Yhdys sanat ja oikeinkirjoitus

- ei etunollia (miksi olisikaan, eihän kukaan sano myöskään pronssimitalistin olleen lopputuloksissa 03.)

VR:n verkkokaupassa muuten haku ei toimi ilman etunollia päivämäärässä, minkä oppiminen kantapään kautta sai meikäläisen kiroilemaan (kaikkien kielinormien mukaisesti, tietenkin).
 
Minulla näköjään yhdyssanavirhe käynyt. :oops: Vapaa-ajalla. Viiva jäänyt välistä, ei tahallinen juttu vaan näppäilyvirhe luulisin tai muuten vain huonosti keskityin kirjottamiseen, en siis luule että se tulisi erikseen.
 
Syy, minkä takia päivämäärät kirjoitetaan joskus "ylimääräisten" nollien kanssa esim. sopimuspapereissa voi olla se, ettei silloin päivämäärän tai kuukauden eteen pääse lisäämään ylimääräistä ykköstä, kakkosta tai jopa kolmosta.
Tästäkö syystä Helsingin metron uusissa laiturinäytöissä seuraavat junat tulevat nollaneljän ja nollakahdeksan minuutin kuluttua - onhan metrokiskalla ollut vähän kireä tunnelma sopimuspapereiden kanssa.

Joka tapauksessa vastenmielinen ja teknokraattinen esitystapa. Vanhoissakin näytöissä onnistui ilman nollaa, on se kumma ettei uusissa.
 
Tästäkö syystä Helsingin metron uusissa laiturinäytöissä seuraavat junat tulevat nollaneljän ja nollakahdeksan minuutin kuluttua - onhan metrokiskalla ollut vähän kireä tunnelma sopimuspapereiden kanssa.

Joka tapauksessa vastenmielinen ja teknokraattinen esitystapa. Vanhoissakin näytöissä onnistui ilman nollaa, on se kumma ettei uusissa.
Semisti off-topic (anteeksi anglismini), mutta ehkä sillä pohjustetaan siihen mainostettuun 90 sekunnin vuoroväliin. Ai niin, not gonna happen.
 
Minä ainakin kirjoitan melko surkeasti. Mutta jos joku siitä itseensä ottaa, "en arvosta lukijaa" niin voi voi ;)
 
Luvutkin kirjoitetaan harmittavan usein väärin. Väliviiva on siis väärässä kohtaa.
Esimerkiksi: 50 vuotias ja 50-vuotta. Oikea tapahan on juuri päikseen.

Grammar naziksihan tässä itsensä tuntee, mutta omaan silmään nuo yhdyssanavirheet oikeasti ärsyttävät.
 
Tuntuu oudolta, että sellainen laitos kuin kirjasto, jonka nimenomaan pitäisi vaalia oikeakielisyyttä, ilmoittaa nettisivullaan: "lainassa 1 kirjaa". Kielitoimiston mukaan ainoa tapaus, jolloin voidaan sallia sanan yksi jälkeen käytettävän partitiivia, on että lapsi täyttää yksi vuotta.
 
Kielitoimiston mukaan ainoa tapaus, jolloin voidaan sallia sanan yksi jälkeen käytettävän partitiivia, on että lapsi täyttää yksi vuotta.
Onko näin tosiaan? Kielikorvani ei hyväksyisi tuota, vaan "lapsi täyttää yhden vuoden".
 
Kun seuraa vuoden täyttävien lasten onnittelu-ilmoituksia lehdessä, on tämä vakiintunut käytäntö. Usein on myös "vuotta" ja "suotta" loppusointuina.
 
Tuntuu oudolta, että sellainen laitos kuin kirjasto, jonka nimenomaan pitäisi vaalia oikeakielisyyttä, ilmoittaa nettisivullaan: "lainassa 1 kirjaa".

Syyttävät varmaan tietotekniikkaa. Sen piikkiinhän voi pistää mitä tahansa ja kaikki selitykset menevät läpi. En kyllä ymmärrä, miten moderni ohjelmointi ei pärjäisi sellaisen asian kanssa, että sana "kirjaa" muuttuu muotoon "kirja" silloin kun sen eteen tulee hakutulokseksi "1". Tässäkin taitaa olla taustalla se tavallinen syy, eli tilaaja ei ymmärrä mitä se on tilaamassa ja tuottaja ei vahingossakaan tarjoa oma-aloitteisesti mitään tai ajattele itse.
 
tilaaja ei ymmärrä mitä se on tilaamassa ja tuottaja ei vahingossakaan tarjoa oma-aloitteisesti mitään tai ajattele itse.
Jos tuottaja lisäisi tuon ominaisuuden tarjoukseensa, se myös kasvattaisi hintaa, ja jos tarjouspyynnössä ei ole luvattu hyvittää asiasta pisteiden muodossa, menettää tarjous kilpailukykyään.
 
Tässäkin taitaa olla taustalla se tavallinen syy, eli tilaaja ei ymmärrä mitä se on tilaamassa ja tuottaja ei vahingossakaan tarjoa oma-aloitteisesti mitään tai ajattele itse.

Tietysti yksikkömuodon käyttäminen ei vaadi ohjelmaan kuin yhden ehtolauseen lisää ("jos yksi niin yksikkö, muuten monikko"), mutta tuossa tapauksessa voi olla niin, että valmista koodia ei ole muutettu ollenkaan, on vaan tehty käännös suomeksi, eli tuohon kohtaan merkkijonoksi on laitettu "kirjaa". Yksikkö ja monikko ovat tietty varmaan erinäköiset ohjelman toimittajan alkukielelläkin, joten joku siinä on lepsuillut, kun ei ole vaivautunut kyseistä ehtolausetta koodiinsa laatimaan.
 
Jos tuottaja lisäisi tuon ominaisuuden tarjoukseensa, se myös kasvattaisi hintaa, ja jos tarjouspyynnössä ei ole luvattu hyvittää asiasta pisteiden muodossa, menettää tarjous kilpailukykyään.

Näinhän se on. Tilaajan pitäisi ymmärtää pyytää tällaista, mutta eihän se ymmärrä. Jälkikäteen sen korjaaminen sitten vasta maksaakin, kun käyttäjät narisevat ja joku pomo jossain päättää, että kyllä tuo on korjattava. Tietokoneistumisen aikakausi on kyllä johtanut vaikka minkälaisiin harmeihin.

Tietysti yksikkömuodon käyttäminen ei vaadi ohjelmaan kuin yhden ehtolauseen lisää ("jos yksi niin yksikkö, muuten monikko"), mutta tuossa tapauksessa voi olla niin, että valmista koodia ei ole muutettu ollenkaan, on vaan tehty käännös suomeksi, eli tuohon kohtaan merkkijonoksi on laitettu "kirjaa". Yksikkö ja monikko ovat tietty varmaan erinäköiset ohjelman toimittajan alkukielelläkin, joten joku siinä on lepsuillut, kun ei ole vaivautunut kyseistä ehtolausetta koodiinsa laatimaan.

Jos tuo on vaikka englannista käännetty, niin siellä on yleisenä ja aika fiksuna käytäntönä kirjoittaa "1 book(s)". Silloin ei tarvitse muuttaa sanamuotoa. Jotenkin tuo vaan näyttää luonnollisemmalta kuin "1 kirja(a)". Mutta ehkä silmä tottuisi suomessakin noihin sulkeisiin, jos käytäntö yleistyisi.
 
Sanoisin, että yksikkö- ja monikkomuotojen käyttö oikein tietotekniikassa on kyllä lisääntynyt vuosien myötä. Mutta tuollaiset kirjastojen järjestelmät ovat monet vielä vuodelta miekka ja kypärä. Ei niin, että se olisi ollut sen vaikeampaa ennen, mutta siitä vain piitattiin paljon vähemmän ennen.

Toki on sinänsä hassua, että on pyritty luonnollisempaan kieleen sanomalla "lainassa 1 kirjaa" kuin sanomalla "lainassa kirjoja: 1", mutta sitten jätetty asia puolitiehen.

---------- Viestit yhdistetty klo 16:25 ---------- Edellinen viesti oli kirjoitettu klo 16:18 ----------

Jos tuottaja lisäisi tuon ominaisuuden tarjoukseensa, se myös kasvattaisi hintaa, ja jos tarjouspyynnössä ei ole luvattu hyvittää asiasta pisteiden muodossa, menettää tarjous kilpailukykyään.

Kuukanko lienee nyt vähän kieli poskessa, mutta tuo ominaisuushan ei vaadi kuin yhden koodirivin lisää. Ehkä kaksi, jos tekstit ovat kunnolla lokalisointienabloituja (en nyt jaksa keksiä suomenkielistä vastinetta tälle) eli niin, että tekstejä ei ole kovakoodattu koodiriveille vaan tulevat lokalisointitiedostoista.

Viime aikoina kun on tullut WordPressiä käytettyä, niin siellä se on niinkin yksinkertaista kuin kirjoittaa esim. "_n('kirja', 'kirjaa', x)", jossa x on kirjojen määrä. tuo _n() on lokalisointifunktio, joka normaalista lokalisointifunktiosta __() poiketen saa parametrikseen myös tuon määrän. (Nuo funktionimet ovat todella vähän hassuja.) WordPressissä tämä on luonnollista, koska siellä esiintyy usein tällaisia määrätekstejä, kuten "1 kommentti", "2 kommenttia".

No, hmikko oikeastaan jo sanoikin tämän.
 
Silloin ei tarvitse muuttaa sanamuotoa. Jotenkin tuo vaan näyttää luonnollisemmalta kuin "1 kirja(a)". Mutta ehkä silmä tottuisi suomessakin noihin sulkeisiin, jos käytäntö yleistyisi.

Suomen monikot eivät vaan sijamuodosta riippuen aina taivu tuon sulkeismallin kannalta kätevästi, esim. "kirj(aa/oja)".
 
Takaisin
Ylös