Adressi opettaja Antti Korhosen pelastamiseksi

Vs: adressi

Tämä on tapauksena hyvin mielenkiintoinen. Koulumaailmaa jonkin verran tuntevana pystyn kommentoimaan yleisemmällä tasolla jonkin verran, vaikka tähän nimenomaiseen tapaukseen on vaikea ottaa tiukkaa kantaa. Taustalla on varmasti sellaista, mistä emme tiedä. Esimerkiksi rehtorin ja ko. opettajan aiempaa kränää, ja rehtori on nyt kuvitellut saavansa hyvän tilaisuuden päästä eroon opettajasta. Vähänpä hän arvasi, millainen meteli siitä syntyy.

Julkisuudessa on paljon keskusteltu kurinpidosta koulumaailmassa ja siitä, millaisen viestin tällainen tapaus antaa oppilaille ja miten se vaikuttaa heidän käyttäytymiseensä jatkossa. On syytäkin.

Opettajalla on lähtökohtaisesti oikeus poistaa oppilas opetustilasta. Opetustila ei merkitse vain luokkahuonetta vaan mitä tahansa tilaa, jossa koululla on toimintaa. Myös vaikkapa Musiikkitalon konserttisalia, jos koulu on siellä käymässä. Poistamista edeltää määräys poistua, ja jos ei oppilas sitä noudata, niin sitten saa poistaa. Tarkoitus ei ole fäpsimäisesti aloittaa kylkiluiden poikkipotkimisella ja pamputtamisella, vaan voimaa käytetään lievimmän mukaan. Ilmeisesti näin on tässäkin tapauksessa ollut. Ei ole uutisoitu, että oppilas olisi saanut vammoja, haavoja, mustelmia ym. Opettajan oikeusturvan takia moni koulu suosittelee, että tällaisissa tapauksissa kutsuttaisiin paikalle toinenkin aikuinen. Näin on tässäkin tapauksessa ollut.

On keskusteltu siitä, että tapaus olisi vaarantanut oppilaan oikeuden turvalliseen koulutyöhön. Demokratiassa on tapana hyväksyä se, että yksilön etu voidaan jossain määrin uhrata yhteisön edun vuoksi. Kumpi on tärkeämpää, koulun ruokalassa olleiden (sadan-parinsadan?) oppilaan oikeus turvalliseen kouluympäristöön vai yhden oppilaan fyysinen koskemattomuus tilanteessa, jossa tämä mahdollisesti aiheuttaa toiminnallaan turvattomuutta? No, aiheuttiko vai ei, sitä me emme tosiasiallisesti tiedä.

Rehtoreita on monenlaisia. Heikolla rehtorilla on taipumusta tehdä esimerkiksi vanhempien tai oppilaiden pelossa sellaisia ratkaisuita, jotka eivät kokonaisuuden kannalta ole parhaita mahdollisia. Uhraako rehtori opettajansa säästääkseen itsensä vanhempien moitteilta ja mahdollisilta kanteluilta? Toinen vaihtoehto on tietysti tuo aluksi mainitsemani: rehtori haluaa syystä tai toisesta eroon ko. opettajasta ja ajattelee, että siihen on nyt hyvä tilaisuus. Tällainen ratkaisu olisi kuitenkin erikoinen tilanteessa, jossa opettajan työsuhde on määräaikainen ja joka tapauksessa käytännössä päättymässä muutaman viikon päästä, ja näyttäytyisi siten lähinnä jonkinlaisena kostoyrityksenä.

Opetusvirasto ei tämäntyyppisissä asioissa juuri poikkea rehtoreiden päätöksistä ja miten voisikaan, kun ei virastossa tiedetä yksityiskohtia. Mielenkiintoista sen sijaan on, miten lautakunta reagoi oikaisuvaatimukseen. Arvelen, ettei lautakunta lähde muuttamaan virastonsa päätöstä, sillä sellainen olisi helsinkiläisessä hallintokulttuurissa kovin poikkeuksellista. Sen sijaan arvelen, että oikeus tuomitsee työsuhteen purkamisen laittomaksi. Tässä tapauksessa myös korvaus lie poikkeuksellisen suuri, jos voidaan osoittaa, että opettajan työnsaantimahdollisuudet ovat oleellisesti ja tosiasiallisesti heikentyneet. Se on tällaisessa tapauksessa helppo osoittaa, sillä pätevistä erityisopettajista on kova pula. Pätevä hakija voi suurin piirtein valita työpaikkansa tarjolla olevista, ja niitä on tarjolla paljon.

Herkullisinta olisi tietysti ollut, jos opettajalla olisi ollut vakituinen virka. Silloin oikeus voisi määrätä hänelle oikeuden palata virkaansa. Nythän niin ei käy.

Mutta vaikuttaako tämä tosiaan Korhosen työnsaantimahdollisuuksiin? En usko. Vahvojakin rehtoreita löytyy edelleen. Ja miten insidentti vaikuttaa Alppilan yläasteen mahdollisuuksiin rekrytoida jatkossa päteviä (erityis)opettajia? Se jää nähtäväksi. Kuten sanottu, erityisopettajista on huutava pula. Kuka erityisopettaja valitsee koulukseen Alppilan yläasteen?
 
Viimeksi muokattu:
Itse kävin 90-luvun alussa Vesalan ala-asteen koulua ja neljännellä luokalla saimme uuden nuoren naisopettajan joka oli vastavalmistunut ja tämä oli hänen ensimmäinen oma luokkansa. Luokan häirikköpojat huomasivat nopeasti ettei tällä uudella opettajalla ole tarvittavaa auktoriteettia ja hyvin äkkiä koko homma karkasi käsistä. Useaan kertaan luokassa lensivät pulpetit ja tuolit jolloin apuun piti kutsua vanhempi miesopettaja tai koulun vahtimestari, tuohon aikaan oli vielä koululla asuva oikea vahtimestari eikä nykyinen palmian kouluisäntä-systeemi. Tämä kyseinen vahtimestari sai tilanteen rauhoittumaan jo pelkällä olemuksellaan koska oli isokokoinen vanhempi mies. Viimeinen niitti nuoren naisopettajan uralle oli, kun kerran liikuntatunnilla yksi oppilaista uhmasi opettajaa lyömällä tätä poskelle. Opettaja poistui itkien ja jäi tämän jälkeen sairaslomalle eikä enää tähän kouluun palannut. Tapauksen jälkeen meille tuli sellainen opettaja jolle ei ryttyilty, n.55 vuotias isokokoinen miesopettaja jolla oli opettajanuraa takanaan 30 vuotta. Laittoi luokan kuriin kyllä hyvin nopeasti, mm. Välitunnin jälkeen piti luokan ovella seistä suorassa rivissä ja vallita hiljaisuus kun hän tuli opettajainhuoneesta. Jos ei puhe tehonnut niin sitten taottiin järkeä päähän lähes huutamalla. Itsekin sain kerran kokea mitä seuraa kun ei käyttäydytä, olin tapellut koulukaverini kanssa ja tämän jälkeen jouduin keskustelemaan kuraattorin kanssa, opettaja tuli huoneeseen, otti rinnuksista kiinni ja piti oman puhuttelunsa. Tämän jälkeen ei tullut mieleenkään tehdä mitään kolttosia eikä siihen aikaan tehty kantelua opettajan toiminnasta, tosin silloin ei oppilailla ollut vielä kamerakännyjä eikä nettiä. Kyllä se vaan on niin että opettaja tarvitsee auktoriteettia jota ei päätä silittämällä saa! Kovat keinot ovat joskus tarpeen ja kyllä oppilaille pitäisi enemmän painottaa heidän velvollisuuksiaan eikä vain oikeuksia. Suurin osa näistä "vanhankansan" opettajista on jo siirtynyt tai siirtymässä eläkkeelle ja uusi opettajakunta on helisemässä tulevien isänmaantoivojen kanssa. Nyt olisi korkea aika alkaa toimenpiteisiin opettajien auktoriteetin ja työn arvostuksen palauttamiseksi!
 
Itse kävin koulua 1959 - 1972. Eli kaikki tuollainen on minulle aivan vierasta. Emme kuitenkaan käyneet koulua missään "kovan kurin leirillä".
On tämä "maailma" muuttunut ja tietysti huonompaan suuntaan.
 
Turvatiimiltä vaan kunnon partiot joka kouluruokalaan ja vetämään turpaan kaikkia häiriköitä.
Vaihtoehtona Texasilainen malli jossa kaikilla oppilailla tuliaseet niin kukaan hullu lahtari ei kauaa räiski kun muut lopettavat sen.
 
On niitä toisenlaisiakin mielipiteitä esitetty julkisuudessa:

http://www.hs.fi/paivanlehti/110420...inen+on+yksi+koulun+tehtävistä/a1365571466104
http://yle.fi/uutiset/lapsiasiavaltuutettu_nykyiset_keinot_riittavat_opettajille/6573474
http://blogit.iltalehti.fi/kaarina-hazard/2013/04/11/tappakaa-ne-saatanat-2/

Joka tapauksessa tämä tapaus on edennyt valtakunnansyyttäjälle asti. Kyseisellä opettajalla lienee kyllä jännät paikat. Mielenkiintoista seurata mitä tässä käy.

"Ja miten insidentti vaikuttaa Alppilan yläasteen mahdollisuuksiin rekrytoida jatkossa päteviä (erityis)opettajia? Se jää nähtäväksi. Kuten sanottu, erityisopettajista on huutava pula. Kuka erityisopettaja valitsee koulukseen Alppilan yläasteen?"

En usko että vaikuttaa mitenkään sillä rehtorihan siirtyi Kauniaisiin joksikin isommaksi pomoksi.
 
Takaisin
Ylös