Viestiketju: Vartiosaari, Helsinki

Alunperin kirjoittanut Minä vain

Vaikka Joensuussa ymmärrän tämän, mutta jos Helsingin lähiöiden kotitalouksista 45 % ja Espoon, Vantaan sekä Keravan kotitalouksista noin 30 % on autottomia, eikö optimaalisinta olisi sijoittua niin että sijoittuminen olisi joukkoliikenne- ja henkilöautosaavutettavuuksien kompromissi, kuten Itis ja Sello, eli eikö esimerkiksi Jumbo olisi ollut kannattavampaa sijoittaa Tikkurilaan?

Tämähän on asia, joka oikeastaan pitäisi laskea. Sijoittumalla Tikkurilaan saadaan 15 minuutin kävelymatkan sisään tietty joukko ihmisiä, mutta moottoritie vie vain kahteen suuntaan, joka hyvin karkeasti leikkaa kolmanneksen tai puolet alueesta, jonne autolla on 15 minuutin ajomatka, verrattuna sijaintiin moottoriteiden risteyksissä. (Ja tikkurilassa hypermarketti ei välttämättä olisi ihan moottoritien kyljessä.) Näitä lukemia sitten pitäisi verrata. Ja sitten pitää tietysti huomioida saatavissa oleva tila. Edellisestä postauksesta tämä jäi pois, mutta sijoittumista tietysti ohjaa myös saatavissa oleva maa ja sen vuokra. Koska moottoritiet on haittojen minimoimiseksi linjattu pois asutuksesta, saa kauppias sijainnista moottoritieristeyksessä tuplapotin: hyvän sijainnin lisäksi runsaasti maata, jolloin ei tarvita pysäköintitaloa, vaan tilaa on vaikka miten isolle parkkikentälle, ja itse kauppa yksikerroksinen teollisuushalli. Normaalistihan kauppa joutuu tasapainottelemaan juuri tämän ongelman kanssa: keskeinen sijainti, mutta vähän tilaa, vai mieluummin runsaasti tilaa, mutta syrjäinen sijainti.

Mutta et tietenkään ole sinällään väärässä: eihän muuten Selloa tai Itäkeskusta olisi. Ilmeisesti suurempi saavutettavuusalue riittää ainakin näissä paikoin kattamaan esimerkiksi pysäköintitalosta koituvat lisäkulut. Ja onhan joukkoliikenteen solmut tietenkin hyviä liikepaikkoja yleensäkin. Se vain voi hämätä, että näissä paikoissa kauppa joutuu vähän optimoimaan tilankäyttöään ja miettimään, kuinka paljon tilaa oikeasti tarvitaan. Siksi nämä kaupat näyttävät merkitystään pienemmiltä hypermarkeiteihin verrattuna, jonka tilasta suurin osa on itse asiassa varastoa, siis tavarat varastoidaan suoraan myyntitilaan, ihan nokkelaa, jos tilalla on vain vähäinen arvo. Myyntiartikkeleita ei välttämättä ole niinkään paljoa enempää kuin isossa tavallisessa supermarketissa.

Mutta jos Autohypermarketteja ei haluta, minun mielestä silloin kaupunkirakennetta ja liikenneverkkoa tulisi rakentaa sellaiseksi, että näille ei ole oikein järkevää kysyntää. Eli matkanopeuksia alaspäin seudullisella tieverkolla ja lisää asukkaita kävelyetäisyydelle niistä paikoista, mihin kauppaa halutaan, ja panostus hyvään jalankulkuympäristöön. Eli näen asian suunnilleen samoin kuin Hylje. Maaseudulla varmaan on perusteltua rakentaa myös nopeita teitä, mutta niitä sijoitettaessa pitäisi olla tosi varovainen, eli ohitustie vähintään sen 15 minuutin matkan päähän kirkonkylän keskustasta, mikä onnistuu vaikka jättämällä liittymät rakentamatta, ohitustielle pääsee vain sen kummastakin päästä.

Sen verran vielä, että Helsingissä oli pitkään politiikkana juurikin kaavoittaa hypermarketit vain paikoille, joissa on hyvät joukkoliikenneyhteydet, kuten Itäkeskukseen. Mutta linjaus petti, kun -85 (noin) EKA, ilmeisestikin silloin parhaiten poliittisesti verkostoitunut kauppaketju, sai automarketin Vihdintien ja Kehä I:n risteykseen. Sen jälkeen kävi poliittisesti mahdottomaksi kieltää automarketteja muiltakaan ketjuilta. Tarinan opetus: on naivia kuvitella, että kaavoituksella, ympäristöluvilla yms. voidaan asetella maankäyttö juuri sellaiseksi kuin huvittaa. Kyllähän sekin onnistuu, mutta yleensä vain hetkellisesti. Kaupan taholta on jatkuva paine päästä parhaille paikoille ja jos ne ovat vain tyhjänä, kauppa yleensä onnistuu, ennemmin tai myöhemmin. Jos paikat ovat kaavoitusmonopolin takana, kauppa tietenkin siirtyy lobbaukseen.

Jos hetkeksi palataan Vartiosaareen. Soininvaaran blogilla on hyvin perusteltu kirjoitus siitä, miksi hän kannattaa alueen asuinrakentamista. http://www.soininvaara.fi/2013/12/09...isen-puolesta/

Kunpa kaikki poliitikot perustelisivat päätöksiään tällä tavoin!

Jotenkin sopivasti teemaan tällainen uutinen: Kurikka haluaa liike-elamää valtatien varteen. Saksan tilannetta en osaa kovin paljon kommentoida, sen verran kuitenkin, että myös urban sprawl on siellä paljon pienempi ja moottoritiet yhäkin kiertävät suurelta osin kaupungit niiden ulkopuolelta. Eli amerikkalaistyyliset hypermarketit ja mallit eivät ole muutenkaan niin houkuttelevia ratkaisuja kaupalle.

Nyt meillä on ympäristöministeriön vetämä linja, jossa kaupan suuryksiköt maakuntakaavassa tulee hyväksyttää ministeriössä. Kiinnostava seurata, miten pitkälle tämä onnistuu. Ainakin jo maakuntaliitoista tulee aika ankaraa painetta, kuten vaikka tästä voi lukea: Matti Viialainen esittaa - maakuntakaavapaatökset pois ympäristoministeriöltä.

Alunperin kirjoittanut Ville O. Turunen

Sen verran vielä, että Helsingissä oli pitkään politiikkana juurikin kaavoittaa hypermarketit vain paikoille, joissa on hyvät joukkoliikenneyhteydet, kuten Itäkeskukseen. Mutta linjaus petti, kun -85 (noin) EKA, ilmeisestikin silloin parhaiten poliittisesti verkostoitunut kauppaketju, sai automarketin Vihdintien ja Kehä I:n risteykseen.

Kannelmäen Eka-Market (myöhemmin Maxi-Market, sitten Prisma ja nykyisin siis Kauppakeskus Kaari) on itse asiassa avattu jo 1973 eli yli kymmenen vuotta ennen Itistä. (Ja on oikeastaan lähempänä Hämeenlinnanväylää kuin Vihdintietä. Mutta ei kummankaan risteyksessä varsinaisesti.)

Jos se vihreistä olisi kiinnim olisi otettu jo kauan sitten.

Minusta ei tarvitsisi ottaa; Talin kartanomiljöö säilyy arvoisessaan avaruudessa paljon paremmin golfkenttänä kuin asuinalueena tai hoitamattomana ryteikkönä, jota helsinkiläiset kutsuvat puistoksi. Meillä on hoidettua puistoa muutenkin aivan liian vähän, hoitamatonta ryteikköä aivan liikaa.

Alunperin kirjoittanut 339-DF

Jos se vihreistä olisi kiinnim olisi otettu jo kauan sitten.

Minusta ei tarvitsisi ottaa; Talin kartanomiljöö säilyy arvoisessaan avaruudessa paljon paremmin golfkenttänä kuin asuinalueena tai hoitamattomana ryteikkönä, jota helsinkiläiset kutsuvat puistoksi. Meillä on hoidettua puistoa muutenkin aivan liian vähän, hoitamatonta ryteikköä aivan liikaa.

Sitten kyllä löytyy samassa suhteessa perusteluja Vartiosaaren säilyttmisessä nykymuodossaan. Lapset muuten tarvitsevat leikkipaikaksi hoitamatonta ryteikköä. Sitä o n Vartiosaaressa, sitten siellä on hoidettua aluetta sekä ulkoilumahdollisuuksia lenkkeilijöille. Mitä se pikkuparlamentin edessä oleva alue on. Tuli mieleen kun kaupungin virkamies sanoi: "koko puistoa ei rakenneta".

Totuus on se että Helsingissä puisto-sana on enimmäkseen synonyymi sanalle rakentamaton tontti.

Mutta Golfin pelaajissa on sen verran vaikutusvaltaista herraa ja siksi he toistaiseksi saavat alihintaan pitää alueensa.