HKL: Metroon tarvitaan tiheämpi vuoroväli 2020-luvulla

Metron matkustajamäärät kasvavat ensi vuosikymmenellä aiempaa ennakoitua nopeammin, kertoo Helsingin seudun liikenteen (HSL), Helsingin kaupungin liikennelaitoksen (HKL) ja Länsimetro Oy:n tekemä selvitys.
HSL on suunnitteluohjeessaan määritellyt metron kuormitukselle ylärajat, ja selvityksen perusteella ne saavutetaan jo 2020-luvun alkupuolella. Länsimetron Kivenlahden-linjalla Tapiolan molemmin puolin maksimikuormitus saavutetaan ennusteen mukaan vuonna 2022 ja Kalasataman ympäristössä vuonna 2024.

Ennusteet perustuvat Länsimetron avautumisen 2016 jälkeiselle liikennöintimallille: metrolinjojen yhteisellä osuudella (Tapiola–Itäkeskus) on ruuhka-aikaan kahden ja puolen minuutin vuoroväli, junat kulkevat kahden yksikön mittaisina ja puolet junista käyttää pääteasemanaan Tapiolaa.

Metroliikenne mitoitetaan vuorokauden ruuhkahuipun mukaan. Nykyisin metrossa on eniten matkustajia arkiaamuisin Kulosaaren ja Kalasataman asemien välillä Helsingin keskustaa kohti matkustettaessa. Länsimetron myötä vastaavaa kuormitusta ennustetaan myös Espoon arkiaamuihin nopeammin kuin edellisessä, vuonna 2012 julkaistussa selvityksessä.

Syitä aiempia ennusteita voimakkaammalle matkustajamäärien kasvulle on useita. Uusi lippu- ja taksajärjestelmä halventaa tulevaisuudessa matkoja esimerkiksi Matinkylästä ja Tapiolasta Helsinkiin. Lisäksi Etelä-Espoon maankäyttösuunnitelmat voivat kasvattaa matkustajamääriä.

Yksi ratkaisu riittävän kapasiteetin turvaamiseksi on tihentää metron vuoroväliä 2020-luvun alkuvuosina niin, että se on molemmilla linjoilla neljä minuuttia ja linjojen yhteisellä osuudella (Tapiola–Itäkeskus) kaksi minuuttia. Lännessä vaihtoehtona olisi myös toisen linjan kääntöpaikan siirtäminen Tapiolasta Finnooseen tai Kivenlahteen, jolloin lyhyempi vuoroväli jatkuisi pidemmälle länteen, mutta ratkaisu olisi kallis.

Kalasataman ympäristössä kuormituksen rajat ylittyvät nykyisen ennusteen mukaan vuonna 2024, mutta jos Kruunuvuorenselän ylittävä raitiotie valmistuu ennen sitä, vuonna 2016 käyttöön otettava liikennöintitiheys riittäisi arviolta noin vuoteen 2030 asti.


Lue uutinen HKL:n sivuilta...

Eikun pidemmät junat! Ai niin, mutta kun muutamat lyhyet laiturit ja niiden olemassaolo rajoittaa koko systeemiä. Olihan päätös aikanaan...

vristo sanoi:

Eikun pidemmät junat! Ai niin, mutta kun muutamat lyhyet laiturit ja niiden olemassaolo rajoittaa koko systeemiä. Olihan päätös aikanaan...

Klikkaa laajentaaksesi...

Juu, tää on kyllä hauska tarina. Seuraava luku taitaa olla sitten se, että ruvetaan laskeskelemaan, kuinka kalliiksi se 2 min vuoroväli tuleekaan kuljettajallisilla junilla ja sitten keksitään, että kyllä automaatti on halvempi! Ja siinä laskeskellessa taas unohdetaan kaikenlaisia pikkukuluja, niin johan saadaan automaatti näyttämään paperilla kannattavalta.

Miksi meidän pitää maksaa pienen piirin propellihatuista näin järkyttäviä summia?

Onhan tässä positiivisiakin puolia. Raportti sanoo melko suoraan, että Laajasalon raitiotie tarvitaan.

Lobbauskoneistolla on kiire varmistaa, että jättiprojektien nauha jatkuu katkeamattomana. Nykyistenkään vaikutuksista liikkumiseen ja matkustajamääriin ei ole vielä mitään kokemusta. Ei ole mitään todisteita siitä, että esimerkiksi Länsimetro aiheuttaisi ryntäyksen joukkoliikenteen uusiksi käyttäjiksi.

Ei edes maantiepuolella ole tällaista hankkeiden hegemoniaa, että jos saadaan rakennettua joku moderni valtatie, samantien ryhdytään vaatimaan sen leventämistä moottoritieksi. On ymmärrettävää, että kaupunkisuunnittelussa tulee varautua myös tulevaisuuteen, mutta tämä jatkuva kampanjointi on kyllä lobbaamista eikä neutraalia tutkimustyötä.

Mitä tulee ennustamiseen, näilläkin palstoilla osattiin tarkasti ennustaa, miten Länsimetrossa ja automaattimetrossa hintojen ja toteutuksen puolesta tulee käymään. Ei tarvittu kalliita suunnittelutoimistoja eikä valtakerhojen saunailtoja.

Ainakin Kalasataman kohdalla kyse on enemmän siitä, että HSL on vihdoin saanut omiin malleihinsa lisättyä myös idänsuunnan rakentamisen. Länsimetron suunnittelun aikaisessa selvityksessä, johon verrattuna tuo "ennakoitua nopeampi kasvu" on tapahtumassa, ei nimittäin ollut mukana juuri mitään Kalasataman itäpuolelle tulevaa lisärakentamista - ei edes sellaista, joiden totetuttamisesta oli jo päätetty, saati sitten sellaista, joka oli vielä suunnittelussa. Jo siitä edellisestä raportista oli aika selvää, että Kalasatamassa kapasiteetti loppuu 2020-luvun alkupuolella, jos sen perusteella laski edes suunnilleen kuinka paljon Itä-Helsingin rakennussuunnitelmien perusteella matkustajamäärät lisääntyvät.

Jos haluaa nähdä nuo raporttien muutokset tarkoitushakuisena eikä vain sähläyksenä, niin ennemmin tuo on mennyt niin päin, että edellisissä raporteissa on aliarvioitu matkustajakysyntää, jotta lyhyet laiturit on saatu perusteltua ja nyt sitten niitä on säädetty realistisemmaksi.

Kani sanoi:

Ei edes maantiepuolella ole tällaista hankkeiden hegemoniaa, että jos saadaan rakennettua joku moderni valtatie, samantien ryhdytään vaatimaan sen leventämistä moottoritieksi. On ymmärrettävää, että kaupunkisuunnittelussa tulee varautua myös tulevaisuuteen, mutta tämä jatkuva kampanjointi on kyllä lobbaamista eikä neutraalia tutkimustyötä.

Klikkaa laajentaaksesi...

Ai eikö? Esim Porvoo-Loviisa moottoriliikennetie haluttiin muutama vuosi valmistumisen jälkeen muuttaa moottoritieksi ja niin myös tapahtui. Sama myös Lahti-Heinola väli.

t. Rainer