivan erilaista. Meidän mielestä se ei ole kunnon suomea, mutta varmaan sen aikaiset ihmiset vastustivat sitä suomea, joka meidän mielestä olisi nyt oikeata ja tämä uusi on väärää. Aikaisemmin oli käsittääkseni tiukempi kielipolitiikka ja yritettiin vakiinnuttaa lainasanojen sijaan käännöksiä. Nykyään ei taideta enää yrittääkään, kun se on käynyt kansainvälistymisen ja erityisesti internetin vuoksi mahdottomaksi. Kun monilla aloilla opetuskin on vaihtunut englanninkieliseksi.

Antero

Alunperin kirjoittanut Antero Alku

IBM yritti myös aikanaan pitää tiukasti kiinni suomenkielestä ja keksi itse suomennoksia termeille, joille ei ollut suomenkielistä sanaa.

Juu, ei niinkään kauan sitten (v. 2003) eräässä selaimella käytettävässä IBM-tuotteessa oli refresh-napissa teksti "Verestys".

Alunperin kirjoittanut Antero Alku

Nykyään ei taideta enää yrittääkään, kun se on käynyt kansainvälistymisen ja erityisesti internetin vuoksi mahdottomaksi.

Paitsi eräs hölmö helsinkiläinen sanomalehti, joka kovin yritti lanseerata (ei, lanseerauksellekaan ei ole täsmällistä suomenkielistä vastinetta) termin "sormitietokone". Eihän sellaista nyt kukaan oikeasti ota käyttöön, kun pädi ja tabletti kelpaavat jo puhekielessä ja taulutietokone yleiskielessä.

---------- Viestit yhdistetty klo 22:19 ---------- Edellinen viesti oli kirjoitettu klo 22:07 ----------

Alunperin kirjoittanut Antero Alku

Ei tämä kielen muuttuminen ole mikään uusi asia. Ei tarvi kuin lukea 1900-luvun alun lehtiä tai kirjoja, niin kieli on niissä aivan erilaista.

Niin, ja koko suomen kielestä muutenkin ehkä muutama kymmenen sanaa ei ole lainoja. Tosin eivät nekään ole uralilaista kantakieltä vaan siitä suomen kieleen muokkautuneet.

Sen lisäksi tietysti, että kieli muutenkin muokkautuu asultaan, vaikka sanat eivät vaihtuisi. Tyylikäytännöt tosiaan ovat aivan erilaiset kuin sata vuotta sitten.

Tokihan lainasanat aina voisi kääntää, mutta koska ne niin harvoin vakiintuvat, lienee sillekin syynsä. Olisikohan kielen käytössä nimenomaan helpompi omaksua jokin täysin uusi termi, koska aivojen on helpompi prosessoida (joo, voisi sanoa "käsitellä", mutta kognitiosta (taas termi, joka on täsmällisempi ilmaisu kuin vaikka "tajunta") puhuttaessa yleensä käytetään sanaa "prosessoida") täysin uusi sana täysin uudelle asialle.

Toki on jännää, että meillä on "televisio" (yhdistelmä kreikkaa ja latinaa) mutta kuitenkin "tietokone". Ehkä johtunee siitä, että tietokone on tosiaan kone, mutta televisiolle on vaikeampi muodostaa "kantakäsitettä", josta se on muokattu. Radio on kai kuitenkin liian kaukainen, koska se kertoo näkymättömästä lähetystekniikasta. Sana "kone" taas on konkreettisesti se näkyvä laite. Mutta lopulta lienee vain sattumaa, etteivät tietokoneet meilläkin ole laskimia (kuten englannin kielessä). Ja televisiot vaikka kuvalaitteita.

Alunperin kirjoittanut Elmo Allen

Ja televisiot vaikka kuvalaitteita.

Suoraan suomennettuna kaukonäkimiä Saksassahan käytetään näin muodostettua nimeä. Vastaavasti kai puhelimen pitäisi olla kaukoääntelin...

Pidän sekä Länsimaanalaista että itsetoimimaanalaista liian kallis-arvoisina näkyinä, jotka eivät edes-auta kulkulaitosten suosioonsulkeutuvuutta.