Yhdys sanat ja oikeinkirjoitus

Myös numeroiden kanssa näkee usein käytettävän viivaa kun sanotaan 55 vuotta. Ja sitten taas 55-vuotias kirjoitetaan ilman sitä.

Numeroiden ja lyhenteiden käyttö tekstissä tuntuu aiheuttavan ongelmia aika monelle. Noiden mainitsemiesi lisäksi niiden taivutus menee monesti pieleen (kahdessatoista on 12:ssa, ei 12:sta, joka on kahdestatoista, jne). Usein myös yksiköllisissä luvuissa yksikön tunnus kirjoitetaan heti numeron perään, vaikka ymmärtääkseni suomessa ei näin saisi tehdä edes prosentin merkin kanssa. Siis 10 %, ei 10%. Samoin herkästi kirjoitetaan 55mm, vaikka pitäisi tietysti olla 55 mm. Pahimmalta näyttää, jos yksikkö on auki kirjoitettu, siis esimerkiksi 15minuuttia. Tätä onneksi näkee harvoin. Lyhenteitä käytettäessä joillakin tuntuu olevan vaikeuksia tietää milloin yhdysviiva tulee kirjoittaa ja milloin ei, ja joskus näkeekin tekstejä, joissa on varmuuden vuoksi aina jätetty viiva pois vaikka sen kuuluisi siellä olla (ABC liikenneasema) tai käytetty viivaa vaikka ei pitäisi (ABC-on liikenneasema).
 
Päivämäärien kirjoitus numeromuodossa vaikuttaa olevan monesti hakusessa. Etenkin havaintoketjussa pikaisesti arvioiden vain noin puolet päivämääristä on oikein.

Hommahan menee yksinkertaisesti, jotta:

- piste molempien lukujen perään (muistisääntö: ne ovat järjestyslukuja!)
- ei etunollia (miksi olisikaan, eihän kukaan sano myöskään pronssimitalistin olleen lopputuloksissa 03.)

Seitsemäs huhtikuuta on siis:

7.4.

Nämä ovat väärin:

07.04.
7.4

(Ja muistakaa: oikeinkirjoitus on lukijain arvostamista!)
 
Päivämäärien kirjoitus numeromuodossa vaikuttaa olevan monesti hakusessa.

Toinen helposti unohtuva asia on, että kuukausien, viikonpäivien ja juhlapäivien nimet kirjoitetaan pienellä (paitsi tietysti lauseen alussa). Siis 4. heinäkuuta, jouluaattona, viime tiistaina.

(Ja muistakaa: oikeinkirjoitus on lukijain arvostamista!)

Allekirjoitan.
 
Nämä ovat väärin:

07.04.
7.4
Syy, minkä takia päivämäärät kirjoitetaan joskus "ylimääräisten" nollien kanssa esim. sopimuspapereissa voi olla se, ettei silloin päivämäärän tai kuukauden eteen pääse lisäämään ylimääräistä ykköstä, kakkosta tai jopa kolmosta.

Jos päivämäärän kirjoittaminen muodossa "07.04.2012" näyttää hassulta, niin kannattaa vertailun vuoksi tutustua esim. näihin tapoihin kirjoittaa päivämäärä:
http://en.wikipedia.org/wiki/Calendar_date
:D
 
Nämä ovat väärin:

07.04.
Sinällään totta, mutta itse tykkään silti käyttää etunollia (ja kaksinumeroista vuosilukua!) epävirallisemmissa yhteyksissä. Tapa on ehkä tarttunut tietokoneiden kanssa leikkiessä, kun tiedostot on helppo järjestää vvkkpp-muotoisten nimien avulla. En lähtisi kritisoimaan niiden käyttöä.

(Ja muistakaa: oikeinkirjoitus on lukijain arvostamista!)
Allekirjoitan tämän.
 
Sinällään totta, mutta itse tykkään silti käyttää etunollia (ja kaksinumeroista vuosilukua!) epävirallisemmissa yhteyksissä. Tapa on ehkä tarttunut tietokoneiden kanssa leikkiessä, kun tiedostot on helppo järjestää vvkkpp-muotoisten nimien avulla. En lähtisi kritisoimaan niiden käyttöä.


Allekirjoitan tämän.

Täysin samat sanat.
 
Ehdotan selkeyden vuoksi päivämäärien ilmaisemista yksinomaan ISO 8601 -standardin mukaisessa muodossa.
 
Ehdotan selkeyden vuoksi päivämäärien ilmaisemista yksinomaan ISO 8601 -standardin mukaisessa muodossa.
Voisi toivoa, että kriittisissä asioissa näin jo tehdäänkin. Ettei käy kuin sille avaruusluotaimelle, jonka ohjelmoijalta meni metrit ja jalat sekaisin (tai jotain sen suuntaista). Muuten ei ole niin väliäkään. Ilmaisunvapaus kunniaan! (Tiettyyn rajaan asti.)

Ja ihmettelijöille esimerkiksi, että ISO 8601 -standardin mukaisesti ilmaistuna tämä viesti on lähetetty päivämäärällä 2012-12-04.
 
Ja ihmettelijöille esimerkiksi, että ISO 8601 -standardin mukaisesti ilmaistuna tämä viesti on lähetetty päivämäärällä 2012-12-04.

Tämä on maailman yksinkertaisin päiväysten ilmaisumuoto. Kuten kaikessa muussakin numeroin ilmaistavassa maailmassa.

Siis edetään suurimmasta pienimpään, kuten esim. painoissa t->kg->g tai pituuksissa km->m->cm. Siis ensin vuosi, joka on suurin yksikkö ja perään kuukausi ja lopuksi päivä.

Mitäs tykkäätte kellonajoissa : -merkinnän yleistymisestä?
 
Mitäs tykkäätte kellonajoissa : -merkinnän yleistymisestä?

Tämä on ainakin matemaattisesti ottaen juuri oikea merkintä. Puolipiste tarkoittaa, että luku on esitetty 60-järjestelmässä. Siis vaikka 4:23 h luetaan: neljä tuntia ja 23 kuudeskymmenesosatuntia taikka lyhyemmin minuuttia. Sitten 60^2-osat, eli sekunnit, 60^3-osat ja niin edelleen erotetaan toisistaan puolipilkulla. Tämä on siis matemaattinen standardi. Sitä en tiedä, mistä on tullut tapa erottaa minuutit ja tunnit pisteellä. En ole ollenkaan vakuuttunut, että se on edes oikein. Ainakaan se ei saisi olla oikein ;)
 
Mitäs tykkäätte kellonajoissa : -merkinnän yleistymisestä?

Tykkään, olenkin jo lapsesta asti käyttänyt sitä, vaikka ala-asteen ope olisi halunnut minun käyttävän pistettä.

Tämä on ainakin matemaattisesti ottaen juuri oikea merkintä. Puolipiste tarkoittaa, että luku on esitetty 60-järjestelmässä.

Ville tarkoittanee kaksoispistettä. Puolipiste on ;.

Mutta siis, kaksoispiste ei tosiaan ole oikea merkki, mutta se olisi silti parempi. Piste on kovin helppo sekoittaa päivämäärämerkintöihin, kun kaikki eivät edes osaa kirjoittaa myös päivän jälkeistä pistettä. Ja jos aika on vielä lauseen lopussa, niin sanopa sitten, onko tässä kellonaika vai päiväys: 14.10.
 
Mitäs tykkäätte kellonajoissa : -merkinnän yleistymisestä?

Tykkään, sillä se erottaa kellonajat päivämääristä kätevästi. Ja käytän. Tosin viimeisimmän Raition oikolukuvaiheessa korvasin nuo kaksoispisteet oma-aloitteisesti pisteillä, kun huomasin käyttäneeni niitä yhden tapahtumailmoituksen aikataulussa. Lehdessä kun ei oikein voi omia mieltymyksiään tyrkyttää lukijoille.
 
http://jlf.fi/f27/3472-omsi-bussisimulaattori/index77.html#post143192

Vapaa ajalla.

Käyköhän jossain vaiheessa niin, että yhdyssanojen erikseen kirjoittamisesta tulee uusi virallinen kirjoitustapa? Tämä epidemia kun näyttää leviävän nopeasti.

Tuskinpa. Ainakin yhdyssanarvirheiden määrä tuntuisi yhä olevan matalampi kuin se on joskus reilut 50 vuotta sitten ollut. Yhdyssanat lausutaan suomessa niin selkeästi yhtenäisinä sanoina, että lie enemmän niitä, joille olisi epäluontevaa kirjoittaa niitä erikseen kuin niitä, jotka kokevat erikseen kirjoittamisen järkeväksi. Kirjoitus on puhutun kielen kuvaamista, eivätkä yhdyssanat ole puhutusta kielestä mihinkään katoamassa.
 
Takaisin
Ylös