- Liittynyt
- 10 Marraskuu 2007
- Viestit
- 739
Vs: Raideyhteys Helsingin lentokentälle
Molempia käytetään ja molemmat ovat oikein.
Molempia käytetään ja molemmat ovat oikein.
Viimeksi muokannut moderaattori:
Roomalaiset numerot
- Viestiketjun aloittaja ess
- Aloituspäivämäärä
Vs: Raideyhteys Helsingin lentokentälle
En löytänyt netistä pikaisesti googleamalla esimerkkiä "iiii":n käytöstä. Monissa kelloissa on "IIII", ja eräissä yhteyksissä järjestyslukuna käytetään muotoa "iiij" (joissa kahdeksas on VIII tai viij).
En löytänyt netistä pikaisesti googleamalla esimerkkiä "iiii":n käytöstä. Monissa kelloissa on "IIII", ja eräissä yhteyksissä järjestyslukuna käytetään muotoa "iiij" (joissa kahdeksas on VIII tai viij).
Viimeksi muokannut moderaattori:
- Liittynyt
- 1 Heinäkuu 2005
- Viestit
- 682
Viimeksi muokannut moderaattori:
Vs: Raideyhteys Helsingin lentokentälle
Kyse oli neljästä pienestä i-kirjaimesta. Kummssakaan linkistäsi ei löydy sellaista. "IIII" toki löytyy jo mainituista kelloista, ja "iii" ihan vaikkapa sivunumeroinnista.
Kyse oli neljästä pienestä i-kirjaimesta. Kummssakaan linkistäsi ei löydy sellaista. "IIII" toki löytyy jo mainituista kelloista, ja "iii" ihan vaikkapa sivunumeroinnista.
Viimeksi muokannut moderaattori:
- Liittynyt
- 18 Elokuu 2006
- Viestit
- 2,312
Vs: Raideyhteys Helsingin lentokentälle
Tällainen löytyi, lisätiedoksi kiinnostuneille:
http://www.ubr.com/clocks/frequently-asked-questions-faq/faq-roman-iiii-vs-iv-on-clock-dials.aspx
Pidän edelleenkin kiinni siitä että IV on korrekti muoto, mutta lukiessani tuota sivua tuli mieleen, että olen tainnut jossain piirtokirjoituksissa itsekin nähdä muodon IIII. Tämä ei ole kuitenkaan riittävä perustelu väittää, että se olisi nykyään korrekti muoto, saati sitten kauhistus kuten IIIII (tai iiiii), jollaista ei kai tiedetä tavatun missään.
Mielenkiintoista kuitenkin havaita, että tämä on askarruttanut ihmisiä näinkin laajasti myös muualla.
Tällainen löytyi, lisätiedoksi kiinnostuneille:
http://www.ubr.com/clocks/frequently-asked-questions-faq/faq-roman-iiii-vs-iv-on-clock-dials.aspx
Pidän edelleenkin kiinni siitä että IV on korrekti muoto, mutta lukiessani tuota sivua tuli mieleen, että olen tainnut jossain piirtokirjoituksissa itsekin nähdä muodon IIII. Tämä ei ole kuitenkaan riittävä perustelu väittää, että se olisi nykyään korrekti muoto, saati sitten kauhistus kuten IIIII (tai iiiii), jollaista ei kai tiedetä tavatun missään.
Mielenkiintoista kuitenkin havaita, että tämä on askarruttanut ihmisiä näinkin laajasti myös muualla.
- Liittynyt
- 10 Marraskuu 2007
- Viestit
- 739
Vs: Raideyhteys Helsingin lentokentälle
Ei tietenkään IIIII koska se on selvästikin V. Tuo vähennyslogiikka on vaan niin epämääräinen että sitä ei välttämättä haluta käyttää. Voisiko kahdeksan olla siis myös IIX? Tai neljä VIX? Ehkä on parempi välttää roomalaisten numeroiden käyttöä ylipäätään. Umpisurkea systeemihän se on.
Ei tietenkään IIIII koska se on selvästikin V. Tuo vähennyslogiikka on vaan niin epämääräinen että sitä ei välttämättä haluta käyttää. Voisiko kahdeksan olla siis myös IIX? Tai neljä VIX? Ehkä on parempi välttää roomalaisten numeroiden käyttöä ylipäätään. Umpisurkea systeemihän se on.
- Liittynyt
- 23 Elokuu 2005
- Viestit
- 3,331
Vs: Raideyhteys Helsingin lentokentälle
Minusta se ei ole yhtään epämääräinen. Vain yhden merkin saa laittaa vähennystä osoittamaan, ja se pitää olla sen sen "kymmenkerran perusyksikkö", joita ovat I, X ja C. Roomalaiset numerothan ovat desimaalijärjestelmä: kaikki dekadit merkitään erikseen. Ensimmäinen dekadi on I-IX, toinen X-XC, kolmas C-CM. Eli I:n saa vähentää vain kerran ja vain V:stä ja X:stä, ei muiden dekadien luvuista.
Mutta tämä on tämän lähteen (ei tieteellinen eikä esitä todisteita tästä) mukaan kuitenkin vain nykyaikainen tapa, ja roomalaiset itse käyttivät lukuja miten sattuu. Silloin pääsääntö on vain, että kun luku edeltää suurempaa, se vähennetään. Eli tosiaan, nuo molemmat esittämäsi tavat ovat sinänsä sallittuja. Itse logiikassa ei siinä silti minusta ole mitään epämääräistä.
---------- Viestit yhdistetty klo 22:21 ---------- Edellinen viesti oli kirjoitettu klo 22:19 ----------
Wikipediassa on kuitenkin ihan käyttöesimerkki neljästä C:stä peräkkäin (joka on ihan sama asia sinänsä kuin neljä I:tä): http://en.wikipedia.org/wiki/File:AdmiraltyArchLondonCloseup.jpg
Minusta se ei ole yhtään epämääräinen. Vain yhden merkin saa laittaa vähennystä osoittamaan, ja se pitää olla sen sen "kymmenkerran perusyksikkö", joita ovat I, X ja C. Roomalaiset numerothan ovat desimaalijärjestelmä: kaikki dekadit merkitään erikseen. Ensimmäinen dekadi on I-IX, toinen X-XC, kolmas C-CM. Eli I:n saa vähentää vain kerran ja vain V:stä ja X:stä, ei muiden dekadien luvuista.
Mutta tämä on tämän lähteen (ei tieteellinen eikä esitä todisteita tästä) mukaan kuitenkin vain nykyaikainen tapa, ja roomalaiset itse käyttivät lukuja miten sattuu. Silloin pääsääntö on vain, että kun luku edeltää suurempaa, se vähennetään. Eli tosiaan, nuo molemmat esittämäsi tavat ovat sinänsä sallittuja. Itse logiikassa ei siinä silti minusta ole mitään epämääräistä.
---------- Viestit yhdistetty klo 22:21 ---------- Edellinen viesti oli kirjoitettu klo 22:19 ----------
Wikipediassa on kuitenkin ihan käyttöesimerkki neljästä C:stä peräkkäin (joka on ihan sama asia sinänsä kuin neljä I:tä): http://en.wikipedia.org/wiki/File:AdmiraltyArchLondonCloseup.jpg
- Liittynyt
- 10 Marraskuu 2007
- Viestit
- 739
Vs: Raideyhteys Helsingin lentokentälle
Minusta tuo on varsin epämääräinen sääntö. Yhtäältä lisätään, mutta toisaalta kuitenkin vähennetään? Mitä yksinkertaisemmat säännöt, sen parempi.
Onneksi nykyään on arabialaiset numerot. Muuten voisin kuvitella että vaikkapa saksalaisille ja ranskalaisille artitmetiikka olisi melkoisen kinkkistä.
Minusta tuo on varsin epämääräinen sääntö. Yhtäältä lisätään, mutta toisaalta kuitenkin vähennetään? Mitä yksinkertaisemmat säännöt, sen parempi.
Onneksi nykyään on arabialaiset numerot. Muuten voisin kuvitella että vaikkapa saksalaisille ja ranskalaisille artitmetiikka olisi melkoisen kinkkistä.
- Liittynyt
- 23 Elokuu 2005
- Viestit
- 3,331
No kun roomalaisia numeroita on rajallinen joukko, niin säännön voi toki ilmaista helposti jokaiselle tapauksellekin erikseen:
- Yhden I:n saa laittaa V:n tai X:n edelle, jolloin I vähennetään V:stä tai X:stä. Jos X:iä on useampi, I laitetaan viimeisen X:n edelle.
- Yhden X:n saa laittaa L:n tai C:n edelle, jolloin X vähennetään L:stä tai C:stä. Jos C:itä on useampi, X laitetaan viimeisen C:n edelle.
- Yhden C:n saa laittaa D:n tai M:n edelle, jolloin C vähennetään D:stä tai M:stä. Jos M:iä on useampi, C laitetaan viimeisen M:n edelle.
Muita vähennyssääntöjä ei ole, ja näitä sääntöjä lukuun ottamatta numeroiden pitää olla suurimmasta pienimpään.
Yhtään epämääräisyyttä ei jää jäljelle. Ja tämä on siis se nykyaikainen sääntö. Kuten edellä totesin, roomalaiset itse käyttivät vähennystapaa vapaammin. Mutta ei siinäkään mitään epämääräisyyttä sinänsä ole. Täytyy vain hyväksyä se asia, että yhdelle numerolle on monta vaihtoehtoista ilmaisutapaa. Sama pätee periaatteessa hinduarabialaisten numeroiden nykyaikaiseen ilmaisuun, erilaisia matemaattisia ilmaisuja hyväksi käyttäen. 1903 voidaan esimerkiksi ilmaista yhtä hyvin 1903 kuin 1,903e3. Ero roomalaisiin numeroihin on, että dekadien sisällä ei ole aritmeettisia operaatioita. Jos olisi, voisi ilman tuota e-notaatiotakin periaatteessa sanoa, että 1903 voidaan yhtä hyvin ilmaista ilmaisulla 2000 - 97. Siitähän roomalaistenkin vapaassa notaatiossa on kyse.
Ja aritmetiikka menisi toki hyvin vaikeaksi roomalaisin numeroin jo siitä syystä, ettei 0:lle ja 1000:ta suuremmille dekadeille ole ilmaisuja. Hinduarabialainen notaatio onkin ylivoimainen ennen kaikkea siinä mielessä, että jokainen dekadi ilmaistaan samalla tavoin erikseen. Roomalaiset kun nimesivät ne eri kirjaimin. Mikäli tämä virhe korjattaisiin ja nolla lisättäisiin, aritmetiikka olisi roomalaisin numeroin ihan yhtä helppoa kuin hinduarabialaisittainkin. Tosin vähän vaivalloinen kirjoittaa. Hahmotus aluksi todella vaikeaa, mutta on vaikea simuloida sitä, miten ne toimisivat jos niihin on lapsesta asti aivot viritetty.
- Yhden I:n saa laittaa V:n tai X:n edelle, jolloin I vähennetään V:stä tai X:stä. Jos X:iä on useampi, I laitetaan viimeisen X:n edelle.
- Yhden X:n saa laittaa L:n tai C:n edelle, jolloin X vähennetään L:stä tai C:stä. Jos C:itä on useampi, X laitetaan viimeisen C:n edelle.
- Yhden C:n saa laittaa D:n tai M:n edelle, jolloin C vähennetään D:stä tai M:stä. Jos M:iä on useampi, C laitetaan viimeisen M:n edelle.
Muita vähennyssääntöjä ei ole, ja näitä sääntöjä lukuun ottamatta numeroiden pitää olla suurimmasta pienimpään.
Yhtään epämääräisyyttä ei jää jäljelle. Ja tämä on siis se nykyaikainen sääntö. Kuten edellä totesin, roomalaiset itse käyttivät vähennystapaa vapaammin. Mutta ei siinäkään mitään epämääräisyyttä sinänsä ole. Täytyy vain hyväksyä se asia, että yhdelle numerolle on monta vaihtoehtoista ilmaisutapaa. Sama pätee periaatteessa hinduarabialaisten numeroiden nykyaikaiseen ilmaisuun, erilaisia matemaattisia ilmaisuja hyväksi käyttäen. 1903 voidaan esimerkiksi ilmaista yhtä hyvin 1903 kuin 1,903e3. Ero roomalaisiin numeroihin on, että dekadien sisällä ei ole aritmeettisia operaatioita. Jos olisi, voisi ilman tuota e-notaatiotakin periaatteessa sanoa, että 1903 voidaan yhtä hyvin ilmaista ilmaisulla 2000 - 97. Siitähän roomalaistenkin vapaassa notaatiossa on kyse.
Ja aritmetiikka menisi toki hyvin vaikeaksi roomalaisin numeroin jo siitä syystä, ettei 0:lle ja 1000:ta suuremmille dekadeille ole ilmaisuja. Hinduarabialainen notaatio onkin ylivoimainen ennen kaikkea siinä mielessä, että jokainen dekadi ilmaistaan samalla tavoin erikseen. Roomalaiset kun nimesivät ne eri kirjaimin. Mikäli tämä virhe korjattaisiin ja nolla lisättäisiin, aritmetiikka olisi roomalaisin numeroin ihan yhtä helppoa kuin hinduarabialaisittainkin. Tosin vähän vaivalloinen kirjoittaa. Hahmotus aluksi todella vaikeaa, mutta on vaikea simuloida sitä, miten ne toimisivat jos niihin on lapsesta asti aivot viritetty.
- Liittynyt
- 18 Elokuu 2006
- Viestit
- 2,312
Joukkoliikennettä ajatellen mielenkiintoinen tieto on, että Madridin metrossa käytettiin 80-luvun alkuvuosiin asti linjatunnuksina roomalaisia numeroita ja vasta siitä eteenpäin arabialaisia numeroita.
Lähde:
http://www.amazon.es/90-años-metro-en-Madrid/dp/8498730899
Lähde:
http://www.amazon.es/90-años-metro-en-Madrid/dp/8498730899
Samoin Berliinissä vuoteen 1966 saakka, tosin vain osoittamaan kirjaintunnuksisten linjojen haaroja. (Lähde)
Vs: Raideyhteys Helsingin lentokentälle
IV merkitään kelloissa usein mielellään IIII, koska se sijaitsee kellotaulun alaosassa ja on siten tavallisesti lähes ylösalaisin. Tällä pyritään välttämään sekoittuminen VI:n kanssa, joka sekin on siinä lähistöllä, myöskin osapuilleen ylösalaisin. Jos vielä kyseessä on muodoltaan pyöreä kello, jota pidetään kädessä, sekoittumiseen voisi olla oikea riskikin ehkä.
IV merkitään kelloissa usein mielellään IIII, koska se sijaitsee kellotaulun alaosassa ja on siten tavallisesti lähes ylösalaisin. Tällä pyritään välttämään sekoittuminen VI:n kanssa, joka sekin on siinä lähistöllä, myöskin osapuilleen ylösalaisin. Jos vielä kyseessä on muodoltaan pyöreä kello, jota pidetään kädessä, sekoittumiseen voisi olla oikea riskikin ehkä.
SD202
Tunnistettu jäsen
- Liittynyt
- 28 Kesäkuu 2005
- Viestit
- 1,366
Vs: Raideyhteys Helsingin lentokentälle
Olen samaa mieltä. IV A -olutta olen juonut monesti, mutta en vielä kertaakaan IIII A -olutta.
Vs: Raideyhteys Helsingin lentokentälle
Entäs iii)-olutta tai iiii)-olutta?Olen samaa mieltä. IV A -olutta olen juonut monesti, mutta en vielä kertaakaan IIII A -olutta.