Viestiketju: Vartiosaari, Helsinki

Köyhyys on negatiivinen asia nykyisessä, toteutuvassa politiikassa.

Elinkustannusten pohja on säännelty varsin korkealle, joten vähätuloisella menee suuri osa tuloista suoraan pakollisiin elinkustannuksiin. Tämä on epäkohta, johon on pakko tarttua ennen kun epätoivoiset vähävaraiset alkavat asumaan laittomasti ja lainsuojattomasti. Epäkohtaan helppo ja toteutuskelpoinen ratkaisu on löysätä asumisen ylellisyystekijöiden minimivaatimuksia kautta linjan.

Kyllä pukumieskin käyttää joukkoliikennettä, jos se on hänelle paras ratkaisu liikkumiseen. Suunnittelun ei kannata milloinkaan perustua siihen, mitä kuvittelee toisten ihmisten haluavan ja tarvitsevan. Vähävarainen ja upporikas ovat molemmat ihmisiä, jotka kykenevät päättelemään itse mitä he haluavat ja tarvitsevat. Itse asiassa koko asumisen kalleus perustuu siihen, että normeihin ja lakeihin on kirjoitettu se, mitä ihmisten kuvitellaan haluavan ja tarvitsevan ilman poikkeuksia. Esimerkiksi auton tarpeellisuus on kirjattu näin. Autoihin sopii toki varautua: todellisen eikä kuvitellun kysynnän mukaan.

Alunperin kirjoittanut Minä vain

Hakaniemestä Vuosaareen menee tällä hetkellä yhteysaluksella 1 h 30 min ja Vartiosaareen 45 min. Vesiliikenne on siis toivottoman hidasta noin kaukana keskustasta sijaitseville alueille. Kruunuvuorenrannankin tapauksessa lautta olisi selkeästi hitaampi kuin raitiovaunu.

Ehdottamaani reittiä ei voi raitiovaunulla taittaa. En ko. viestissä puhunut Vartiosaaren/Laajasalon keskustayhteyksistä, vaan nauhamaisesta saaria ja niemiä yhdistävästä meriyhteydestä.

Alunperin kirjoittanut Minä vain

Santahaminan länsirannalle vesiliikenne on suunnilleen yhtä nopeaa kuin maaliikenne.

Mutta täsmällisempää, jolloinka matkustajan ei tarvitse varautua ruuhkiin, vaihtoaikoihin ja muihin häiriötekijöihin.

Alunperin kirjoittanut Minä vain

Pieniä asuntoja ei kannata rakantaa niin syrjään kuin Vartiosaari on, vaan enemmin kannatta jyrätä Itä-Pasila ja rakentaa tilalle toinen Kallio. Vartiosaari olisi kuitenkin ajallisesti yhtä kaukana kuin Tapiola tai Herttoniemi.

Vartiosaaren rakentamis- ja autoistamisvimma on tosiaan kummallinen ilmiö, kun olisi Länsimetron vartta, Meilahtea, Metsälää ja vaikka mitä muuta jo aiemmin lueteltua vaihtoehtoa. Niihin olisi jo valmiit kulkuyhteydet samoilla matka-ajoilla. Niitä matalia Meri-Rastilan ja muiden vastaavien alueiden nykyisiäkin taloja voisi korottaa ja ratikkahankkeista löytyisi tukku pikkusaarta tärkeämpiäkin.

Alunperin kirjoittanut Nakkiputka

Myös syksyn myrskytuulilla ja talvella jäissä?

Kyllä, siinä missä Suomenlinnan lauttakin - nyt ei ole sentään tarkoitus päästäkään Suomenlinnaa pitemmälle avomerelle. Reitti ei jäädy liiaksi, kun sitä ajetaan päivittäin. Eikä kyseessä olisi todellakaan Suomen ensimmäinen ympärivuotinen lauttareitti, vaikka laskisi Suomenlinnan pois laskuista.

Alunperin kirjoittanut Knightrider

Ehdottamaani reittiä ei voi raitiovaunulla taittaa. En ko. viestissä puhunut Vartiosaaren/Laajasalon keskustayhteyksistä, vaan nauhamaisesta saaria ja niemiä yhdistävästä meriyhteydestä.

HSL-lippujen kelpaaminen ja vuorovälien tihentäminen Hakaniemi–Vuosaari-yhteysaluksella yhteysaluksella olisi hyvä, mutta pahoin pelkään että matkustajamäärät jäisivät vaatimattomiksi.

Alunperin kirjoittanut Knightrider

Mutta täsmällisempää, jolloinka matkustajan ei tarvitse varautua ruuhkiin, vaihtoaikoihin ja muihin häiriötekijöihin.

Lautan ollessa yhtä nopea se onkin parempi kuin bussi. Uskoisin että lautta houkuttelisi autoilijoita kauniiden maisemien takia paremmin kuin bussi.

Mellunmäessä yhden korttelin taloyhtiöt suunnittelevat radikaalia vaihtoehtoa tulevalle putkiremontille. Jutussa mainitut taloyhtiöt Pallaksentie 1 ja Ounasvaarantie 2 harkitsevat vanhojen talojen purkamista kokonaan ja uusien rakentamista tilalle. Samalla väljälle tontille voitaisiin rakentaa kokonaan yksi uusi lisärakennus. Projekti etenisi niin että ensin rakennettaisiin se lisärakennus johon yhden vanhan rakennuksen asukkaat muuttaisivat. Sitten yhden vanhan tilalle rakennettaisiin uusi talo johon taas muutettaisiin seuraavasta purettavasta talosta jne. Taloyhtiöt toivovat että kokonaan uudet talot voisivat tulla jopa perinteistä putkiremonttia halvemmaksi koska samaan kortteliin mahtuisi n.600 asukasta joka olisi noin viisinkertainen määrä nykyiseen verrattuna. Rakentamista siis rahoitettaisiin uusien asuntojen myynnillä.

Yksittäisiä taloja on purettu aiemminkin mutta kokonaisen korttelin purkaminen on uutta. Helsingin kaupunki kuitenkin suhtautuu hankkeeseen myönteisesti ja toteutuessaan tästä tulisi pioneerikohde jota voisi toteuttaa muuallakin Helsingissä.

Lähde: YLE-Helsinki

Alunperin kirjoittanut aki

Mellunmäessä yhden korttelin taloyhtiöt suunnittelevat radikaalia vaihtoehtoa tulevalle putkiremontille. Jutussa mainitut taloyhtiöt Pallaksentie 1 ja Ounasvaarantie 2 harkitsevat vanhojen talojen purkamista kokonaan ja uusien rakentamista tilalle.

Tämä on parasta mitä tässä putkiremonttiasiassa on tapahtunut. Suuri osa lähiötaloistahan tehtiin purettaviksi 25 vuoden päästä. Nyt niitä korjataan väkisin, koska asunto-osakeyhtiö on mahdotonta lopettaa ja talo purkaa, vaikka halvemmaksi tulisi rakentaa uusi talo eikä uusia kaikkea vanhassa talossa.

Asia pitäisi vain laajentaa yhtiö- ja korttelitasolta kaupunginosatasolle, jotta voitaisiin korjata myös autoiluun tehty asemakaava. Tiivistäminen tekee tämän taloudellisesti mahdolliseksi nykyisten yhtiöiden osakkaille, mutta mukaan tarvitaan kaavoitusviranomainen. Sekä tietenkin poliittinen tahto muuttaa lähiöt kaupungiksi.

Antero

Jos lähiöt muutetaan kaupungeiksi, niin silloin rakennetaan parkkitaloja tai -luolia. Niiden maksajaksi joutuu absoluuttinenkin joukkoliikenteen käyttäjä. Onko se oikein että , asukas, joka ei koskaa halua autoa , joutuu maksamaan autoilevan asukkaan parkkipaikasta.

Alunperin kirjoittanut Salomaa

Jos lähiöt muutetaan kaupungeiksi, niin silloin rakennetaan parkkitaloja tai -luolia. Niiden maksajaksi joutuu absoluuttinenkin joukkoliikenteen käyttäjä. Onko se oikein että , asukas, joka ei koskaa halua autoa , joutuu maksamaan autoilevan asukkaan parkkipaikasta.

Samalla lailla voidaan kysyä, onko oikein, että asukas joka ei koskaan käytä joukkoliikennettä joutuu kuitenkin maksamaan sen kuluja veroina? Autoilu on tärkeä liikennemuoto, kuten joukkoliikennekin ja kumpikin pitää huomioida kaavoituksessa. Samalla lailla kaavoittajan pitää huolehtia järkevästä määrästä parkkitilaa. Parkkeeraamisen ei toki tarvitse olla ilmaista tai edes halpaa, mutta eri alueilla riittävä parkkipaikkatarjonta on kuitenkin syytä varmistaa.

Uusilla alueilla parkkipaikkakustannuksia olisi muuten mahdollista pienentää samanlaisella kadunvarsipaikoitusjärjestelmällä kuin nykyään suuressa osassa kantakaupunkia. Jostain syystä kadunvarsiparkkeeraus, jossa kaikille ei ole omaa paikkaa ei kuitenkaan ole suosiossa edes parkkipaikkatarjonnan täydentäjänä.

Kaupunkia ei ole varaa rakentaa lähiön auto-asukassuhteella, joten turha pelko. Ei oikeastaan onnistuisi vaikka olisi mielivaltaisesti rahaa, kun autosuhteen ylläpito edellyttää niin paljon tiepinta-alaa.

Minusta on hyvä hypoteesi, että nykyisissä lähiöissä ollaan jo auto-asukassuhteen yläpäässä. Täydennysrakentaminen olisi muutoin niin kannattavaa, että rakennusyhtiöt olisivat laajamittaisesti painostamassa asukkaita suostumaan naapuruston täydennysprojekteihin.

---------- Viestit yhdistetty klo 23:56 ---------- Edellinen viesti oli kirjoitettu klo 23:46 ----------

Alunperin kirjoittanut petteri

Samalla lailla voidaan kysyä, onko oikein, että asukas joka ei koskaan käytä joukkoliikennettä joutuu kuitenkin maksamaan sen kuluja veroina? Autoilu on tärkeä liikennemuoto, kuten joukkoliikennekin ja kumpikin pitää huomioida kaavoituksessa. Samalla lailla kaavoittajan pitää huolehtia järkevästä määrästä parkkitilaa. Parkkeeraamisen ei toki tarvitse olla ilmaista tai edes halpaa, mutta eri alueilla riittävä parkkipaikkatarjonta on kuitenkin syytä varmistaa.

Joukkoliikenteen subventioaste ei ole vakio koko seudulla. Osa linjoista on erittäin kannattavia, toiset taas syövät lipputukea aamupalaksi. Nyrkkisääntö tuen tarpeelle on linjan varren asukastiheys, josta se linjan kuormakin tulee.

Autoilun subventioaste nousee rajusti, mitä tiiviimmin pitää rakentaa: luolapysäköinti on kaikkein kalleinta rakentaa. Vastaavasti joukkoliikenteen subventioaste nousee, mitä löysemmin pitää rakentaa: haja-asutus on kaikkein huonoiten kannattavaa palvella. Nykyinen suuri painotus pysäköinnin määrälle asettaa asunto-ostajien maksukyvyn kanssa kovan rajan siihen, miten tiiviisti on varaa rakentaa. Tämä tiiviys ei ole erityisen mairittelevaa joukkoliikenteen kannalta. Eli pysäköinnin ehdoton subventio pakottaa subventoimaan myös joukkoliikennettä. Vastaavasti pysäköinnistä löysääminen tekee korkeammasta tiiviydestä kannattavaa, joka vähentää tarvetta subventoida joukkoliikennettä.

Kadunvarsipysäköinnin kieltäminen lähiöissä on mielestäni aika typerää. Ketä se oikein palvelee? Lähiöissä asuvilla perheillä on lähtökohtaisesti auto, ja heidän luonaan kylässä käyvät ihmiset tulevat usein autolla, joten pysäköintipaikkoja tarvitaan ainakin 1/asunto kiinteistön pihalle ja sitten vieraille mahdollisuus pysäköidä kadunvarteen. On totta että lähiöissä joihin pääsee hyvin julkisilla, esim junalla tai metrolla, harvemmalla perheellä on auto, ja sellaisiin lähiöihin myös sinkut suostuvat muuttamaan, mutta yhä edelleen suurin osa pk-seudun lähiöistä on ns metsälähiöitä joissa auto on välttämättömyys arkisten asioiden hoitamiseen, olkoot että niissäkin monet taittavat työmatkansa julkisilla.

t. Rainer

Alunperin kirjoittanut Salomaa

Jos lähiöt muutetaan kaupungeiksi, niin silloin rakennetaan parkkitaloja tai -luolia. Niiden maksajaksi joutuu absoluuttinenkin joukkoliikenteen käyttäjä. Onko se oikein että , asukas, joka ei koskaa halua autoa , joutuu maksamaan autoilevan asukkaan parkkipaikasta.

Ei ole oikein. Siksi parkkipaikat tuleekin osoittaa niiden maksettavaksi, jotka niitä käyttävät. Tästähän väännetään kättä, mutta jopa autopuolue alkaa taipua, kun joutuvat myöntämään, että kaikki eivät koskaan autoa hanki.

Alunperin kirjoittanut petteri

Samalla lailla voidaan kysyä, onko oikein, että asukas joka ei koskaan käytä joukkoliikennettä joutuu kuitenkin maksamaan sen kuluja veroina?

On oikein, koska joukkoliikenne on välttämätöntä autoilun toimimiseksi. Ilman joukkoliikennettä autoilija ei pääse autoilemaan, koska tila ei siihen riitä. Lisäksi, jokainen autoilija voi aina käyttää joukkoliikennettä. Mutta autoa voi käyttää vain se, joka auton ostaa tai vuokraa. Edelleen, jokainen, joka ei autoile, joutuu maksamaan autoilun kustannuksia, koska autoilijat eivät kustanna kaikkia yhteiskunnalle aiheuttamiaan kuluja, vaan niitä maksetaan yleisistä veroista.

Antero

Kun kaupunkia kehitetään(mikä usein = rakennetaan)otetaanpa vaikka kolme toimenpidettä esille:
1. kaupungin tiivistäminen
2. raitioliikenteen nopeuttaminen
3. yksityisautoilun salliminen nykyisessä laajuudessaan

Toimenpiteitä voisi olla enemmänkin, mutta nuo kolmekin pienen pohtimisen jälkeen alkaa näyttää mahdottomalta , jos ne kaikki halutaan toteuttaa. Siksi kannattaa kiinnittää huomio välillä joukkoliikennnepolitiikkaan, jossa tiivistämisen kera tai ennen sitä on päädyttävä jossain vaiheessa yksityisautoilun rajoittamiseen. Jopa Hesari pääkirjoituksessaan otsikoi: " On aika häätää autot pois Helsingin keskustasta".

Kohtia 1,2 ja 3 ei voida siis pitää yhtäaikaa voimassan siten että saavutettaisiin joku edistys.