Vartiosaari, Helsinki

Kalasatama on rakentamatta, Jätkäsaari rakentatamtta, Sipoo rakentamatta, mikä ihemeen kiire on nyt Vartiosaareen koskea.

Ottamatta kantaa siihen, onko Vartiosaaren rakentaminen hyvä juttu, sen kaavoittaminen pitäisi kyllä aloittaa pian, jos taloja aiotaan saada rakenteille Kalasataman ja Jätkäsaaren jälkeen jatkoksi. Nykysysteemillä kaavoittaminen lausunto- ja valituskierroksineen tunnetusti kestää. Entisiä satama-alueita on kyllä käsittääkseni rakennettu sitä mukaa kun lainvoimaista asemakaavaa valmistuu, muutama kortteli kerrallaan. Osayleiskaavathan on hyväksytty aikaa sitten, eli kyllä nuo alueet on aivan vakaa tarkoitus rakentaa.

Omasta puolestani Vartiosaareen kaavaillut 7000 asukasta voisi ensin lisätä Laajasaloon (siis Kruunuvuorenrannan suunnitelmien lisäksi), ja yrittää vaikka saada Yliskylään aikaan jotain kaupungin tapaista. Huuto ja itku semmoisenkin suunnittelemisesta tietysti tulisi, kuten on jo tullut mm. Gunillantien tiivistyskaavasta Laajasalossa.

---------- Viestit yhdistetty klo 14:22 ---------- Edellinen viesti oli kirjoitettu klo 14:15 ----------

Mihin päättäjiltä unohtui sisääntuloväylien bulevardisointi? Ja asuintilaa saataisiin ihan joutomaaltakin esim. Lahdenväylän ja Kehä I:n liittymästä ja sen ympäristöstä tuhoamatta yhtäkään virkistyskohdetta.

Väkimäärän kasvuennusteet ja -suunnitelmat lienevät semmoiset, että sekä sisääntuloväylien alueille että Vartiosaarelle piisaa kysyntää. Bulevardimuutoksia ei ole vielä tuotu kaavatasolla mihinkään lautakunta- tai muuhun poliittiseen käsittelyyn yhtäkään. Vartiosaari on virkamiehille tässä mielessä paljon helpompi tapaus, se kun on jokseenkin perinteistä aluerakentamista metsään. Bulevardit vaativat täysin uudenlaista ajattelua ja semmoisten poliitikkojen taivuttelua, joiden mielissä vielä hetki sitten ei olisi tullut kuuloonkaan moottoritien muuttaminen kaduksi, jos tulee taivuttelemallakaan.
 
Jos Vartiosaari päätetään säilyttää virkitysalueena, niin se ei muuten ole ristiriidassa minkään ison ja ennenkaikkea asukkaista lähtevien linjausta kanssa.
 
Pilaavatko suuret virkistyjämäärät virkistysalueen?
Eihän tuota suoraksi kysymykseksi varmastikaan tarkoitettu. Mutta vastaus riippuu aivan kokonaan luonnosta itsestään. Kallioluoto ja saniaismetsä kestävät kulutusta aivan eri tavalla.
Jos alueelle on rakennettu kunnon polkuverkosto ja poluilla pysyttäisiin ja jos ja jos.
Minulla ei ole senttiäkään kiinni Vartiosaaressa. Ja siellä asuvat ovat todella etuoikeutettuja. En kuitenkaan ole kade. Saaressa asuminen vaatii asennetta.

Kaupunki on kaupunki ja itse kannatan tiivistä rakentamista, mutten mihin tahansa.
Mitekäs tuo Östersundom, joka "saatiin" kovan väännön jälkeen.
Jos muisti pelaa, niin sinne nyt kaavoitetaan 600 asukkaalle kun mainittuun saareen 7000 asukkaalle. Jokin epäsuhtako?
 
Jos Vartiosaari päätetään säilyttää virkitysalueena, niin se ei muuten ole ristiriidassa minkään ison ja ennenkaikkea asukkaista lähtevien linjausta kanssa.

Säilyttää virkistysalueena? Kuka Vartiosaaressa tällä hetkellä virkistyy? Valkoposkihanhien, kettujen ja kaniinien lisäksi siis. Muutama tönö siellä taitaa olla ja muutama asukas. Jos saarella jokunen kesäasunto, onko heidän mielipiteensä sitten tuo "asukkaista lähtevä linjaus"?

Nykyisellä virkistyskäytön volyymillä on minusta Vartiosaaren säilyttämistä "virkistysalueena" vaikea perustella kun Vartiosaari ei nykyään ole merkittävä virkistysalue, vaan lähes nollakäytöllä ympäristöönsä verrattuna.
 
Alueen kehittäminen virkistysalueena tarkoittaa sitä että saareen pääsyä helpotetaan ja palveluja lisätään, mutta siinä vaihtoehdossa Vartiosaaren tehtävä ei ole asettua yhdessä merkittäväksi osatekijäksi raitiolinjan suunnittelussa.

Kävin 80-luvun lopulla Vartiosaaressa ja meidät haettiin soutuveneellä salmen yli. Tässä oli eksotiikkaa, kun saareen mennään veneillä , niin ei sinne sitten tule kaikenmaailman länsimainen hapatus. Jos saareen rakennetaan silta, sen käyttämisen luonne muuttuu ja luonto kärsii.

Helsingissä pitää olla virkistysalueita ja väljästi rakennettuja alueita.
 
En ole saanut vieläkään hyviä perusteita sille, miksei suunniteltuja asuntoja siirretä Laajasaloon. Se olisi huomattavasti helpompaa nyt, kun kerrostalot ovat vielä vasta paperilla. Kuvitelkaa nyt vaikka Meilahti ja Seurasaari: kaupungin mielestä jompi kumpi pitäisi rakentaa täyteen ja valittaisiin näistä Seurasaari.
 
En ole saanut vieläkään hyviä perusteita sille, miksei suunniteltuja asuntoja siirretä Laajasaloon.

Molempi parempi, minusta kannattaa rakentaa sekä nykykaavaa tiheämmin Laajasaloon että sen jatkeeksi Vartiosaareen. Ratikkasiltakin valmistuu varmemmin kun alueella on kunnolla asukkaita. Asuntoja tarvitaan lisää ja kaupungin tiivistäminen on paras ratkaisu.

Seuraavaksi sitten kunnon kaava Haltialan pelloille ja sinne kulkemaan pikaratikka, samalla tiivistetään pikaratikan käytävää.
 
Säilyttää virkistysalueena? Kuka Vartiosaaressa tällä hetkellä virkistyy? Valkoposkihanhien, kettujen ja kaniinien lisäksi siis. Muutama tönö siellä taitaa olla ja muutama asukas. Jos saarella jokunen kesäasunto, onko heidän mielipiteensä sitten tuo "asukkaista lähtevä linjaus"?
Voisit vaikka käydä laskemassa ne muutamat tönöt. Varmasti talvella saarella on vähemmän asukkaita kuin kesällä. Monet huvilanomistajat vuokraavat tönöjään :) yrityksille ja yhteisöille ja hyvästä hinnasta.
Oli siellä luostarikin viime vuoteen asti. Mutta vuokranantaja tuli ahneeksi.
En minäkään huviloista huolta kanna vaan luontoarvoista. Saareen pääsee kesäaikaan vesibussilinjalla 14. Mutta omat eväät mukaan. Pohjoiseenkin pääsee vaeltamaan. Eikä kukaan oleta, että siellä olisi "Mäkkäreitä" joka polunmutkan takana. Kengät kannattaa myös valita järkevästi. Talvellakin pääsee jäätä myöden. Mutta on turha odottaa mitään aurattuja uria. Se on luontoa siis parhaimmillaan, jota riittää tönöalueiden ulkopuolella.
Miksi ei keskellä Helsinkiä voisi olla tuollainen eksoottinen alue? On vain hyvä, että sinne pitää haluta mennä. Luonto kiittää. Ei ole kaljaporukoiden lempikohde.

Go east, Helsinki! Östersundom on vielä kaavoittamatta.

Vartiosaarella on 57 huvilaa, joista 26 on yksityisten omistamia ja 31 Helsingin kaupungin. Vanha koristeellinen rakennuskanta, joka sisältää yli 20 suojelukohdetta, on alkuperäisasussaan eikä kokonaisuutta ole rikottu uudisrakennuksilla. Kaupungin omistamat huvilat ovat vuokralla erilaisille yhdistyksille ja yhteisöille. Ympärivuotisesti Vartiosaaressa asuu parikymmentä henkeä.
 
Tämä ei todellakaan ole ensimmäinen kerta kun Helsingissä on karannut väestöennusteidensa kanssa totaalisesti mopo käsistä. Muistaakseni Helsingissä piti olla jo vuosikymmeniä sitten miljoona asukasta. Nyt on taas muutaman vuoden kasvupiikin johdosta hype, etenkin "cityvihreillä", lähtenyt täysin käsistä. Pidän huvittavana ja täysin uto/dystopistisena skenaariona sitä, että koko muu Suomi oltaisiin tyhjentämässä pk-seudulle.

Vartiosaaren voisi jättää rauhaan tässä vaiheessa ja keskittyä edes auttavasti tiivistämään näitä tehottomasti rakennettuja lähiöitä, joka todennäköisesti riittää varsin hyvin tämänkinkertaiseen "miljoonaprojektiin".
 
Olin valtuuston yleisölehterillä silloin kun käsiteltiin Sipoon osien liittämisestä Helsinkiin. Ihmeellinen hurmos vallitsi valtuustosalissa. Hakanen jäi yksin oman kantansa kanssa.

Rantaradan varrella Espoon puolella on tilaa asuntoalueita varten. Alueiden pakkolunastukset pitää käynnistää.

---------- Viestit yhdistetty klo 21:14 ---------- Edellinen viesti oli kirjoitettu klo 21:13 ----------

Ja Santahaminankin jättäisin rauhaan.
 
Tämä ei todellakaan ole ensimmäinen kerta kun Helsingissä on karannut väestöennusteidensa kanssa totaalisesti mopo käsistä. Muistaakseni Helsingissä piti olla jo vuosikymmeniä sitten miljoona asukasta. Nyt on taas muutaman vuoden kasvupiikin johdosta hype, etenkin "cityvihreillä", lähtenyt täysin käsistä. Pidän huvittavana ja täysin uto/dystopistisena skenaariona sitä, että koko muu Suomi oltaisiin tyhjentämässä pk-seudulle.

No uskoit tai et, tänäkin vuonna Helsingin seudulla on noin 19000 uutta asukasta ja seudun väkiluku ylittää 1,4 miljoonan asukkaan rajan. Viimeisen 25 vuoden alueen väestönkasvun keskiarvo on noin 14000 henkeä vuodessa, joten mistään uudesta ilmiöstä ei ole kysymys, se on vaan vähän kiihtynyt.

Erilaista ovat nyt vaan ihmisten arvostukset, nyt halutaan asua tiheämmässä kaupungissa, ei missään metsässä Nurmijärven rajamailla. Helsingin ja muunkin seudun onkin syytä vastata kysyntään.

Eikä koko muu suomi ole tyhjenemässä, Helsingin seudulla asuu viime vuosikymmenten trendillä vuonna 2050 vähän yli tai vähän alle 2 miljoonaa asukasta. Muussa Suomessa vähän alle 4 miljoonaa.

Nyt toki on menossa maailmanlaajuinen megatrendi, jossa kielialuieiden houkuttelevimmat kaupungit kasvavat erittäin nopeasti joka puolella maailmaa. Ei ole edes varmaan, onko nyt Suomessa suurkaupungistumistrendin huippu vai kiihtyykö suurkaupungistuminen entisestään.

Internetin aika on tehnyt suurista kaupungeista todella viihdyttäviä osalle ihmisistä, koska koko kulttuuri-, huvi- ja alakulttuuritarjonta on nyt näkyvissä. Se johtaa siihen, että "luova luokka" muuttaa samanhenkiseen ympäristöön suurkaupunkeihin, joissa uusi yritystoiminta alkaa kukoistaa synergian vaikutuksesta. Samalla muualta katoaa paras tietoyrittäjäaines ja uuden talouden edellytykset huononevat rajusti.

Leipää ja sirkushuveja, sitä nykyajan nuoriso kaipaa eikä syrjäkylät sitä tarjoa. 1960-luvulla syrjäkylät olivat maaseudulla, nyt pienemmissä kaupungeissa.
 
Tämä ei todellakaan ole ensimmäinen kerta kun Helsingissä on karannut väestöennusteidensa kanssa totaalisesti mopo käsistä. Muistaakseni Helsingissä piti olla jo vuosikymmeniä sitten miljoona asukasta.

Toiminnallisessa Helsingissä onkin jo 1,2 miljoonaa asukasta. Helsingin kaupunki vain ei saanut aikaiseksi kaavoittaa tarpeeksi asuntoja, joten asukkaita ohjautui paljon muualle seudulle. Helsingin kaupungin alueelle on käytännössä aina muuttanut niin paljon asukkaita kuin asuntoja on kaavoitettu ja rakennettu. Tyhjiä asuntoja ei kovin paljon ole kovin pitkäksi aikaa jäänyt.
 
Jos halutaan puhua nimenomaan Helsingin seudusta, niin sittenhän vapaata lääniä on räme- ja joutomailla, "liikennevihreän" alueella ja muilla virkistyskäytöttömillä viheralueilla vaikka kuinka. Edelleenkään ei ole edellytyksiä rakentaa Vartiosaarta täyteen raitiovaunun takia, kun sitä ennen voidaan rakentaa vaikka mihin. Uutta asumista kannattaa pykätä suunniteltuakin enemmän Kehäradan varrelle ja sitä kannattaa sijoittaa myös hyvien tulevaisuuden yhteyksien varrelle, joihin pussinperä-Vartiosaari ei kuulu. Raitioverkkoakin voi venyttää ja asumista tiivistää 7 km säteen sisäpuolellakin (korttelikaupungista) esimerkiksi Meilahteen ja Ruukinrantaan. Koskelaa voi laajentaa itään kiinni Lahdenväylään (bulevardiin).
 
Nämä sisääntuloväylien muuttaminen kaupunkibulevardeiksi on nyt ollut esillä. Asun itse Vihdintien varrella. Ensimmäinen askel on täällä jo otettu. Nopeusrajoitus on pudotettu 60 km/h. Nyt esim. pysäkiltä lähtevää bussia väistetään. Mieluummin huomattavasti suurempi osa kaupunkilaisista voinee hyväksyä sisääntuloväylien varteen rakentamisen kuin ainutlaatuisen Vartiosaareen.

Mutta jossain vaiheessa on Helsingin rajojen sisäpuolella tilanteessa, jossa jäljellä olevia vihreitä alueita ei rakenneta. Siitäkin kannattaa keskustella nyt.
 
Viheralueita tuntuu Helsingissä kyllä olevan yllinkyllin, mutta kohtuuhintaisista asunnoista on pulaa. Näin joskus luvun, että vain 8% kaupungin vuokra-asunnon hakijoista saa asunnon - toki lukemaa vääristää kaikki sisään jätetyt "lottokupongit" jossa haetaan paraatipaikalta itselle vaihtoasuntoa. (Tuo 8% perustuu vahvaan muistikuvaan vain.)

Kohtuuhintaisten asuntojen puuttuminen vaikeuttaa myös matalapalkka-aloilla työskentelevien muutto/asumismahdollisuuksia pääkaupunkiseudulla. Omistusasuminen ei enää monelle ole vaihtoehto, kun hinnat alkaa karata lapasista. Yksityiset vuokranantajatkin repii aikamoisia vuokria asunnoista.

Ihan hyvä, että nyt on oikeasti päätetty alkaa rakentamaankin fiksusti ja tiiviisti kaupunkia. Toivottavasti ei vain sitten tule sitä peruslähiöö vaan laadukasta kantakaupunkimaisuutta itäänkinpäin, raitiovaunuineen. Myös muutamia Neukkukuutio lähiöitä voisi pistää maantasalle ja uudelleenrakentaa, kaikkien muiden suunnitelmien lisäksi.

Hieno paikkahan tuo Vartiosaari oli, kun siellä kerran tuli käytyä vuosia takaperin, mutta eipä se mikään suuri menetys ole jos se laadukkaasti rakennetaan sitten joskus. Saariahan Helsingin edustalla riittää.
 
Takaisin
Ylös