Viestiketju: Yhdys sanat ja oikeinkirjoitus

Alunperin kirjoittanut j-lu

Sen sijaan vähän voisi olla huolestunut siitä, että jlf.fissä puhutaan markkinoinnista. Eihän täällä puhuta homeopatiasta tai astrologiastakaan, miksi markkinoinnista pitäisi?

Koska jos esim HSL osaisi markkinoida joukkoliikennettä, linjastoja ja uudistuksia, matkustajamäärät nousisivat, epätietoisuus vähenisi ja turha nillitys ja muutosvastarintakin vähenisi. Ihmiset suhtautuvat epäillen, kun eivät tiedä. Markkinointi siis liittyy, tai sen pitäisi liittyä, kiinteästi joukkoliikenteeseen erotuksena noista muista.

Alunperin kirjoittanut j-lu

Sen sijaan vähän voisi olla huolestunut siitä, että jlf.fissä puhutaan markkinoinnista. Eihän täällä puhuta homeopatiasta tai astrologiastakaan, miksi markkinoinnista pitäisi?

Oletko tosissasi? Markkinointi liittyy oleellisesti joukkoliikenteeseen – varsinkin jos haluaa keskustella joukkoliikenteestä muuten kuin harrastajan tai kuljettajan näkökulmasta. Homeopatia ja astrologia ei liity joukkoliikenteeseen muun kuin spåralogia-läpän kautta.

Jos vähän avaa tota markkinoinnin merkitystä joukkoliikenteeseen, niin joukkoliikennemarkkinoinnin yksi erittäin kapea osa-alue näkyy avatarissani: yhdessä vaiheessa keskusteltiin siitä, pitäisikö lähijunabrändi yhdistää osaksi metrobrändiä, jotta ihmisille välittyisi paremmin kuva säännöllisestä raskasraideliikenteestä. Siihen on myös syynsä, miksi Helsingin metrosta tykätään, ja se perustuu vahvasti markkinoinnillisiin keinoihin. Ihmiset on saatu suorastaan rakastamaan metroa, vaikkei metro ole absoluuttisesti paras joukkoliikennemuoto!

Alunperin kirjoittanut Kaid

Tästä on hyvänä esimerkkinä latinan kohtalo: kieli oli keskiajalla elävää ja muuttunut vuosisatojen saatteessa vastaamaan aikansa vaatimuksia, mutta renessanssin aikana tämä evolvoitunut (voisin sanoa kehittynyt, mutta sanan merkityslataus olisi erilainen) latina tuomittiin "kyökkilatinaksi" ja pyrittiin palaamaan antiikin ajan "alkuperäistä" ja "puhdasta" latinaa. Kun kielestä puhdistettiin siihen vuosisatojen aikana syntyneet kertymät, muuttui latinan käyttäminen vaikeammaksi ja lopulta muut kielet syrjäyttivät sen.

Itse asiassa tuosta "kyökkilatinasta", jota usein vulgaarilatinaksi kutsutaan, kehittyivät välivaiheiden kautta nykyiset romaaniset kielet, siis pääasiassa ranska, italia, espanja, portugali ja romania. Minä näen niin että latina elää ja voi hyvin näissä kielissä, jotka sitäpaitsi koko ajan hyödyntävät luovasti latinalaisia kantasanoja "sivistyssanoina". Lainausmerkit siksi että oikeastaan kyse on vain siitä että haetaan sanoja oman kielen menneisyydestä ja tuodaan nykypäivään.

Esimerkkejä on lukuisia, monet kaltaisestani kieliorientoituneesta ihmisestä aivan ihastuttavia, mutta kun ei nyt tule muuta juuri mieleen niin mainittakoon espanjasta sellainen että paikkakunnan nimeen Alcalá de Henares (lähellä Madridia) liittyvä adjektiivi on complutense. Syy on siinä että paikan latinankielinen nimi oli Complutum.

Jotta asiat eivät muuten olisi liian yksinkertaisia, täytyy muistaa että nykyiset ranskan, espanjan ja italian kielet eivät ole monoliittisia vaan erilaisista paikallismurteista kehittyneitä, osittain jopa sulautuneita. Rinnalla elää jossain määrin vieläkin vanhaa perua olevia murteita tai paikalliskieliä. Ranska on kehittynyt Pariisin alueen kielestä, joka oli osa suurempaa langue d'oïl -kieliryhmää. Etelä-Ranskassa taas vallitsi langue d'oc josta on kehittynyt nykyäänkin puhuttu oksitaani. Nykyranskan kieli ajoittuu lähinnä 1600-luvulle, jolloin Ranskan Akatemia kodifioi kielen. Muutos 1600-luvulta nykypäivään on hämmentävän pieni kun vertaa Shakespearen englantia nykyenglantiin, mutta paikallisesti puhutaan edelleen myös vanhempaa perua olevia paikalliskieliä (esim. Ylä-Bretagnessa latinalaisperäistä galloa, jota ei pidä sekoittaa Ala-Bretagnessa puhuttuun kelttiläisperäiseen bretoniin). Espanjassa kirjakieli on kehitetty Kastilian alueen murteesta ja eri puolilla Espanjaa puhutaan edelleen paikalliskieliä kuten Galiciassa gallegoa jne. Katalaani on sitten vielä ihan oma lukunsa, erot espanjaan ovat isot. Ja Italiassa sama tarina: koko maa ja kieli yhdistyivät vasta 1800-luvun kuluessa.

(Pakko kertoa anekdootti Bretagnesta: olin 16-vuotiaana leirikoulussa Bretagnessa, missä asuimme perheissä. "Oma" perheeni esitteli minut vanhalle isoisälle, joka tervehti ja toivotti että "sietë-vous". Istuin alas mitään ihmettelemättä kunnes tajusin että kehotushan olisi ranskaksi kuulunut "asseyez-vous". Tuo isoisä oli puhunut minulle galloa, mistä olin varsin otettu!)

Mutta ennen kuin unohtuu: "puhdas" latina lienee jossain määrin fiktiota. Klassinen latina oli jo roomalaisaikoina oppineiden kieli. Ei ole ollut mitään ajanhetkeä, jolloin rahvas olisi puhunut sitä. Sen sijaan vulgaarilatinan juuret ulottuvat roomalaisaikoihin asti. Se oli kansan kieli ja juuri se on säilynyt elinvoimaisena vuosisadasta toiseen, tosin koko ajan muotoaan muuttaen. Tulee mieleen Monty Pythonin elokuva Life of Brian, jossa joku töhrii seiniin tekstin "Romanes eunt domus" (suunnilleen "roommalaisse menee koti") ja paikalle sattunut centurio korjaa tekstin kieliopillisesti korrektiin muotoon "Romani ite domum!" ("roomalaiset menkää kotiin!", tosin oikeastaan laittaisin itse verbin loppuun: "Romani domum ite!") ja lopuksi käskee kopioimaan sen sata kertaa. Samalla tavoin ihan oikeista roomalaisaikaisista piirtokirjoituksista voi löytää ilmauksia, jotka eivät ole tarkkaan ottaen ole klassisen latinan keliopin mukaisia.

Alunperin kirjoittanut janihyvarinen

Esimerkkejä on lukuisia, monet kaltaisestani kieliorientoituneesta ihmisestä aivan ihastuttavia, mutta kun ei nyt tule muuta juuri mieleen niin mainittakoon espanjasta sellainen että paikkakunnan nimeen Alcalá de Henares (lähellä Madridia) liittyvä adjektiivi on complutense. Syy on siinä että paikan latinankielinen nimi oli Complutum.

Mutta mitä ovat Suomen kaupunkien demonyymit englanniksi? Suomeksi ja ruotsiksihan ne ovat aika hyvin tiedossa, mutta onko turkulainen latinalaisen muodon mukaan Aboan ja porilainen Arctopolitan? Pori ja Turku taipuvat kovin huonosti englanniksi, Björneborger kuulostaa taas jo paremmalta. Erityisen hankaluuden luovat Espoo ja Vantaa. Olen blogannutkin aiheesta: http://uloslaatikosta.blogspot.fi/20...vantaaans.html

Alunperin kirjoittanut janihyvarinen

(Pakko kertoa anekdootti Bretagnesta: olin 16-vuotiaana leirikoulussa Bretagnessa, missä asuimme perheissä. "Oma" perheeni esitteli minut vanhalle isoisälle, joka tervehti ja toivotti että "sietë-vous". Istuin alas mitään ihmettelemättä kunnes tajusin että kehotushan olisi ranskaksi kuulunut "asseyez-vous". Tuo isoisä oli puhunut minulle galloa, mistä olin varsin otettu!)

Kuva liittyy: http://en.wikipedia.org/wiki/File:Si..._de_Rennes.jpg

Alunperin kirjoittanut janihyvarinen

Mutta ennen kuin unohtuu: "puhdas" latina lienee jossain määrin fiktiota. Klassinen latina oli jo roomalaisaikoina oppineiden kieli. Ei ole ollut mitään ajanhetkeä, jolloin rahvas olisi puhunut sitä. Sen sijaan vulgaarilatinan juuret ulottuvat roomalaisaikoihin asti. Se oli kansan kieli ja juuri se on säilynyt elinvoimaisena vuosisadasta toiseen, tosin koko ajan muotoaan muuttaen. Tulee mieleen Monty Pythonin elokuva Life of Brian, jossa joku töhrii seiniin tekstin "Romanes eunt domus" (suunnilleen "roommalaisse menee koti") ja paikalle sattunut centurio korjaa tekstin kieliopillisesti korrektiin muotoon "Romani ite domum!" ("roomalaiset menkää kotiin!", tosin oikeastaan laittaisin itse verbin loppuun: "Romani domum ite!") ja lopuksi käskee kopioimaan sen sata kertaa. Samalla tavoin ihan oikeista roomalaisaikaisista piirtokirjoituksista voi löytää ilmauksia, jotka eivät ole tarkkaan ottaen ole klassisen latinan keliopin mukaisia.

Joo, klassinen latina on samalla tavalla formalisoitu ei-kenenkään-koskaan-oikeesti-käyttämä kielimuoto kuin suomen kirjakieli.