HKL: HU: Kruunusiltojen kustannusarvio nousi 35%

citybus sanoi:

Niinkö todella on? Jos näin on, miten voidaan tehdä mitään kustannusarvioita?

Aina voi tulla jotain todella yllättävää, kuten Kluuvin ruhje aikanaan metroa rakennettaessa.

Klikkaa laajentaaksesi...

Kluuvin ruhje ei tokikaan tullut yllätyksenä kenellekään. Ruhjeen takiahan on seudun rakennuksia paalutettu syvälle jo 1800-luvulla. Metron linjausvaihtoehtojen pohdinnassa yhtenä tekijänä oli juuri ruhje. Ruhjeen läpäisystä lähetettiin tarjouspyynnöt hyvissä ajoin, jotta se ei jäänyt kriittiselle polulle.

Mitä yleensä kustannusarvioiden pitävyyteen tulee, niin eivät ne ole ammattitaitokysymyksiä lainkaan. Homma menee niin, että ensin päätetään hanke kabinetissa ja sen jälkeen ruvetaan miettimään, miten organiseerattaisiin rahat. Yleisin keino on myydä hanke valtuustoille niin alhaiseksi vedetyllä summallä kuin kehdataan. Valtuuston hyväksynnän jälkeen sitten ruvetaan päivittämään kustannusarviota askel kerrallaan milloin milläkin verukkeella, koska tiedetään että jo päätettyä hanketta ei kuitenkaan koskaan peruta. Kyse on siis aivan tahallisesta toiminnasta. Oikeastaan ainoa relevantti kysymys on, ketkä kulloinkin hyötyvät ja miten.

Esimerkiksi länsimetrossa yksi veruke oli, että paloturvallisuusmääräykset olivat tiukentuneet sitten itämetron rakentamisen. Ikään kuin tämä ei olisi ollut kenenkään tiedossa.

Sitten jos hanketta aletaan jarruttaa, niin sitten sellainen tuomitaan jyrkästi, että hanketta ei päästä edes esittelemään. Joku virkamies ärsyyntyi Hesarissa että Elielinaukion paikalle suunniteltu ostosparatiisi tuomitaan ennen ensittelyä. Sehän on kunnallisen demokratian puutetta, jos ei käydä kunnon kansalaiskeskustelua ensin siitä, että tarvitseeko siihen ylipäänsä rakentaa mitään.

Elielinaukion kysymystä käsitellään toisessa ketjussa, mutta tarkoitukseni oli kuvata edellisen viestin pohjalta tätä Helsingin kaupunkisuunnittelussa vuosikausia jatkunutta epädemokraattista päätöksentekoprosessia.

MJG sanoi:

Esimerkiksi länsimetrossa yksi veruke oli, että paloturvallisuusmääräykset olivat tiukentuneet sitten itämetron rakentamisen. Ikään kuin tämä ei olisi ollut kenenkään tiedossa.

Klikkaa laajentaaksesi...

Kyllä ja ei. Eräs haaste meillä on, että metroille ja raitioteille ei ole paloturvallisuusmääräyksiä. Pelastusviranomaiset asettavat vaatimuksensa neuvotteluissa oman harkintansa mukaan. Ne voivat periaatteessa tänään olla yhtä ja huomenna toista. Toki olisi pitänyt tietää, että kovempia vaatimuksia on odotettavissa. Sitä ei kuitenkaan voinut tietää, mihin tarkalleen päädytään.

Pari vuotta sitten minulla oli tilaisuus keskustella tanskalaisten ja ruotsalaisten kollegoiden kanssa tunneliturvallisuusvaatimuksista. He pitivät Länsimetron varustelutasoa jokseenkin absurdina. Meillähän jotkut kommentaattorit ovat päinvastaisesti esittäneet, että Länsimetron vaatimusten kritiikki on piittamattomuutta turvallisuudesta. Vertailun vuoksi mainittakoon, että Kööpenhaminen metron kahden vuoden ikäisessä rengaslinjassa ei ole asemien välillä lainkaan poistumisteitä pinnalle eikä kulkuja tunneliputkien välillä.

Raide-Jokerin reilun 300 metrin pituiseen tunneliinhan on myös vaadittu osastoitu pelastautumiskäytävä. On epäselvää kuka siihen oven kautta hakeutuisi, kun tunnelin päästä näkyy joka kohdassa päivänvaloa. Todennäköisempää lienee, että ihmiset pyrkivät suoraan tunnelin suulle. Kollegat Bergenistä pitivät tätäkin aika erikoisena (eri keskustelussa). Raide-Jokerin Varikkotien avoimeen kaukaloon on puolestaan vaadittu rakennusten (talojen) vaatimusten mukainen 1,2 m pelastautumisreitti kummallekin puolelle, kun EU:n laajuisissa rautateiden vaatimuksissa riittää tunneleihin 0,8 m.