• Uutisviestien sisällöt mahdollisine virheineen ovat kyseisen sivuston käsialaa. Viestien linkit eivät välttämättä toimi, jos kyseisen sivuston ylläpitäjä on poistanut uutisen.

HKL: Uusi bussivarikko luovutettiin HKL:lle 15. toukokuuta 2020

RSS

Botti
Liittynyt
10 Heinäkuu 2008
Viestit
8,800
Bussivarikko_20200514.jpg
Uusi Roihupeltoon rakennettu bussivarikko luovutettiin HKL:lle perjantaina 15. toukokuuta 2020. Bussivarikon rakensi Raide-Jokeri-allianssi ja se vuokrataan Helsingin Bussiliikenteen käyttöön. Vanha bussivarikko puretaan ja sen tilalle rakennetaan Raide-Jokerin raitiovaunuvarikko.
Raide-Jokeri-allianssin Roihupeltoon rakentama bussivarikko on valmistunut. Bussivarikko piha-alueineen luovutettiin tilaajalle, Helsingin kaupungin liikenneliikelaitokselle, perjantaina 15. toukokuuta 2020.
Raide-Jokerin raitiovaunuvarikko ratapihoineen rakennetaan vanhan bussivarikon paikalle ja vanha bussivarikko puretaan. Purkutyöt ja uuden raitiovaunuvarikon rakentaminen aloitetaan tulevan kesän aikana. Raitiovaunuvarikon on määrä valmistua vuonna 2022.
Nyt valmistunut uusi bussivarikko vastaa toiminnallisuudeltaan ja tekniikaltaan nykypäivän vaatimustasoa. Raide-Jokeri-allianssi rakensi bussivarikon liittyvänä hankkeena HKL:n tilauksesta. Varikko tulee HKL:n vuokralaisen Helsingin Bussiliikenteen käyttöön.




Lue uutinen HKL:n sivuilta...
 
Kun katselen tuota kuvaa varikolta ja sen pysäköintiruutuja busseille, niin mieleeni tulee väistämättä kysymys, että aika niukanlaisesti ruutujen välissä on tilaa peruuttaa esimerkiksi telibussi pois ruudusta, jos takana on toinen bussi.
 
Kun katselen tuota kuvaa varikolta ja sen pysäköintiruutuja busseille, niin mieleeni tulee väistämättä kysymys, että aika niukanlaisesti ruutujen välissä on tilaa peruuttaa esimerkiksi telibussi pois ruudusta, jos takana on toinen bussi.

Hankesuunnitelman sivulla 13 on pohjapiirros, johon on myös piirretty miten bussi mahtuu kääntymään peruutettuaan ruudusta pois.
 
Näin saamme todistaa historiallisia HKL:ään liittyviä tapahtumia. Ensiksi huhtikuussa viimeiset HKL-taustaiset bussit ajoivat todennäköisesti viimeiset ajonsa HSL-liikenteessä. Nyt toiminta loppuu vuonna 1966 avatulla Varhan varikolla. Jäljelle jää vain lukematon määrä muistoja.
 
Miksi rakennettiin näin pieni varikko? Eikö Metron liityntäliikenne Itä-Helsingissä tarvitse suurempaa varikkoa?
 
Miksi? Luulisi että HelB:lle olisi taloudellisempaa ajaa sitä Roihupellosta.

HelB saa tietysti ajaa sitä mistä haluaa, mutta joutuu kuitenkin vuokraamaan Ojangon varikon. Ja Ojanko on mitoitettu niin, että Itäkeskuksen liityntälinjat mahtuvat sinne.
 
Miksi rakennettiin näin pieni varikko? Eikö Metron liityntäliikenne Itä-Helsingissä tarvitse suurempaa varikkoa?
Käytännössä Itä-Helsingin syöttöliikenteen varikkotoiminnat ovat vähin erin hajautuneet useaan eri paikkaan sen mukaan, mikä liikennöitsijä on vuorollaan napannut itselleen aikanaan HKL-BL:n ja HelB:n Varhasta hoitamaa liikennettä. Metrovarikon viereen perustettu uusi varikko pyrkii näköjään korvaamaan Tynkä-Varhaksi kutistunutta vanhaa Varhaa. Pois jäävän kutistuneen Varhan keskeinen linja 550 poistuu Raide-Jokerin, tämän varikon siirtämisen päämotiivin, aloittaessa toimintansa. Ehkä (ja ennen muuta toivottavasti) Roihupellon uudelle varikolle löytyy senkin jälkeen riittävästi mielekästä käyttöä
 
Pois jäävän kutistuneen Varhan keskeinen linja 550 poistuu Raide-Jokerin, tämän varikon siirtämisen päämotiivin, aloittaessa toimintansa. Ehkä (ja ennen muuta toivottavasti) Roihupellon uudelle varikolle löytyy senkin jälkeen riittävästi mielekästä käyttöä

Eikös myös 75/77 ole ajettu Varhasta ja nehän siirtyy Pohjolan Liikenteelle 8/2021. Varmasti varikolle löytyy myös jatkossa vuokralainen kunhan vuokrataso on sopiva, kuka sitten tuon suunnan liikennettä jatkossa voittaakin. Kai tämänkin varikon voisi liittää osaksi kilpailutusta jolloin voittavan liikennöitsijän olisi otettava varikko käyttöön, esim. Herttoniemen linjoja kilpailutettaessa.
 
Eikös myös 75/77 ole ajettu Varhasta ja nehän siirtyy Pohjolan Liikenteelle 8/2021. Varmasti varikolle löytyy myös jatkossa vuokralainen kunhan vuokrataso on sopiva, kuka sitten tuon suunnan liikennettä jatkossa voittaakin. Kai tämänkin varikon voisi liittää osaksi kilpailutusta jolloin voittavan liikennöitsijän olisi otettava varikko käyttöön, esim. Herttoniemen linjoja kilpailutettaessa.
Minunkin mielestäni myös 75:n ja 77:n liikennettä on ajettu Varhasta käsin runkolinjan 550 usean vuoron lisäksi. Ja todennäköisesti myös 560:sen liikennettä?

Skenaariot varikon käyttäjän suhteen voi jakaa vaikka kahteen: 1) HelB:n toiminta jatkuu laittomien valtiontukien takaisinmaksuista huolimatta 2) HelB:n toiminta päättyy esimerkiksi vuoteen 2021 mennessä samasta takaisinmaksuista johtuen.

Vaihtoehdossa 1 HelB todennäköisesti jatkaa ainakin runkolinjojen 550 ja 560 tiettyjen vuorojen hoitamista Varha 2:0:sta eli tältä uudelta varikolta. Kummankin linjan sopimukset jatkuvat hanan mainitseman elokuun 2021 jälkeenkin. Itse arvelisin, että HelB haluaa olla vuokralaisena tällä varikolla pari - kolme vuotta ainakin*. Linjat 75 ja 77 HelB menettää elokuussa 2021. Ja kuten tuolla spekuloitiin, HelB:n saattaisi kannattaa ajaa Ojangon pakettiin kuuluvia linjoja uudesta Varhasta siitä huolimatta, että sopimus velvoittaa vuokraamaan koko Ojangon. Mutta oliko siitä sopimuksesta riitautus? Voiko Ojangon paketti päätyä vielä jonkun muun ajettavaksi?

Vaihtoehto 2 muuttaa koko kuvion toiseksi: HelB:n toiminnan päättyessä uuden varikon vuokralaiseksi voi jopa tulla joku, joka ajaa jo nykyisellään Herttoniemen tai Itäkeskuksen suuntien liikennettä, ja haluaa tähän liikenteeseen korkealuokkaisia varikkopalveluita, toki asiaankuuluvaksi katsomaansa hintaan. Ehkä vielä todennäköisempää on se, että 550:sen ja / tai 560:sen jatkaja HelB:n lakkautuksen jälkeen alkaa hyödyntää puheena olevaa uutta varikkoa. Ja se jatkaja voi aivan hyvin operoida tuolla suunnalla jo nykyiselläänkin...

*) 550:sen sopimus päättyy 8/2023 ja 560:sen vuotta aiemmin. Lähde.

Tosiaan, monilla ulkomaisilla kaupunkiseuduilla kilpailutettavat paketit on määritelty varikoiden mukaan. Liikennöitsijän vaihtuessa varikollakin vaihtuu käyttäjä. Helsingin seudulla on historiansa, ja tämä Ojangon paketti on oikeastaan ensimmäinen kerta, kun toimitaan esim. tukholmalaisen ajattelutavan mukaisesti.
 
Ja kuten tuolla spekuloitiin, HelB:n saattaisi kannattaa ajaa Ojangon pakettiin kuuluvia linjoja uudesta Varhasta siitä huolimatta, että sopimus velvoittaa vuokraamaan koko Ojangon.

Tähän kuvioon liittyy myös se, että linjojen 92, 94, 94A, 95, 97(V) ja 98 liikenne vaadittiin ajettavaksi sähköbusseilla. Ojangon varikolle rakennetaan busseille latauspaikat, mikä saattaa hyvinkin tarkoittaa sitä, että nämä autot myös sijoitetaan juuri Ojankoon vaikka uusi Varha olisikin käytettävissä.
 
Tähän kuvioon liittyy myös se, että linjojen 92, 94, 94A, 95, 97(V) ja 98 liikenne vaadittiin ajettavaksi sähköbusseilla. Ojangon varikolle rakennetaan busseille latauspaikat, mikä saattaa hyvinkin tarkoittaa sitä, että nämä autot myös sijoitetaan juuri Ojankoon vaikka uusi Varha olisikin käytettävissä.
Kyllä toki, etenkään jos uuteen Varhaan ei rakenneta vastaavia latauspaikkoja (välttämättä ei tässä vaiheessa olla rakentamassa) ja että mainittujen linjojen sähköbussit tulevat olemaan nimenomaan varikolla ladattavia.
 
Näin saamme todistaa historiallisia HKL:ään liittyviä tapahtumia. Ensiksi huhtikuussa viimeiset HKL-taustaiset bussit ajoivat todennäköisesti viimeiset ajonsa HSL-liikenteessä. Nyt toiminta loppuu vuonna 1966 avatulla Varhan varikolla. Jäljelle jää vain lukematon määrä muistoja.
Totta turiset. 80-luvun puoliväliin saakka oli mukavaa matkustaa metrolla varikon ohitse ja todeta varikon pihalla olevan kaluston asianmukaisuus. :)

Tuo varikko oli liikenteellisesti kyllä oivallisessa paikassa ajatellen liityntäliikennettä. Kummallekaan keskeiselle metroasemalle (Herttoniemi ja Itäkeskus) ei ollut pitkä matka varikolta. Toki sitten liityntälinjojen toiseen päähän matka oli jo huomattavasti pitempi. Etenkin aamulla liikenteen käynnistyessä ja illalla liikenteen päättyessä siirtoajot varikon ja päätepysäkkien välillä olivat pitkähköjä.
 
Totta turiset. 80-luvun puoliväliin saakka oli mukavaa matkustaa metrolla varikon ohitse ja todeta varikon pihalla olevan kaluston asianmukaisuus. :)

Tuo varikko oli liikenteellisesti kyllä oivallisessa paikassa ajatellen liityntäliikennettä. Kummallekaan keskeiselle metroasemalle (Herttoniemi ja Itäkeskus) ei ollut pitkä matka varikolta. Toki sitten liityntälinjojen toiseen päähän matka oli jo huomattavasti pitempi. Etenkin aamulla liikenteen käynnistyessä ja illalla liikenteen päättyessä siirtoajot varikon ja päätepysäkkien välillä olivat pitkähköjä.
Linjoilla 80 ja 80A siirtoajo taisi olla kaikista lyhin nimenomaan "liityntälinjan toisessa päässä" (Tulppatie / Pikkupurontie). Lisäksi linjalla 93 toinen päättäri oli Herttoniemessä ja toinen Itäkeskuksessa...

Liikenteen päättyessä toinen päätepysäkki oli suurimmalla osalla linjoista Rautatientorilla ja toinen jossain päin Itä-Helsinkiä. Äkkiseltään sanoisin, että Rautatientorilta olisi ollut vielä pidempi siirtymä Varhaan kuin tyypilliseltä Itä-Helsingin päätepysäkiltä. N- ja S-linjoilla hallireitit olivat ilmeisesti pituuksiensa puolesta lähellä samaa tasoa kuin HKL:n kahden muun varikon hallireitit. Mutta yhteenvetona, Varhan sijainti oli itäisten linjojen painopistettä ajatellen erinomaisen hyvä.

Kaluston "asianmukaisuudesta" 1980-luvulla olen jotakuinkin samaa mieltä, kesinä 1988 - 89 tuli jossain määrin huollettua itäisen yksikön Sisuja ja Volvojakin, tosin Volvoja oli vuonna 1988 vain 30 autoa reilusta 100:sta, seuraavana kesänä jo 52.
 
Takaisin
Ylös