• Uutisviestien sisällöt mahdollisine virheineen ovat kyseisen sivuston käsialaa. Viestien linkit eivät välttämättä toimi, jos kyseisen sivuston ylläpitäjä on poistanut uutisen.

HSL: Junalla matkustaa entistä useampi – Kehärata kerännyt hyvin matkustajia

Huikeita kasvulukuja tosiaan. Kehäradan asemilta ei noussut vuosi sitten kyytiin ketään, nyt tuhansia. Seuraavassa vaiheessa voidaan ynnätä lukuihin busseilla tehdyt liityntämatkat ja lausua, että joukkoliikenteen käyttö eikun nousut eikun käyttö on ilahduttavasti kasvanut.

Sitten vain seuraamaan, moniko media referoi tämänkin tiedotteen sellaisenaan.
 
Hienoja matkustajalukujen kasvuja erityisesti lännen puolella. Myyrmäki +34 %, Louhela +35 %, Martinlaakso +43 %. Idässä Puistola +14 %, Tikkurila +22% ja Hiekkaharju +75 %.
 
Hienoja matkustajalukujen kasvuja erityisesti lännen puolella. Myyrmäki +34 %, Louhela +35 %, Martinlaakso +43 %. Idässä Puistola +14 %, Tikkurila +22% ja Hiekkaharju +75 %.
Kertakaikkiaan. Ajatella, että kun linja-autojärjestelmä ympärilä muutetaan syöttämään matkustajia juniin, niin nousut juniin kasvavat verrattuna siihen aikaan, kun oli bussikeskeisemmät kulkuyhteydet. Kertakaikkiaan.
 
Kertakaikkiaan positiivista kehitystä, kun matkustajat siirtyvät raiteille, bussiralli pienenee ja joukkoliikenteen suosio kasvaa.
 
Hämmästyttävän pieniä matkustajamääriä. Tietysti oli odotettavissa, että käyttäjiä on vähän, kun ympärillä ei vielä ole kaupunkia. Mutta että noin vähän, se oli kyllä yllätys.
 
Minusta Vantaan asemien matkustajamäärien suht itsestäänselvää kasvua kiinnostavampi ilmiö on Helsingin puolen asemien matkustajamäärien kehitys. Malmin ja Huopalahden matkustajamäärien kasvun nyt arvasi, mutta Kannelmäen, Pohjois-Haagan, Pukinmäen ja Tapanilan kehitys on erityisen mielenkiintoista. Kukas keksisi selityksen Pohjois-Haagan ja Tapanilan matkustajamäärien vähenemiselle? Pääradan puolella toki Oulunkylässä, Malmilla ja Puistolassa on toki junatarjonta tuplaantunut keskellä päivää, mutta Kannelmäessä ja Pohjois-Haagassa kehitys on ollut lähestulkoon päinvastaista, mitä eräistä Kehärataa puoltavista kommenteista olisi voinut olettaa...

Entä mikä selittää matkustamäärien nousun Malminkartanossa ?
 
Entä mikä selittää matkustamäärien nousun Malminkartanossa ?

Malminkartanon aseman lähelle on rakennettu muutamia uusia taloja. Kannelmäessä matkustajamäärät ovat pysyneet ennallaan. Pohjois-Haagassa pieni matkustajamäärän lasku johtunee pääosin siitä, että alueella on aikaisempaa enemmän tyhjää toimistotilaa eli alueen työpaikat ovat vähentyneet. Pohjois-Haaga on alueena sellaista reunaa, jossa toimistokysynnän vaihtelu näkyy voimakkaimmin.
 
Kertakaikkiaan positiivista kehitystä, kun matkustajat siirtyvät raiteille, bussiralli pienenee ja joukkoliikenteen suosio kasvaa.

Ja kohta joukkoliikenne kallistuu, leikataan liikaa liikennettä ja sitten suosio laskee, ja tulee enemmän autoja
 
Onneksi kohta on tulossa Länsimetro sekä vyöhykeuudistus, jotka molemmat lisäävät merkittävästi joukkoliikenteen käyttöä.
 
Onneksi kohta on tulossa Länsimetro sekä vyöhykeuudistus, jotka molemmat lisäävät merkittävästi joukkoliikenteen käyttöä.

Onkin mielenkiintoista nähdä, miten tämän asian kanssa käy. Olin ajatellut niin, että länsimetrolla ei olisi käytännössä vaikutusta matkustajamääriin, sillä idästä meillä on faktatietoa vastaavasta. Asemien lähellä joukkoliikenteen käyttö lisääntyy, liityntäalueilla laskee ja lopputulos on suunnilleen plusmiinusnolla. Vuosaaressa kävi näin, ja muistelen että samoin kävi 1982. Mutta sitten tuli tuo vyöhykeuudistus, jonka vyöhykerajat on asetettu tukemaan metroa ja ajattelinkin, että varmaan länsimetro+vyöhykeraja -kombo lisää matkustajia.

Enää en kuitenkaan olisi niin varma. Inflaatio on meillä koko lailla nollassa tai negatiivinen, mutta matkalippujen hinnat nousevat n. 5 % vuoden 2016 alusta. Se on hurjan paljon, ja ilmeisesti hintoja on tarkoitus nostaa vähintään yhtä paljon vuoden 2017 alusta. Nuo tulevat näkymään matkustajamäärissä. HSL:llä on joku kaavakin, tyyliin p % hinnannousu laskee matkustajamääriä r %. Kaava varmaan perustuu totuttuihin hinnannostoihin, mutta enpä muista, että koskaan olisi ollut tilannetta, jossa hinnannousu on inflaatioon nähden näin suurta. Seuraukset voivat siis olla arvaamattomat ja ennakoimattomat.
 
Enää en kuitenkaan olisi niin varma. Inflaatio on meillä koko lailla nollassa tai negatiivinen, mutta matkalippujen hinnat nousevat n. 5 % vuoden 2016 alusta. Se on hurjan paljon, ja ilmeisesti hintoja on tarkoitus nostaa vähintään yhtä paljon vuoden 2017 alusta. Nuo tulevat näkymään matkustajamäärissä. HSL:llä on joku kaavakin, tyyliin p % hinnannousu laskee matkustajamääriä r %. Kaava varmaan perustuu totuttuihin hinnannostoihin, mutta enpä muista, että koskaan olisi ollut tilannetta, jossa hinnannousu on inflaatioon nähden näin suurta. Seuraukset voivat siis olla arvaamattomat ja ennakoimattomat.

En usko joukkoliikenteen hintajouston olevan kovin lineaarinen, mutta nyt kun seutulippu nousee vuoden 2016 alusta yli 100 euron ja sisäinen yli 50 euron kuussa voi kerralla tulla merkittäviä muutoksia, kun molemmat ylittävät psykologisen rajan.
 
Takaisin
Ylös