Viestiketju: HS siirtyi tabloidiin

Alunperin kirjoittanut Koala

Esim. Citymarketin 4-sivuisia mainoksia on ollut broadsheet-koossa.

Mutta miten ne ovat olleet välissä? Tavallisina sivuina (mutta ilman mitään toimituksellista aineistoa tai edes Hesarin headereita) vai erikseen taitettuina liitteinä? Ja jos ne taitellaan kuitenkin erikseen, sinnehän voi kyllä taitella broadsheet-kokoisiakin sivuja, jos haluaa. Ne joka tapauksessa taitellaan pienemmiksi ennen sujauttamista. Tosin en usko, että kukaan haluaisi niin tehdä. Sen liitteen voi kuitenkin yhtä hyvin tehdä 8 tabloidsivuksikin. Siis pointtina, ettei sivukoon vaihdos pitäisi mitenkään vaikuttaa liitteiden myyntiin.

---------- Viestit yhdistetty klo 11:25 ---------- Edellinen viesti oli kirjoitettu klo 11:07 ----------

Kun minulle ei tule paperi-Hesaria, täytyy keskustelua käydä vähän virtuaalitasolla. Mutta siis, ennenhän Hesarin eri osat olivat peräkkäin, mutta ovatko ne nyt sisäkkäin? Tabloidhan taitellaan yhden kerran vähemmän pienemmäksi, joten ilmeisesti osien laitto peräkkäin ei siksi enää onnistu.

Alunperin kirjoittanut Kaid

Ja tämä tuntuu aiheuttavan ihmisille hirveästi ongelmia (ei oikein ymmärrä miksi, eivät lehden osat ennenkään aina tulleet postiluukusta valmiiksi oikeassa järjestyksessä).

Sunnuntaita lukuunottamatta tulivat, sen kuin taitteli lehden auki ja alkoi lukea. Nyt lehti pitää ensiksi "koota" (eli oikeasti purkaa osiinsa), jos sivut haluaa lukea järjestyksessä.

Alunperin kirjoittanut kuukanko

Sunnuntaita lukuunottamatta tulivat, sen kuin taitteli lehden auki ja alkoi lukea. Nyt lehti pitää ensiksi "koota" (eli oikeasti purkaa osiinsa), jos sivut haluaa lukea järjestyksessä.

Juuri näin. Syykin on aivan selvä. Ison Hesarin toimitustapa oli taitettuna vaakasuunnassa niin, että lehti oli niputettu tabloidikokoiseksi nipuksi. Silloin lehden osat olivat samalla tavalla sisäkkäin kuin nytkin. Jos nytkin Pikku-Hesarin aukaisee keskiaukeamalta auki ja panee pöydälle niin, että etusivu näkyy päällimmäisenä (A-osan takasivun kanssa), osat ovat päällekkäin oikeassa järjestyksessä.

Painoteknisesti Pikku-Hesari on siis sama kuin iso Hesari, mutta teksti on painettu 90° eri suuntaan kuin ennen.

Alunperin kirjoittanut Elmo Allen

Mutta miten ne ovat olleet välissä? Tavallisina sivuina (mutta ilman mitään toimituksellista aineistoa tai edes Hesarin headereita) vai erikseen taitettuina liitteinä?

Mainosliitteet olivat broadsheet-kokoisina sivuina muiden sivujen välissä. Muistaakseni jonkin osan keskiaukeaman kohdalla. Mainosliitteet siis olivat luettavissa kuin muutkin sivut, edellisten jatkeena tarvitsematta taitella tai käännellä mitenkään. Liitteet olivat liitteitä, eivät lehden sivuja. Siten ylämarginaali oli tyhjä. Meillä ne tosin lensivät jätepaperipinoon heti, siksi ei ole painunut mieleen niistä mitään kovin tarkkaan. On tuossa paperipinossa vielä Expertin 6-sivuinen mainosliite. Nyt jo se tuntuu tosi näyttävältä mitättömän oloiseen Pikku-Hesariin verrattuna.

Antero

Alunperin kirjoittanut Antero Alku

Syykin on aivan selvä. Ison Hesarin toimitustapa oli taitettuna vaakasuunnassa niin, että lehti oli niputettu tabloidikokoiseksi nipuksi. -- Painoteknisesti Pikku-Hesari on siis sama kuin iso Hesari, mutta teksti on painettu 90° eri suuntaan kuin ennen.

Varsinainen syy toki ei ole tuo, vaan se, että taittokone ei ilmeisesti taivu siihen, että osat laitettaisiin päällekkäin vasta, kun se on ensin taiteltu tabloidiksi. Minä en nyt ainakaan heti keksi syytä, miksi lehden "telinekoko" pitäisi olla puolikas broadsheet eikä puolikas tabloid. Paitsi että se näyttää isommalta. Luukustahan se tulee joka tapauksessa puolikkaan tabloidina, broadsheet-neljänneksenä.

Mutta tuo jälkimmäinen virkkeesi pitää paikkansa, ja juuri siksi en keksi syytä, miksi Hesarin paperimäärä vähenisi.

Alunperin kirjoittanut Elmo Allen

Varsinainen syy toki ei ole tuo, vaan se, että taittokone ei ilmeisesti taivu siihen, että osat laitettaisiin päällekkäin vasta, kun se on ensin taiteltu tabloidiksi. Minä en nyt ainakaan heti keksi syytä, miksi lehden "telinekoko" pitäisi olla puolikas broadsheet eikä puolikas tabloid.

Syy on jakelulogistiikka. Lehti niputetaan edelleen tabloidina, kuten ennenkin. Yhden lehden täytyy olla yksi nide, jotta sitä voidaan käsitellä jakelussa. Siksi osat on pantava sisäkkäin, kuten ne olivat ennenkin. Ei tule mitään siitä, että jakajien täytyisi laskea joka kerta, että ottavat oikean määrän niteitä jotka sitten heittävät luukusta sisään.

Paperilehden A-osan selkä muuten on painettu mustaksi muiden ollessa valkoiset. Kun siis tabloidiniteet on purettu erikseen oikeaan lukujärjestykseen, lehdistä muodostuu nippu, josta yksi lehti on erotettavissa mustien selkien avulla. Olisiko tätä jopa kokeiltu jakeluun, mutta todettu, ettei tule mitään.

Lehtijakelussahan on sellainen käytäntö, että jos lehden mukana tulee liitteitä tai vaikka tuotenäytteitä, joita ei saada pysymään lehden sisällä niin, että jakelun kannalta on kyse yhdestä niteestä, sitten pussitetaan. Ei voi kuvitella tällaista Hesarin kanssa normaalikäytäntönä.

Antero

Alunperin kirjoittanut Antero Alku

Syy on jakelulogistiikka. Lehti niputetaan edelleen tabloidina, kuten ennenkin. Yhden lehden täytyy olla yksi nide, jotta sitä voidaan käsitellä jakelussa. Siksi osat on pantava sisäkkäin, kuten ne olivat ennenkin. Ei tule mitään siitä, että jakajien täytyisi laskea joka kerta, että ottavat oikean määrän niteitä jotka sitten heittävät luukusta sisään.

Ei tietenkään, mutta mähän kommentissani juuri sanoin, että en keksinyt mitään syytä sille, miksi lehti pitäisi tabloidina eikä puolikkaana tabloidina. Paitsi se, ettei taittokone (joka on iso investointi) taivu siihen.

Alunperin kirjoittanut Kaid

Kun juttuja on vähemmän per aukeama (koska aukeama on pienempi) aktualisoituu kiinnostavan sisällön puute jatkuvana sivujenkääntelynä. Lehden taso tuskin mihinkään on huonontunut, mutta nyt kun lehti on muodoltaan vertailukelpoinen valtaosan muista lehdistä kanssa niin sisällön puute tulee paremmin eteen.

Mielenkiintoinen havainto. Vaikka itselleni on yleensä suurin ongelma nimenomaan on julkaisun heikko laatu niin nyt kun ajattelee, on ongelma usein myös mielenkiintoisten juttujen vähyydessä. Surkeimmassa tapauksessa lehti on pitänyt vain plärätä läpi ja heittää sitten pois.

En väitä, että yksityisellä medialla olisi sinänsä velvollisuus kertoa kaikesta hyvin ja tasapuolisesti (toisin sanoen huonoakin saa tehdä, jos haluaa), mutta kuinka paljon Hesari esimerkiksi jättää kertomatta? En millään voi luottaa Hesarin toimituksen olevan vaikkapa helsinkiläisten asialla kun se jättää kaikki törkeät ja kaupunkilaisille kalliiksi tulevat metrosekoilutkin täysin uutisoimatta. Kun on näinkin selkeä esimerkkitapaus siitä, mitä Hesari ei uutisoi, ei luottamusta jäljelle jääviin juttuihin oikein ole. Miksi maksaisin lehdestä, joka jättää merkittäviä asioita uutisoimatta, mutta jaksaa kuitenkin vuodesta toiseen aina tehdä isoja juttuja itsestään?

Kävinkin tämän tiimoilta HBL:n sivuilta katselemassa tilauksen hintoja. Taidna kotiinpäästyäni yrittää saada kämppiksen maksamaan siitä puolet ja sitten tilata sen. Ja toivoa, että kohdalle sattuu jokin erikoistarjous niin kuin viimeksi kun HBL:n tilasin
Silloin loppui Suomesta muuttamiseen, eikä ole tullut vielä tilattua uudelleen. Eroa Hesariin on kyllä kuin yöllä ja päivällä. Ainoa ongelma on hierman omituinen kieliasu, jossa esim. o-kirjainten alla on ylimääräisiä a:n näköisiä kuvioita, mutta kyllä sillekin pärjäsi jo parin päivän jälkeen jopa paremmin kuin oli odottanut.

EIköhän tuota tule taas piakkoin aamiaispöydässä luettua. Tabloidikoko hyvä koko.

Hauskaa, jos HS saa ihmisiä tilaamaan muita lehtiä. Tosin kohta kukaan ei pääse eroon HS:stä, sillä lasitalossa ollaan perustamassa ilmaisjakelu-Hesaria niille, jotka eivät ole suostuneet tilaamaan maksullista versiota.

Seudulle on vanhan Uuden Suomen kaatumisen jälkeen kaivattu kilpailevaa paperilehteä. Sellaista ei ole syntynyt. Jos HBL:llä riittäisi riskinottokykyä (eli rahaa), eivätkö ne voisi kokeilla suomenkielisille sovitettua HBL-versiota vaihtoehdoksi Hesarin toitotuksille.