Vartiosaari, Helsinki

Ymmärrän tässä Vartiosaari ja Meri-Rastila kiistassa että asukkaiden viihtyvyys on tärkeää mutta tärkeää olisi myös rakentaa asuntoja koska asumisen hintataso uhkaa karata eikä Helsingin seudulle saada silloin sitä työvoimaa jolla taloutta pidettäisin pystyssä.
Olen asuntojen tarpeesta Rainerin kanssa täsmälleen samaa mieltä. Mutta eilinen valtuustokeskustelu osoitti, että päätöksiä ei tehdä niillä perusteilla, jotka lausutaan ääneen. Esillä oli kaksi vaihtoehtoa: 2000 asukasta nykyiseen metsään tai 2000 asukasta nykyisten talojen sekaan. Jälkimmäinen ei kelvannut, koska 2000 uutta asukasta ovat uusia asukkaita vain silloin, kun niille rakennetaan asunnot metsään. Eli metsään raketamista perusteltiin sillä, että pitää saada 2000 uutta asukasta, ja siksi ei kelpaa se, että 2000 uuden asukkaan asunnot tehdään valmiiseen lähiörakenteeseen, jossa on jo kunnallistekniikka ja josta on jopa metroasemalle lyhyempi matka.

Tämä on Vartiosaariketju. Mutta Vartiosaariargumentoinnissa on sama älyn ja logiikan puute. Vartiosaarta ei saa rakentaa eikä sinne saa tehdä siltaa, koska sitten se tuhoutuu, kun sinne tulee liikaa ihmisiä. Vartiosaarta ei saa tuhota, koska se on korvaamaton ihmisten ulkoilualue, jolla on hirvittävän paljon käyttäjiä, jotka sen tarvitsevat. Siis saaren pitää olla suuren ihmismäärän käytettävissä, mutta siellä ei saa olla suurta ihmismäärää, koska sitten se tuhoutuu, eikä voi olla suuren ihmismäärän käytettävissä.

Tässä viitattiin aiemmin Soininvaaran blogiin, ja olen samalla kannalla. 500 vuosittaista kävijää, siis keskimäärin joka toinen pivä 1 ja joka toinen päivä 2 ihmistä, ei ole mikään tärkeä kaupunkilaisten ulkoilualue. Saari on tärkeä vain niille harvoille, joilla siellä nyt on mökkinsä. Kysymys on arvovalinnasta: Onko nykyisten mökkiläisten oikeus viettää mökkielämää 25 metrin päässä kaupungista tärkeämpi kuin rakentaa lisää kaupunkia 7000 asukkalle? En puutu tässä luontoarvoihin, sillä tietenkään Vartiosaaren luontoa ei ole missään muualla kuin Vartiosaaressa. Eli se ei ole argumentti tässä arvovalinnassa.

Antero
 
Olen asuntojen tarpeesta Rainerin kanssa täsmälleen samaa mieltä. Mutta eilinen valtuustokeskustelu osoitti, että päätöksiä ei tehdä niillä perusteilla, jotka lausutaan ääneen. Esillä oli kaksi vaihtoehtoa: 2000 asukasta nykyiseen metsään tai 2000 asukasta nykyisten talojen sekaan. Jälkimmäinen ei kelvannut, koska 2000 uutta asukasta ovat uusia asukkaita vain silloin, kun niille rakennetaan asunnot metsään. Eli metsään raketamista perusteltiin sillä, että pitää saada 2000 uutta asukasta, ja siksi ei kelpaa se, että 2000 uuden asukkaan asunnot tehdään valmiiseen lähiörakenteeseen, jossa on jo kunnallistekniikka ja josta on jopa metroasemalle lyhyempi matka.

Vuosaaren tapauksessa on kyllä molempi parempi, kun ensin rakennetaan metsään asuntoja 2000 hengelle ja sen jälkeen tiivistetään valmista rakennetta 2000 hengellä, saadaan tuplamäärä uusia asuntoja siihen verrattuna, että valitaan vain toinen vaihtoehto. Metsään rakentaminen ei mitenkään estä tai paljonkaan vaikeuta muun alueen tiivistämistä tulevaisuudessa. Toisinpäin toteuttamalla on kaavoittajalla paljon enemmän vaikeuksia, kun nimbyt haluavat säilyttää kaikki mahdolliset pusikot.
 
Olen asuntojen tarpeesta Rainerin kanssa täsmälleen samaa mieltä. Mutta eilinen valtuustokeskustelu osoitti, että päätöksiä ei tehdä niillä perusteilla, jotka lausutaan ääneen. Esillä oli kaksi vaihtoehtoa: 2000 asukasta nykyiseen metsään tai 2000 asukasta nykyisten talojen sekaan. Jälkimmäinen ei kelvannut, koska 2000 uutta asukasta ovat uusia asukkaita vain silloin, kun niille rakennetaan asunnot metsään. Eli metsään raketamista perusteltiin sillä, että pitää saada 2000 uutta asukasta, ja siksi ei kelpaa se, että 2000 uuden asukkaan asunnot tehdään valmiiseen lähiörakenteeseen, jossa on jo kunnallistekniikka ja josta on jopa metroasemalle lyhyempi matka.

Kysehän oli lähinnä siitä, että haluttiin kovan rahan asuntoja ja niille on helpompi löytää grynderit sekä tonteista saa paremman hinnan, jos talot tulevat rantametsään kuin että tulisivat itälähiön sekaan. Matka metroasemalle tässä tapauksessa on yhdentekevä, koska alueelle halutut uudet asukkaat liikkuvat henkilöautolla.

Sen lähiönhän muuten voisi tiivistää joka tapauksessa, rakennetaan metsä tai ei. Mutta jos KSV:sta kysytään, niin ei tarvitse tiivistää, sillä kyllä Helsingissä rakentamatonta pöpelikköä riittää tuhlattavaksi asti ja sitten kun loppuu, niin voidaan täyttää merta tunnelinlouhinnasta saadulla maa-aineksella.

Sinänsä kyllä samaa mieltä siitä, että julkilausutut perustelut eivät monestikaan näissä asioissa liity tosiasiallisiin syihin. Mikä on tavallaan hupaisaakin, sillä syyt kumpuavat monesti aika kokoomuslaisista arvoista, mutta häpeävätkö sitten arvojaan niin paljon, että pitää keksiä salonkikelpoisia selityksiä?

edit: Petteri sentää uskaltaa puhua asioista niin kuin ne ovat. Vähän kyllä epäilen sitä tiivistämishalua tulevaisuudessa, mutta toki tiivistäminen on mahdollista.
 
Olen asuntojen tarpeesta Rainerin kanssa täsmälleen samaa mieltä. Mutta eilinen valtuustokeskustelu osoitti, että päätöksiä ei tehdä niillä perusteilla, jotka lausutaan ääneen. Esillä oli kaksi vaihtoehtoa: 2000 asukasta nykyiseen metsään tai 2000 asukasta nykyisten talojen sekaan. Jälkimmäinen ei kelvannut, koska 2000 uutta asukasta ovat uusia asukkaita vain silloin, kun niille rakennetaan asunnot metsään. Eli metsään raketamista perusteltiin sillä, että pitää saada 2000 uutta asukasta, ja siksi ei kelpaa se, että 2000 uuden asukkaan asunnot tehdään valmiiseen lähiörakenteeseen, jossa on jo kunnallistekniikka ja josta on jopa metroasemalle lyhyempi matka.

Vaikka Meri-Rastilan rantametsä rakennettaisiin, niin jäljelle jäisi ymmärtääkseni yhtä iso viereinen Ramssinniemi ulkoilukäyttöön, vai jääkö? Lisäksi Vuosaareen jäävät Kallahti ja Uutela jotka ovat vielä isompia niemiä sekä Vuosaaren golfkenttä sekä metsät Itäväylän ja Vuosaaren välissä ulkoilukäyttöön. Yhteensä nämä alueet ovat pinnaltaan isompia kuin Vuosaaren rakennetut osat. Löytyykö koko Helsingistä ainoatakaan lähiötä jolla ei olisi oma metsää tai metsämäistä puistoa?

t. Rainer
 
Vaikka Meri-Rastilan rantametsä rakennettaisiin, niin jäljelle jäisi ymmärtääkseni yhtä iso viereinen Ramssinniemi ulkoilukäyttöön, vai jääkö? Lisäksi Vuosaareen jäävät Kallahti ja Uutela jotka ovat vielä isompia niemiä sekä Vuosaaren golfkenttä sekä metsät Itäväylän ja Vuosaaren välissä ulkoilukäyttöön. Yhteensä nämä alueet ovat pinnaltaan isompia kuin Vuosaaren rakennetut osat. Löytyykö koko Helsingistä ainoatakaan lähiötä jolla ei olisi oma metsää tai metsämäistä puistoa?

t. Rainer

Ei se kaavoitettava alue kata läheskään koko Meri-Rastilan rantametsää. Kyllä siitä metsästä jää ainakin puolet kaavoitettavan alueen ulkopuolelle. Kaavoitettavallekin alueelle on suunnitelmien mukaan jäämässä virkistysaluetta ja puistoa melkomoisia määriä. Tästä osayleiskaavaehdotuksessa tuo VL tarkoittaa lähivirkistysaluetta ja VP puistoaluetta (zoomaamalla isommaksi pystyy saamaan selvää noista merkkien selityksistä). Eli kyllä sitä rantametsää jää mielestäni ihan riittävästi jäljelle. Vuotien ja metroradan pohjoispuolella on Rastilan uimaranta ja Rastilanmäki, jossa sijaitsee Rastilan ulkoilumaja. Kyllä tuo Rastilanmäkikin jonkinsortin virkistysaluetta on. Rastilan ja Vuosaaren välillä Vuotien eteläpuolella on vielä kohtuullisen kokoinen Pohjavedenpuisto, jonka sanotaan olevan luonnonpuisto. Ei tuossakaan vielä alueen kaikki puistot suinkaan ole, joten kyllä sitä puistoa/metsää siellä riittää vaikka nuo rakennussuunnitelmat toteutuisivat.
 
Meillä on hoidettua puistoa muutenkin aivan liian vähän, hoitamatonta ryteikköä aivan liikaa.
"Hoitamaton ryteikkö" tarkoittaa kaupunkilaisen sanomana samaa kuin "luonnontilainen alue".
Kai sellaistakin voi jossain olla? En kerro tarkemmin, ettei kaupunki vaan saa vihiä. Mutta eräässäkin paikassa Helsingissä melumuurin ja asutuksen välissä on hieno "ryteikkö". Siellä ei kukaan käy, eikä se ketään haittaa. Pienehkö on alue, mutta eläimistöltään se on hieno (alkukesän linnunlaulu...). On kaukana toki keskustasta. Minusta kaupunkiin sopii myös muitakin kuin ihmisiä ja koiria.
Kannatan tiivistä kaupunkia, mutta reservaattejakin voisi jättää kuten Vartiosaari. Golfkenttä on autiomaa luonnon kannalta.
Itä-Helsinkiä kun jotenkin tunnen, niin tiivistämisen voisi alkaa Tammisalosta, Jollaksesta... Isoilla alueilla asuu muutamia ihmisiä isoilla tonteillaan. Ne kun on jo rakennettu, niin tiivistämään.
 
"Hoitamaton ryteikkö" tarkoittaa kaupunkilaisen sanomana samaa kuin "luonnontilainen alue".
Kai sellaistakin voi jossain olla?

Voi olla, mutta nyt sitä on liikaa. Keskuspuisto on tällainen, eihän se mikään puisto ole vaan metsä. Ja saa sellaisena mieluusti pysyäkin. Kruunuvuorenlammen alue on tällainen ja aivan upea. Ja niin edelleen. Mutta kun joka lähiössä on kerrostalojen välissä tätä ryteikköä vaikka ja miten paljon niin on se jo vähän liikaa. Mun mielestäni.
 
Kumma, kun helsinkiläisgolfaajille ei riitä Tali, vaan pitää olla vielä Vuosaaressakin hehtaarikaupalla kenttää. Sillä ei ole luontoarvoa ja virkistyskäyttökin on rajattua. Talin miljööseen kenttä sopii, mutta Vuosaaren sataman ja Itäreimarintien teollisuusalueiden väliin sopisi paremmin vaikka kokonainen uusi asuinalue, tai sitten Herttoniemen teollisuutta voisi siirtää sinne asutuksen tieltä.
 
Metsään rakentaminen ei mitenkään estä tai paljonkaan vaikeuta muun alueen tiivistämistä tulevaisuudessa. Toisinpäin toteuttamalla on kaavoittajalla paljon enemmän vaikeuksia, kun nimbyt haluavat säilyttää kaikki mahdolliset pusikot.

Tämä taitaa olla Meri-Rastilan tapauksessa täysin toisin päin. Vaihtoehtokaavalla oli nykyisistä asukkaista ainakin osan kannatus, ja rantametsän säilyminen olisi toiminut porkkanana. Nyt nähdyn päätöksentekoepisodin jälkeen lienee varmaa, että asukkaat valittavat tiivistämisyrityksistä hamaan maailman tappiin. Kun KSV on osoittanut aika perusteellisesti, että se ei halua asukkaita kuulla, niin miksipä asukkaatkaan haluaisivat kuulla virastoa.
 
Lapset muuten tarvitsevat leikkipaikaksi hoitamatonta ryteikköä. Sitä o n Vartiosaaressa, sitten siellä on hoidettua aluetta sekä ulkoilumahdollisuuksia lenkkeilijöille.

Vartiosaaren leikkipaikat tosin soveltuvat nykyisellään lähinnä niille lapsille, joiden uimataito riittää saareen pääsemiseksi. Mahdolliset lenkkeilijät lienevät triathlonisteja.
 
Vartiosaaren leikkipaikat tosin soveltuvat nykyisellään lähinnä niille lapsille, joiden uimataito riittää saareen pääsemiseksi. Mahdolliset lenkkeilijät lienevät triathlonisteja.

Vartiosaareen menee yhteysalus kahdesti päivässä. Sillan rakentamatta jättäminen puolestaan on kaupungin tietoinen valinta, mikä lie syynä.
 
Vartiosaareen menee yhteysalus kahdesti päivässä.

Muutamana kesäpäivänä joku paatti siellä taitaa todellakin pysähtyä, mutta suurimman osan vuotta Vartiosaareen ei ole liikennettä. Jopa yleinen laituri on jätetty rakentamatta, etteivät asukkaat vaan häiriinny.
 
Syynä on luemma ollut saaren nykyisten harvalukuisten asukkaiden voimakas vastustus, ts. silta toisi huumeet.
Saarelle tosiaan pääsee reittiliikenteen vesibusseilla. Mutta kun monet kävijät ilmeisesti sitten ymmärtävät paikan "kansanpuistona" (Seurasaari). Siellä asuu ihmisiä omilla tonteillaan. Ne eivät ole avoimia kävijöille Iso osa saaresta on vapaata. Kaupunki omistaa pinta-alasta valtaosan. Eli kävijöille tarkoitettu kunnollinen viitoitus, ohjeistus puuttuu (syy kaupunki).
Edelleen: ei senttiäkään kiinni saaressa!

Puisto / ryteikkö: Kävelin kerran upeana kesäpäivänä hissukseen Schönbrunnin puiston läpi (linna: evvk). Valtava puisto, jossa on muotoon leikattuja puita ja nurmikkoa, mutta elämä (eläinkunta) puuttuu.
Tuli istuskeltua ja ihmeteltyä. Yksi laiha orava tuli bongattua, ei lintuja, ei ihmisiäkään! Eläinkunnaltaan vastasi siis autiomaata (no maan alla elävistä ei tietoa).
Miksi? Puuttui alukasvillisuus, pensaat, pikku "ryteiköt" ja sen sellaiset. Vesiaiheiden ympärillä oli valtavasti variksia kylpemässä ja juomassa. Ei siinä mitään; varis on hieno ja fiksu lintu. Schönbrunnin varikset muuten raakkuvat erilailla kuin meidän varikset.
Mikäs tässä nyt oli pointti? Niin, tuollainen noin "hoidettu" puisto on yhtä kamala kuin golfkenttä.
 
Niin, tuollainen noin "hoidettu" puisto on yhtä kamala kuin golfkenttä.

Lentääkö sielläkin kivimurikoita ilmassa? Minusta pallot ovat golf-kenttien suurin ongelma, muuten suuri osa kentistä olisi ihan mukavia puistoja. Golf-kenttien suurin ongelma on, että pallot ovat kovia, lentävät lujaa ja vaativat siksi suoja-alueita. Muutenhan monille kentille mahtuisi hyvin pelaajia ja muitakin virkistäytyjiä.
 
Takaisin
Ylös