Viestiketju: Yhdys sanat ja oikeinkirjoitus

Alunperin kirjoittanut Elmo Allen

Kuukanko lienee nyt vähän kieli poskessa

En valitettavasti. Tarjoaja saa huonosti tekemisestä kaksi etua, jos huonosti tekeminen vain on tarjouspyynnön mukaista:

1. jo mainittu hyöty siitä, että huonosti tekeminen on halvempaa (tosin ehkä vain marginaalisesti)
2. toimittaja voi olla varsin varma siitä, että tilaaja päättää myöhemmin huonosti tehdyn kohdan korjaamisesta. Koska se on muutos alkuperäiseen hankintasopimukseen, voi toimittaja veloittaa siitä käytännössä mitä lystää ota tai jätä -mentaliteetilla.

Julkisten toimijoiden kanssa toimimaan tottuneista it-taloista moni jättää siksi tarjousvaiheessa alihinnoitellun tarjouksen, mutta laskee saavansa projektin katteen kohdalleen lisätöillä, jotka tarjoaja itse "aiheuttaa" toteuttamalla tahallaan väärin sellaisia kohtia, joita ei ole tarjouspyynnössä kuvattu yksiselitteisesti. Alihinnoitelulla tarjouksella voittaa kilpailun rehellisten toimijoiden ohi.

I:hin päättyvien joidenkin nominien historia on mutkikkaampi kuin mitä moni täällä arvaa tai tietää. Alunperin kyseiset sanat ovat päättyneet useimmiten e:hen ja tämä näkyy edelleen muissa sijoissa kuin nominatiivissa.

Suomenkielisissä sanoissa on tapahtunut mm. seuraavanlaisia muutoksia: e:hen päättyvät sanat ovat muuttuneet i:hin päättyviksi. Kirjainyhdistelmä ti on usein korvautunut si:llä. Täten esim. lukusana kuute on muuttunut muotoon kuusi. Alkujaan kuute-lukusana on lausuttu loppuosansa osalta hieman samankaltaisella äänteellä kuin englannin the. kuute -> kuuti -> kuusi. Taivutetuissa muodoissa kuute näkyy edelleen esim. kuutena, kuuteen jne. Astevaihtelu toimiin normaalisti: kuuden, kuudeksi, kuudessa, kuudesta jne. Havupuu kuusen tausta on täysin toinen, vaikka nominatiivissa se on nykyisin täysin samannäköinen kuin lukusana kuusi (6).

Ja tämä selostus koskee yhtä lailla mitä tahansa nomineja, myös substantiiveja, kuten sanaa vesi tai käsi.

EDIT: Korjattu klo 12:31

Alunperin kirjoittanut Rattivaunu

I:hin päättyvien joidenkin nominien historia on mutkikkaampi kuin mitä moni täällä arvaa tai tietää. Alunperin kyseiset sanat ovat päättyneet useimmiten e:hen ja tämä näkyy edelleen muissa sijoissa kuin nominatiivissa.

Tämä oli mielenkiintoinen postaus ja uutta tietoa ainakin itselleni. Oletko tutkinut suomen kieltä enemmänkin? Pitäisi ehkä itsekin ottaa joskus työn alle.

Alunperin kirjoittanut Elmo Allen

lokalisointienabloituja (en nyt jaksa keksiä suomenkielistä vastinetta tälle)

Kotoistus kytkettynä?

Alunperin kirjoittanut Albert

Kotoistus kytkettynä?

Ainakin tässä yhteydessä lienee pikemminkin kyse kotoistamisen mahdollistamisesta. Tällöin kuitenkin tehdään yhdyssanasta sanaliitto, ja ainakin minun kielikorvani vaatii jo muuttamaan lausetta pidemmältäkin, siis esimerkiksi "tekstien kotoistus on kunnolla mahdollistettu". Hiukan kömpelöä kyllä vieläkin.

Alunperin kirjoittanut Samppa

Paikkatieto yhdistettynä? Tai paikkatieto sidottuna?

Lokalisointi ei ohjelmoinnissa tarkoita paikkatietoa, vaan paikalliseen kieleen ja käytäntöihin sovittamista. Lokalisointi ei siis yleensä vaihdu laitteen sijainnin vaihtuessa, vaan saa sijaintitietonsa kysymällä käyttöjärjestelmältä, minkä maan käytäntöjen mukaan mennään.

Ja enablointi tässä todellakin tarkoittaa mahdollistamista, eli että tämä paikallisuussovittaminen on ohjelmien tekstien osalta mahdollista tehdä pelkin käännöstiedostoin. Muu lokalisointi tulee yleensä käyttöjärjestelmältä kysymällä (päivämäärämuodot, rahayksiköt jne.). Eli enablointi ei tarkoita vielä, että se olisi varsinaisesti kytketty päälle. Tämä usein käännetään suomeksi sanalla valmis. (Myöskin englanniksi; esimerkkinä tulee mieleen "HD Ready".)

Mutta lokalisointi on hyvin yleistynyt termi tälle. Tässä tapauksessa tosin voitaisiin puhua vain pelkästä kääntämisestä (joka tosin voi ohjelmoinnin kontekstissa kääntyä englanniksi niin sanaksi translate kuin sanaksi compile), mutta kääntäminen ohjelmoinnissa käsitetään lokalisoinnin yhdeksi osa-alueeksi. Ohjelma yleensä lokalisointirajapinnan avulla selvittää, minkä kielisenä ohjelma käyttäjälle näytetään.

Kotoistaminen ei minusta tunnu sopivalta termiltä. Paikallistaminen-sanan merkitys taas on ihan eri (englanniksi locate eikä localize). Lähiseutuistaminen tai läheistys olisi aika keinotekoinen termi, mutta ehkä juuri jotain sellaista, mitä Kotus tarjoaisi käännökseksi. Eli jos haluaa oman suomennoksen keksiä, voinee sanoa läheistysvalmis. Mutta ymmärretyksi itsensä paremmin tehnee, jos sanoo lokalisointivalmis.

Alunperin kirjoittanut Elmo Allen

Kotoistaminen ei minusta tunnu sopivalta termiltä.

Kotuksen (joka suomen kielestä jotain tietää) lisäksi ainakin CSC (joka jotain ohjelmista tietää) puhuu lokalisoinnista nimenomaan kotoistamisena.

Alunperin kirjoittanut Matkalainen

Kotuksen (joka suomen kielestä jotain tietää) lisäksi ainakin CSC (joka jotain ohjelmista tietää) puhuu lokalisoinnista nimenomaan kotoistamisena.

Lokalisointi on nykyään vakiintunut suomenkielinen tietotekniikkatermi. Mitä lokalisointi tarkoittaa voi toki vaatia selittämistä, mutta ei selittämisen tarve vähene keksimällä sille lisää synomyynejä, jotka ovat muka suomalaisempia.

Lainasanoista tulee jossain vaiheessa yleiskieltä, esimerkiksi volyymi on jo nykyään varsin vakiintunutta Suomea, vaikka jotkut kielipoliisit yhä pitävätkin äänenvoimakkuus sanasta enemmän. Kieli muuttuu ajan mukana ja uudet lainasanat ovat osa kielen luonnollista kehitystä.

Alunperin kirjoittanut petteri

esimerkiksi volyymi on jo nykyään varsin vakiintunutta Suomea, vaikka jotkut kielipoliisit yhä pitävätkin äänenvoimakkuus sanasta enemmän.

Eikö volyymi olekaan tilavuus? Tai kappalemäärän paljous? Äänenvoimakkuus on varsin hyvä sana, sillä se ei sotkeudu sanan volyymi muihin (yleisempiin) merkityksiin. Äänenvoimakkuutta tarkoittaessa se on kaikkea muuta kuin vakiintunut - paljon yleisemmin korvaavana sanana käytetään sanaa "volume", lausuttuna ihan vain ['volume]. Lyhyemmin "vola".

Alunperin kirjoittanut petteri

Arkikielessä volyymi tarkoittaa useimmiten äänenvoimakkuutta. Aikaisemmin volyymi-sanalla oli slangimaisempikin vivahde, mutta viime aikoina sana on ollut vakiintumassa myös kirjoitettuun kieleen.

Tätä en niele ilman lähdeviitettä.

Alunperin kirjoittanut petteri

Lokalisointi on nykyään vakiintunut suomenkielinen tietotekniikkatermi.

No ai kun kiva, sulla on tälle varmaan joku Kotusta pätevämpi lähde?

Omaan kielikorvaasi vetoamalla aiheutat minussa korkeintaan hihitystä.