Viestiketju: Yhdys sanat ja oikeinkirjoitus

Alunperin kirjoittanut Ville O. Turunen

Nämä sanat ja niiden merkitykset taas ovat minulle, kolmannen sukupolven kaupunkilaiselle aivan tuttuja. Ja tässä asiayhteydessä voi olla paikallaan korostaa, että en ole kuitenkaan kuin 35-vuotias.

Omasta puolestani täytyy sanoa, että niittyleinikin tiedän olevan kukka, mutta minulla ei ole aavistustakaan minkä näköinen se on. (Koululaisena en tiennyt mitään tympivämpää kuin opetella kasvintunnistusta.) Länget tiedän, ne on hevosella. Merta on rapuansa. Äestää-sanan tiedän liittyvän peltotöihin, mutta tunnustan tyhmyyteni kun en tunne tarkkaa merkitystä. Veikkaan kyntämistä. Eli en minä ihan päästäni keksinyt että näitä sanoja ei välttämättä tunneta. Ne ovat juuri sellaisia, jotka ovat oman sanastoni harmaalla raja-alueella: tuttuja sanoina, mutta annapas olla kun pitäisi selostaa tarkka merkitys niin voi haksahtaa vikaan. Ja minä olen sentään 39-vuotias, koko ikäni kaupungissa asunut... Sen sijaan esim. bisneksen ja tietotekniikan sanasto on hyvin hallussa, samoin kohtuullinen varasto sivistyssanoja.

Alunperin kirjoittanut ultrix

Tarkkana! Kyllä ranska ja kreikka ovat keskenään sukua, tosin yhtä kaukaista keskenään kuin suomi ja unkari.

Hyvä korjaus. Eivät ole lähisukulaisia (ranska = romaaninen kieli, läheistä sukua latinalle; kreikka = oma indoeurooppalainen kielihaaransa), mutta ovat kuitenkin sukua (molemmat indoeurooppalaisia kieliä).

Alunperin kirjoittanut bussifriikki

Mitä mieltä olette allatiivistä aistihavaintojen yhteydessä?

Esimerkki:

ablatiivi - Uusi Volvo näyttää tältä
allatiivi - Uusi Volvo näyttää tälle

Pikaisen googlauksen mukaan sekä ablatiivi että allatiivi ovat oikein, mutta omaan korvaani allatiivin käyttö kuulostaa vain oudolta.
Ei siis oudolle

Jotenkin tuntuu, että "Volvo näyttää joltakin (väri yms.)" - siis ablatiivi olisi oikeampi. "Volvo näyttää jollekin" (esim. Matti näytti Pirkolle - allatiivi.)

Ablatiivissa Volvon ulkonäköä kuvataan. Allatiivissä Volvo näyttää jollekin kohteelle.

Tuo taitaa olla itä-länsiakselin ero: itämurteissa maistuu ja näyttää hyvälle, lännessä taas hyvältä. Normaalimpaa kirjakieltä lienee tuo jälkimmäinen ja tosiaan lisäksi tuo itäinen ilmaisutapa avaa joskus mahdollisuuksia aika koomisiin väärinymmärryksiin vrt. liha maistuu kalalle.

Alunperin kirjoittanut Max

Tuo taitaa olla itä-länsiakselin ero: itämurteissa maistuu ja näyttää hyvälle, lännessä taas hyvältä. Normaalimpaa kirjakieltä lienee tuo jälkimmäinen ja tosiaan lisäksi tuo itäinen ilmaisutapa avaa joskus mahdollisuuksia aika koomisiin väärinymmärryksiin vrt. liha maistuu kalalle.

Kyllähän petokalat lihaa syövät toki, mutta hieman oudolta tuo ilmaistutapa.

Itselle kyllä yhdyssanat ja oikeinkirjoitus ovat tärkeitä, esimerkiksi tälläinen kuvateksti (ihan itse keksitty) : "sm1 juna seisoo helsingin juna asemalla lähdössä m junana vantaankoskelle" vertaa: "Sm1-juna seisoo Helsingin päärautatieasemalla, ja on lähdössä M-junana Vantaankoskelle." Kumpi oli selkeämpi lukea?

Emme me voi syyllistää nykyisiä sukupolvia siitä, että "yhdys sanat" eivät ole hallinnassa.
Nimittäin oletan, että syy on peruskoulussa ja siinä, mitä siellä opetetaan.
Yli 50 vuotta sitten kansakoulussa jo hyvissä ajoin opetettiin "yhdys sanat" ja helppo sääntö niistä.
Eli mitkä kuuluvat yhteen ja mitkä eivät. Se on varmaankin peruskoulussa unohtunut.

Mutta paljon muutakin on jäänyt viime aikoina opettamatta. Työssäni olen kauhukseni huomannut, että vaikka Porin tai Joensuun sijainti kotimaamme kartalla on vallan hakusessa.
En tarkoita tarkkkoja koordinaatteja vaan yleensä sitä, että missäpäin noin suunilleen ollaan.

Alunperin kirjoittanut Toni Lassila

"Sm1-juna seisoo Helsingin päärautatieasemalla, ja on lähdössä M-junana Vantaankoskelle."

Tämä on selkeämpi lukea ilman muuta, vaikkakin pilkku on tarpeeton. (Ja ehkä jopa väärin?) Rinnasteisten päälauseiden väliin ei tule pilkkua, jos niillä on yhteinen tekijä. Näin ulkomuistista muisteltuna.

Alunperin kirjoittanut Albert

Emme me voi syyllistää nykyisiä sukupolvia siitä, että "yhdys sanat" eivät ole hallinnassa.
Nimittäin oletan, että syy on peruskoulussa ja siinä, mitä siellä opetetaan.
Yli 50 vuotta sitten kansakoulussa jo hyvissä ajoin opetettiin "yhdys sanat" ja helppo sääntö niistä.
Eli mitkä kuuluvat yhteen ja mitkä eivät. Se on varmaankin peruskoulussa unohtunut.

Uskallan väittää, ettei kysymys ole peruskoulusta (olen itse peruskoulun käynyt, ja kyllä ainakin minulle on helppo muistisääntö opetettu). Sitä en uskalla sanoa, onko yhdyssanojen osaamisen taso heikentynyt viime vuosina, mutta rohkenen epäillä, ettei se ikinä ole sataprosenttista ollut. Vanhoja tekstejä lukiessa törmää silloin tällöin ilmaisuihin, jotka ainakin nykyisten yhdyssanasääntöjen valossa ovat väärin. Onko sitten sääntö ollut joskus erilainen, en tiedä.

Alunperin kirjoittanut Matkalainen

Sitä en uskalla sanoa, onko yhdyssanojen osaamisen taso heikentynyt viime vuosina, mutta rohkenen epäillä, ettei se ikinä ole sataprosenttista ollut. Vanhoja tekstejä lukiessa törmää silloin tällöin ilmaisuihin, jotka ainakin nykyisten yhdyssanasääntöjen valossa ovat väärin.

Juu, sopii lukea vaikka pienempien sanomalehtien ilmoituksia menneiltä vuosikymmeniltä. Siellä on yhdys sanoja mennen tullen, vaikka siihen aikaan jollain saattoi olla jopa aikaa oikolukea ilmoituksia.

Englannin vaikutus on nykyään ihan selvä, eikä vain yhdyssanoissa. Ihmiset käyttävät aivan suoraan englanninkielisiä ilmauksia, vaikka aivan pätevä suomenkielinenkin olisi, ja toisaalta elinkeinoelämä ottaa käyttöön suomen normien vastaisia erisnimiä tyyliin takavuosien Merita Pankki. Tulin muuten tätä kirjoittaessani katsoneeksi Nordean nykyisiä tekstejä webissä, ja niissä on näemmä tipitarkkaan vältetty normin mukaista muotoa Nordea-pankki. Käytössä on pelkkä Nordea tai pankki, jos asiayhteydestä selviää, mitä lafkaa tarkoitetaan.