Olen itse ollut useissa markkinointitehtävissä ja sana kohderyhmä on selkeä. Ryhmä kuluttajia, joihin markkinointitoimenpiteet kohdistetaan.
Kohderyhmäkään ei ole sama asia kuin segmentti. Kohderyhmä on ihan yleisesti markkinoinnissa kyllä käytetty sana, englanniksi se on target group. Segmentti on englanniksi segment. Kaikki kuluttajat jaetaan segmentteihin, mutta vain yhdestä tulee kohderyhmä. Kohderyhmä voidaan myös valita muuten kuin segmentoimalla. Ja segmentointihan voidaan myös tehdä muuten kuin geodemografisesti (en voi sanoa maantieteellis-väestötieteellisesti, kun kukaan ei ymmärtäisi, että puhun geodemografisesta), vaikka se lieneekin yleisin tapa.
---------- Viestit yhdistetty klo 1:12 ---------- Edellinen viesti oli kirjoitettu klo 1:10 ----------
Niche = jollekin tai jollekulle erityisen sopiva toiminta- tai muu alue.
Yleensä kaikkien yritysten toiminta- tai muut alueet ovat yritykselle erityisen sopivia. Niche taas on erittäin rajallinen sellainen. Mutta miksi sanoa "erittäin rajallinen erityisen sopiva toiminta-alue", kun voi käyttää sanaa niche?
---------- Viestit yhdistetty klo 1:14 ---------- Edellinen viesti oli kirjoitettu klo 1:10 ----------
Segmentti = yleisemmin: kokonaisuuden osa; yksi toisiaan seuraavista samanlaisista osista, jaoke.
Voisimme toki puhua kuluttajajaokkeista (joskin segmentti viittaa paremmin siihen, että segmentit yhdessä muodostavat koko joukon), mutta kun kukaan muu ei puhu, paremmin teen itseni ymmärretyksi puhumalla kuluttajasegmenteistä.
---------- Viestit yhdistetty klo 1:15 ---------- Edellinen viesti oli kirjoitettu klo 1:10 ----------
Ei se ole nišee vaan niš, jos se pitää kirjoittaa "suomalaisittain".
---------- Viestit yhdistetty klo 1:20 ---------- Edellinen viesti oli kirjoitettu klo 1:10 ----------
Koska jos esim HSL osaisi markkinoida joukkoliikennettä, linjastoja ja uudistuksia, matkustajamäärät nousisivat, epätietoisuus vähenisi ja turha nillitys ja muutosvastarintakin vähenisi. Ihmiset suhtautuvat epäillen, kun eivät tiedä. Markkinointi siis liittyy, tai sen pitäisi liittyä, kiinteästi joukkoliikenteeseen erotuksena noista muista.
Jos me halutaan 35-vuotias mies Bemarista raitiovaunuun, niin silloin kaikki viestin perilletoimittamiseen liittyvät termit kuuluvat oleellisesti tälle foorumille.
Nämä ovat hyviä pointteja, mutta menevät vähän ohi. Markkinointi ei ole vain markkinointiviestintää, vaan se alkaa siitä, että asiat alun perinkin mietitään markkinoinnin näkökulmasta: keitä tämän "tuotteen" käyttäjät ovat, miten he toimivat ja mitä he haluavat? Paljolti siis sitä, että joukkoliikennettä tuotettaisiin asiakaslähtöisesti eikä tuotantolähtöisesti.
---------- Viestit yhdistetty klo 1:44 ---------- Edellinen viesti oli kirjoitettu klo 1:10 ----------
Kyllä minulle nykykieli kelpaa. En kaipaa "Agricolan suomea". Totta kai kieli kehittyy. Mutta ei kehitykään, jos kaikki nitset ja kasset otetaan kieleen siitä vaan.
Minulle ainakin aikanaan opetettiin koulussa, että sivistyssanoja ei pidä käyttää tarpeettomasti. Silloin kun vastaavaa suomalaista sanaa ei ole, ei viestiä saa perille oikein tai vaivatta ilman sivistyssanoja, jolloin sivistyssanan käyttö on selvästi tarpeellista.
No jos se suomeen kiinteytetään (integroidaan), niin ainakin muodossa keissi. Tässä ollaan vähän häilyvillä vesillä, kun keissille on kyllä olemassa suomennos tapaus. Mutta samoin kuin tapaus voidaan kääntää englanniksi case, instance, incident, event, niin sana keissi on suomessakin alkanut ottaa oman hyvin rajatun merkityksensä. Ei ole siis selvää, onko sanan case käyttö tarpeen vai ei. Eri tilanteissa on, eri tilanteissa ehkä ei. Minusta se on hyvin pitkälti genrekysymys (viestinnän tutkimuksessakaan ei ole selvää, pitäisikö puhua genrestä vai tekstilajista; käytännössä ovat synonyymeja, mutta eivät ihan). Kielen käyttäjän pitää tunnistaa aina oman kohderyhmänsä tavat kielenkäytöstä, millään muulla ei ole merkitystä. Tietysti jos kyse on vaikka peruskoulun äidinkielen opetusta, täytyy antaa vähän muitakin evästeitä.
) keskinäinen kielenkäyttö riipi allekirjoittaneen korvat melkein verille. Mutta sitä se kehitys on, ja me fossiilit olemme fossiileja.
