Viestiketju: Yrityksen arvon määrittäminen

Alunperin kirjoittanut Nrg

Tokihan laskettaessa vaikkapa valtion tasetta on mielestäni ainakin perusteltua laskea VR-Groupin arvo tämän tasearvona, koska muutakaan mittaria ei ole eikä markkina-arvoa ole hyödyllistä käyttää mikäli laki ei salli sen realisointia.

Kiitoksia uudesta ketjusta. Mutta rupesin nyt miettimään, että kun konsernitilinpäätöksen tasekin tehdään vain tytäryhtiöiden taseiden yhdistelmänä, on siinäkin tytäryhtiöt vain tasearvollaan, eivät markkina-arvollaan? Joten on ihan loogista, että VR on valtion taseessakin tasearvollaan.

Sijoitusomaisuus sitten erikseen toki.

---------- Viestit yhdistetty klo 21:25 ---------- Edellinen viesti oli kirjoitettu klo 21:23 ----------

Alunperin kirjoittanut Nrg

Tämähän on täsmälleen sama asia kuin rahoitusteoria sillä erotuksella, että avainluku liikevaihdon sijasta on tuotto eli voitto.

Varmaan lukuvihre sinulla. 339-DF kirjoittaa "liikevoitto", ei "liikevaihto". [Edit: korjattu]

---------- Viestit yhdistetty klo 21:32 ---------- Edellinen viesti oli kirjoitettu klo 21:23 ----------

Ja mun paradoksaalisuusviittaus oikeastaan liittyi enemmän siihen, että rahoitusteorian mukaan yrityksen ei tarvitse jakaa osinkoja koskaan, mutta silti arvo perustuu odotettuihin osinkotuottoihin. Eli teoriassa meillä voisi olla yhtiö, josta ei ikinä saa rahaa ulos (yritys sijoittaa rahat aina uudelleen kasvuun), mutta jonka arvo nousee koko ajan, niin kauan kuin sijoittajat uskovat, että "kyllä se vielä joskus jakaa ne osingot ulos".

Omistuksesta voisi tietysti olla jotain muutakin hyötyä kuin rahallista tuottoa pääomalle, mutta sitä nyt ei rahoitusteoriassa huomioida.

Mutta siis joo, osakkeesta saadaan myymällä se summa mikä siitä kuuluu saada juuri siksi, että se ostaja odottaa saavansa sen tuoton siitä ulos. Jos myyn osakkeen, minä siis tavallaan lainaan siltä ostajalta rahat ja maksan ne takaisin tulevaisuudessa niillä osinkotuotoilla. Paitsi ettei minun tarvitse huolehtia siitä maksusta, vaan ostaja saa ne suoraan osaketta vastaan. Tavallaan. Ei ehkä maailman paras vertaus. Enkä varsinkaan ole taannut, että se ostaja ne tuotot myös saa.

---------- Viestit yhdistetty klo 21:39 ---------- Edellinen viesti oli kirjoitettu klo 21:23 ----------

Mutta tosiaan: osakkeen nykyinen arvo tosiaan aina sisältää sen kaiken sillä hetkellä saatavissa olevan tiedon jo siitä, mikä yrityksen kyky tehdä tulosta tulevaisuudessa on. Ja tämä pätee yhtä lailla VR Osakeyhtiöön sikäli, että myydessään VR osittain tai kokonaan valtio laskisi sen tiedon ja pyytää yhtiöstä sen verran. Jos siis vain osaa laskea sen oikein. Ja siinä tosiaan ei ole merkitystä sillä, miten VR on maksanut osinkoja tai miten se niitä sille uudellekaan omistajalle maksaisi. Vaikka osinkoa ei makseta ulos, se jää yrityksen tulevaisuuden osingonmaksukyvyksi eli lisäytyy osakkeen arvoon. Ja olettaen tietysti, että yhtiö sijoittaa sen niin, että se voi tulevaisuudessa maksaa osinkoa entistä paremmin.

Alunperin kirjoittanut Elmo Allen

Kiitoksia uudesta ketjusta. Mutta rupesin nyt miettimään, että kun konsernitilinpäätöksen tasekin tehdään vain tytäryhtiöiden taseiden yhdistelmänä, on siinäkin tytäryhtiöt vain tasearvollaan, eivät markkina-arvollaan? Joten on ihan loogista, että VR on valtion taseessakin tasearvollaan.

Sijoitusomaisuus sitten erikseen toki.

Ihan totta. Taseenhan on tarkoitus olla käytännössä numeerinen poikkileikkaus yrityksestä, eikä niinkään ennuste tai odote tulevaisuudesta. Miksipä se siis olisikaan jotain muuta niin yksityisellä kuin julkisellakaan puolella. Pitäisi aina jaksaa muistaa ajatella muutama askel pidemmälle niin saattaisi hoksata paremmin. Taitaa kellonaika painaa jo tässä vaiheessa iltaa.

Ja tosiaan, oma vastaukseni alkoi mennä jo niin räikeästi ohi aiheen, että päätin säästää moderaattorilta hieman vaivaa. Taidettiin vielä jossain ketjussa erikseen huomauttaakin, että tällaisessa tapauksessa vastuu oikeasta ketjusta on kirjoittajalla eikä moderaattorilla.

Varmaan lukuvihre sinulla. 339-DF kirjoittaa "liikevoitto", ei "liikevaihto".

Oikein bongattu. Vetoan edelleen myöhäiseen kellonaikaan, korjasin alkuperäistä viestiäni oikean tilanteen mukaiseksi.

Eli teoriassa meillä voisi olla yhtiö, josta ei ikinä saa rahaa ulos (yritys sijoittaa rahat aina uudelleen kasvuun), mutta jonka arvo nousee koko ajan, niin kauan kuin sijoittajat uskovat, että "kyllä se vielä joskus jakaa ne osingot ulos".

Näitä pohtimalla saa kyllä nopeasti päänsä jumiin. Tavallaanhan jättämällä osingon maksamatta yritys viestittää saavansa näin jääneelle sisäiselle pääomalle vähintään sijoittajien tuottovaatimuksen mukaisen tuoton, mutta silloinhan kurssi ei nouse, ellei ennuste tulevista tuotoista nouse yli tuottovaatimuksen. Eli euro, josta ei tullutkaan osinkoa osakkeenomistajalle, muuttuu yhdeksi tai useammaksi osaksi tulevaisuudessa, jotka diskontattuna ja yhteen laskettuna ovat nykyhetkessä tuo samainen euro. Jos kuitenkin yleinen uskomus on, että tuo summa onkin yli euron, kurssi nousee vastaavaksi. Eli periaatteessahan mikäli tuottoaste ja -vaatimus pysyvät samana, kurssikin pysyy samana, kun nimellisesti tuotto on suurempaa, mutta vastaavasti ajallisesti kauempana. Mistä taas syntyy se omituinen tilanne, että kurssi pysyy samana kun osinkoja ei jaeta, mutta laskee, kun niitä jaetaan. Eli jakamattomalle osingolle pitää saada entistä tuottovaatimusta suurempi tuotto, jotta kurssi nousisi, eikä kohoavalla kurssilla tehdä varinaista tuottoa. Myymällä osake, jonka kurssi on noussut, tehdään yhdenvertainen vaihtokauppa kun tulevaisuuden spekulatiiviset, suuremmat tuotot vaihdetaan tämän hetken pienemmäksi rahamääräksi.

Tuossa päättelyssä saattaa kyllä olla virhe ellei parikin, en ole kovinkaan syvällisesti rahoitusteoriaan tutustunut. Huomenna jos vain on aikaa ja kun väsyttääkin vähemmän, voin kyllä ottaa kynän ja paperia ihan mielenkiinnosta töherrellä pari skenaariota, niin homma varmaan selkenee - tai hämmentää vain enemmän.

EDIT: huomasin syyllistyneeni taas liian lyhyen aikavälin ajatteluun. Osakkeen arvohan pysyy toki samana sen hetken yli, kun osinko jätetään maksamatta, mutta kasvaa osingonmaksuperiodin ajan, kun tulevat tuotot lähestyvät nykyhetkeä. Eli diskonttotekijöiden potenssit tipahtavat lopulta yhdellä.