Vartiosaari, Helsinki

Liittynyt
24 Lokakuu 2007
Viestit
2,238
Kaupunkisuunnittelussa raitiovaunu olisi asukkaita varten eikä asukkaat raitiovaunua varten. Kun välillä näyttää siltä että kaavoitetaan Vartiosaari täyteen asukkaita, jotta olisi helpompi saada raitiovaunuyhteys.
 
Viimeksi muokannut moderaattori:
Vs: Runkobussilinjojen tekniset ja käytännön ratkaisut

Lisään vielä että kaupunkisuunnittelussa raitiovaunu olisi asukkaita varten eikä asukkaat raitiovaunua varten. Kun välillä näyttää siltä että kaavoitetaan Vartiosaari täyteen asukkaita, jotta olisi helpompi saada raitiovaunuyhteys.
Totta. Jossain Vartiosaaren uutisessa päättäjä x totesi suurin piirtein: "No jos sinne ratikka tulee, niin täytyyhän se sitten asuttaa raskaimmalla kädellä."
 
Vs: Runkobussilinjojen tekniset ja käytännön ratkaisut

Totta. Jossain Vartiosaaren uutisessa päättäjä x totesi suurin piirtein: "No jos sinne ratikka tulee, niin täytyyhän se sitten asuttaa raskaimmalla kädellä."

Ei se nyt ihan noin mennyt Vartiosaaressa. Sinne tutkittiin kolme vaihtoehtoa, virkistysalue, vähän asukkaita ja paljon asukkaita. Vikassa vaihtoehdossa on mukana ratikka. Juuri noinhan se pitääkin tehdä. Poliitikot valitsivat vikan vaihtoehdon eli paljon asukkaita.

Kaukoidässä kävi Salomaan ja Knightriderin kuvaamalla tavalla, kun sanottiin että sinne tulee pientaloja ja metro — no, tuskin tulee kumpaakaan pitkään aikaan.
 
Vs: Runkobussilinjojen tekniset ja käytännön ratkaisut

Tiedän että tutkittiin kolme vaihtoehtoa ja Soininvaarakin oli massiivisimman kannalla. Loukoila ja Moisio ainoina olivat eri mieltä. Näyttää nyt olevan vallalla tiivistämisen hurmos eli kaupunkiin lisää asukkaita ja kerrostaloja sinne ja tänne. Ei edes loputtoman tiivistyskierteen haittapuolia haluta nähdä.

Jos raitiovaunu on itseisarvo , niin hyvin palvelee se ajatus uutta rakennusta myös viimeisille viheralueille.
 
Vs: Runkobussilinjojen tekniset ja käytännön ratkaisut

Helsingissä voidaan asfaltoida 90% viheralueista ilman, että keneltäkään jää laadukkaat viher- ja ulkoilualueet kokematta kodin läheltä. Helsingissä on tutkittu missä ihmiset virkistyvät, siihen riittää hyvin pienet puistot.

Mitäs jos esimerkiksi suunniteltaisiin puistot ja ulkoilualueet niin, että ensin katsotaan että kaikille asukkaille on riittävästi virikkeitä viihtyäkseen ja viettääkseen aikaa ulkona. Sitten katsotaan, jos siihen mahtuu luontoa.

Nykyinen isoja aarniluontoalueita korostava suunnittelu palvelee lähinnä himourheilijoita. Muut selviytyvät pitkistä luontoalueiden ylityksistä autolla.
 
Vs: Runkobussilinjojen tekniset ja käytännön ratkaisut

->Jos Vartiosaari uhrataan rakentamiselle, niin siitä on otettava kaikki irti. Helsinki on täynnä väljää lähiötä, jossa muutaman pistetalon ja ostarin tieltä on raivattu hehtaarikaupalla metsää. Se on kaikista huonointa kaupunkirakentamista: väestötiheys ei riitä kunnon palveluihin tai joukkoliikenteeseen, mutta kerrostaloissa asutaan silti.

Minä en oikeasti ymmärrä, mikä on lähiön idea. Siinä yhdistetään keskus- ja periferia-asumisen huonot puolet.
 
Vs: Runkobussilinjojen tekniset ja käytännön ratkaisut

Nyt sitten halutaan jatkaa lasitornivimmaa. Torneja pitää saada lisää ja yhä korkeampia. Eikä oikeastaan näytä olevan mitään tolkkua siinä mihin niitä heitellään. Ja tämä urbanismin ylistyssinfonia on saanut Vihreistäkin puolet mukaansa. Kasvun ideologia näyttää nyt olevan alttaritaulu.

Ei kyllä koko Suomen asukkaiden tarvitse asua aluuella, joka on 2 % koko Suomen pinta-alasta.
 
Vs: Runkobussilinjojen tekniset ja käytännön ratkaisut

Tiedän että tutkittiin kolme vaihtoehtoa ja Soininvaarakin oli massiivisimman kannalla. Loukoila ja Moisio ainoina olivat eri mieltä. Näyttää nyt olevan vallalla tiivistämisen hurmos eli kaupunkiin lisää asukkaita ja kerrostaloja sinne ja tänne. Ei edes loputtoman tiivistyskierteen haittapuolia haluta nähdä.

31.12.2012 Helsingin seudulla asui 1 383 600 henkeä ja vuonna 2012 väestö kasvoi 17 400 hengellä (2011 16 400 hengellä).

Tänä vuonna väestönkasvu näkyy kiihtyvän entisestään ja väestön kasvu jo noin 19 000 henkeä vuodessa, joka on hyvin lähellä kaikkien aikojen ennätysvuosia 1950-60-luvuilta. (Q1.-Q3 2013 Ennakkotiedot Uusimaa, väestönkasvu + 10 % vuoden 2012 vastaavaan aikaan verrattuna). Tällä trendillä seuraavassa 20 vuodessa Helsingin seudun väestö kasvaa 350 000 - 400 000 hengellä, joille tarvitaan asuntoja, tiivistäminen on paras tapa rakentaa niitä lisää.

Osittain tämä liittyy myös maailman muuttumiseen. Internetin aika paisuttaa ja kehittää joka puolella länsimaita erittäin voimakkaasti kielialueiden suurimpia ja houkuttelevimpia kaupunkeja. Se johtunee osin sosiaalisesta mediasta, jossa samanhenkiset viestivät tehokkaasti keskenään, missä on tarjolla leipää ja sirkushuveja. Aikaisemmin muuton yhteydessä sosiaaliset siteet usein katkesivat, nyt sen jälkeen kun ensimmäinen kaveripiiristä muuttaa ja kertoo suurkaupungin värivaloista, pikaisesti alueen muukin samanhenkinen lauma pakkaa laukkunsa ja hyppää junaan. Samaan aikaan myös nopean muuttoliikkeen mahdollistama perheettömyyden vaihe on myös pidentynyt. Lisävaikutuksena energian nouseva hinta kiihdyttää suurkaupungistumista. Kun liikkumisen, kuljetusten ja asumispinta-alan suhteellinen hinta kasvaa, suurkaupungeilla on suurempi suhteellinen kilpailuetu.

Samalla ei-houkuttelevat alueet tyhjenevät, tyhmenevät, passivoituvat ja vanhenevat nopeasti. Ei tuolle ole edes tehtävissä mitään. Osaavimmat ja luovimmat nuoret haluavat asumaan suuriin kaupunkeihin ja Suomessa on vain yksi suuri kaupunki.

Varsinkin pienemmillä paikkakunnilla tuo tarkoittaa todella huonoja uutisia. Kun älykkäimmät ja aktiivisimmat nuoret yksilöt kerääntyvät yhteen suuriin kaupunkeihin, menettävät alueet tyhmentyvät, passivoituvat ja vanhentuvat. Uusia yrityksiä ei voi paljon syntyä, kun suurin osa yrittämiseen kykenevistä henkilöistä on muuttanut pois eikä verkostoitumiseenkaan ole paljoa edellytyksiä. Tuo johtaa yhä voimakkaammin siihen, että loppukin yrittäjäaines muuttaa yrittämään paremmille alueille.

1950-60-luvulla maatalouden työvoimatarpeen romahtaminen johti maaltapakoon, nyt sitten elinkeinorakenteen muutos ja suurkaupunkien viihdyttävyyden parantuminen internetin ansiosta aiheuttaa paon tylsiltä ja tyhmentyviltä alueilta. Helsingin seudun onkin syytä vastata kysyntään tiivistämällä ja rakentamalla paljon lisää asuntoja, vaihtoehtona on näet asumisen hinnan nousu entisestään ja asumisväljyyden supistuminen.
 
Vs: Runkobussilinjojen tekniset ja käytännön ratkaisut

Nyt sitten halutaan jatkaa lasitornivimmaa. Torneja pitää saada lisää ja yhä korkeampia. Eikä oikeastaan näytä olevan mitään tolkkua siinä mihin niitä heitellään. Ja tämä urbanismin ylistyssinfonia on saanut Vihreistäkin puolet mukaansa. Kasvun ideologia näyttää nyt olevan alttaritaulu.

Ei kyllä koko Suomen asukkaiden tarvitse asua aluuella, joka on 2 % koko Suomen pinta-alasta.

Jos koko Suomen asukkaat haluavat asua 2% pinta-alassa, miksei heidän anneta asua kuten haluavat?

Minusta on äärimmäisen vahvaa luontoarvoa sillä, että loput 98% Suomesta olisi luonnonsuojelualuetta ja aarnimetsää. Mahtuu siihen kai vähän maatalouttakin.

Eikä korkeista torneista nyt ole puhuttukkaan. Korkeat tornit ovat oire siitä, että kiinteistökehitykseen ei ole maata saatavilla. Jos Helsingissä laitetaan 90% viheralueista lihoiksi, maata riittää kaikille suomalaisille vaatimattomissa 2-6 kerroksisissa pytingeissä. Omakotitaloillekkin on tilaa, mutta ei isoille pihoille.
 
19.11. Kaupunkisuunnittelulautakunta pääätti Vartiosaaren kaavoittamisperiaatteesta. Ja esitys on viimeisen päälle tiukkaa. Asuntoja 5000 - 7000 asukkaalle.
Jotkin lautakunnan jäsenet saivat läpi muutoksen, että rakentamista ei aloitetaisi ennekuin saadaan päätös raitiolinjan ulottamisesta Laajasalosta Vartiosaareen.

No saaren maapinta-alasta omistaa kaupunki suuren valtaosan. Kuitenkin siellä asuu onnellisia ihmisiä vanhoissa huviloissaan (jotka ovat jopa tsaarinajalta, jolloin venäläiset upseerit viettivät mukavaa vapaa-aikaa saarella). Saarelle ei ole siltaa. Vakiasukkaiden on täytynyt sopeutua kelirikko-olosuhteisiin jne.
Tsaarin aikaan mentiin soutuveneellä Kulosaareen, josta jatkettiin ratikalla Helsinkiin. Oli siinä kiskomista.

Saarella on tilaa, mutta on vaikepääsyinen. Ei ole vierasvenesatamaa eikä mitään palveluja. Vasta viime kesänä saarelaiset alkoivat järjestää ilmaisia pääsyjaä saareen. Toki sinne pääsee reittiveneellä Laajasalosta pientä maksua vastaan. Mutta vierailijalle ei todellakaan ole mitään palveluja.

Toisaalta taasen saari on luontokohde, lepakkokohde, saniaiskohde ja vaikka mitä. Nimitäin huvilattomattomaa aluetta riittää.

7000 asukasta saarella. Esimerkiksi saniaislehdot eivät kestä minkäänlaista kulutusta. Miten käy luonnon? Eikö riittäisi hieman helpompi pääsy saarelle ilman kerrostaloalueita?
Rakennetaan tuo lähiö vaikka Östersundomiin. Onko mielipiteitä?
 
Se on tuo "Tiivis rakentaminen", jota hoetaan ja toistetaan. On se ihme taikasana kun siihen saadaan mukaan päättäjät ja poliitikot oikealta vasemmalle. Kalasatama on rakentamatta, Jätkäsaari rakentatamtta, Sipoo rakentamatta, mikä ihemeen kiire on nyt Vartiosaareen koskea.

Olen käynyt siellä ja ihmettelen miksi ainoastaan Loukoila ja Moisia olivat kannattivat virkistysaluevaihtoa. Pitäisi pystyä pohtimaan, mitä kaikkea siitä virkistysalueena saisi.
 
Voi tuota itähelsinskiläistä NIMBY-nyyhkytystä!
Sillä tähän astihan olette itse olleet niin ylpeitä siitä, että olette Helsingin UnelmaMetron ansiosta merkittävä osa jotakin "metropolialuetta".
Mutta sitten kun sinne teidän metropoliinne yritetään rakentaa edes jokunen tarpeellinen asunto, niin tuollainen valitusvirsi alkaa.
Haloo ja herätkää, te olette osa metropolianne ja myös teidän on kannettava vastuunne uusien muuttajien asuttamisesta.
 
Tiivis rakentaminen on per se hyvä asia, mutta kun sitä käytetään ns. keppihevosena lähiörakentamiselle rakentamattomalle saarelle. Jos halutaan tiivistää kaupunkirakennetta, pitäisi aloittaa Laajiksen pääkatujen varsista ja Itäväylän varresta ensin, Vårdö olkoon vuorossa vaikka 2050-luvulla.
 
Mihin päättäjiltä unohtui sisääntuloväylien bulevardisointi? Ja asuintilaa saataisiin ihan joutomaaltakin esim. Lahdenväylän ja Kehä I:n liittymästä ja sen ympäristöstä tuhoamatta yhtäkään virkistyskohdetta.
 
Minkälaista, miten paljon ja missä pitäisi itse kutakin kohti varata virkistysaluetta? Voiko laatu korvata määrän? Tarvitseeko kaikille tarjota kaikenlainen virkistyminen, vaikkei hän välttämättä virkisty niissä yhdessäkään? Pilaavatko suuret virkistyjämäärät virkistysalueen? Entäs pitäisikö virkistymiseen tarjota enemmän myös kaupunkilaisia viihdepalveluita raa'an luonnon sijaan? Jos ihmiset voivat nyt matkustaa pitkät matkat virkistymään keskustan viihdepalveluihin, eivätkö he voisi samalla tavalla matkustaa pitkä matka virkistymään aarnimetsiin?

En näe, miten bulevardoinnit ja muu tiivistäminen olisi poissulkevaa aluerakentamisen kanssa. On ongelma, jos tehdään vain jompaa kumpaa.
 
Takaisin
Ylös