• Uutisviestien sisällöt mahdollisine virheineen ovat kyseisen sivuston käsialaa. Viestien linkit eivät välttämättä toimi, jos kyseisen sivuston ylläpitäjä on poistanut uutisen.

HKL: Hybridibussi linjakokeiluun 23.11. alkaen

Ympäristön kannalta näkisin mieluummin sellaisen hybridin, jossa akkuja ladataan jarrutuksen lisäksi silloin, kun kone käy ajettaessa tasaisella nopeudella. Dieseliä kun on pakko käyttää kiihdytyksen ja jarrutuksen välillä, koska bussi hidastuu muuten itsestään toisin kuin ratikka, jolla normaali ajo on rullaus kiihdytyksen ja jarrutuksen välillä. Tällainen hybridi meluaisi ja kaasuttaisi kaikkein vähiten, koska akkuihin voidaan ladata kylliksi energiaa jotta dieseli voi olla sammuksissa jarrutuksen, pysäkillä seisomisen ja kiihdytyksen ajan.

Volvon hybridihän on tuolla tavalla toimiva. Sillä tuli keväällä matkustettua. Pysäkille tultaessa/pysäkillä oltaessa kone sammui ja bussi kiihdytti pelkällä sähkömoottorilla jonka jälkeen Deutzin viisilitrainen mopokone käynnistyi I-Shift rouskun kanssa hirveän räminän säestämänä ja jatkoi menoaan normaalilla dieselkäynnillä. Kabussin hybridistä en juuri muista että onko se sarja- vai rinnakkaishybridi mutta se on epäoleellista kun niitä ei taida tulla liikenteeseen.
 
Viimeksi muokannut moderaattori:
Tällainen hybridi meluaisi ja kaasuttaisi kaikkein vähiten, koska akkuihin voidaan ladata kylliksi energiaa jotta dieseli voi olla sammuksissa jarrutuksen, pysäkillä seisomisen ja kiihdytyksen ajan.

Ei tuokaan vielä optimaalinen ole. Optimaalista olisi dieselin käydä koko ajan mahdollisimman tasaisesti parhaan hyötysuhteen kierrosluvulla. Pysäkillä seisomisen ajaksi tehojen pudottamista voi ehkä harkita kyytiin nousevien matkustajien mukavuuden vuoksi, jos diesel meluaa liikaa.
 
Onneksi Solariksen niveljohdinautoilla voi käydä ajelemassa Tallinnassa, jos hiljainen bussikyyti kiinnostaa. :(
Kyllä minä näen, että tässä hieman kokeillaan sitäkin, eikä mielestäni ole aivan sattumaa, että samalta valmistajalta löytyy vastaava sähkökäyttöinen malli, Solaris Trollino 18. Helsingissä vaan ei ole (vielä) trollikoiden ajojohtimia, joten pitää sitten ottaa testiin hybridi ;).

Itse olen tyytyväinen, että kokeillaan muidenkin bussivalmistajien tuotteita, kuin ne perinteiset (mm. Scala ja Volvo 8700), joiden laadussa ei ole ollut kehumista viime vuosina. Ja kun tuosta hybridi-Solariksesta on kuulunut kehuja sen laadukkaasta korirakenteista, jotka eivät nitise ja natise, niin soisi kokeiltavan (ja vaikka hankittavankin) noita vaihtoehtoja hieman enemmänkin.
 
Viimeksi muokattu:
Ei tuokaan vielä optimaalinen ole. Optimaalista olisi dieselin käydä koko ajan mahdollisimman tasaisesti parhaan hyötysuhteen kierrosluvulla.
Periaatteessa näin. Mutta kun bussin kulkuun tarvittava energiamäärä vaihtelee, energian tuotantoa on voitava jotenkin säätää. Polttomoottorikäytön taloudelliseen maksimiin pyrittäessä paras säätökeino taitaa olla polttomoottorin ajoittainen käyttö. Eli polttomoottori käy aina vakiokierrosnopeudella ja siitä otetaan hyötysuhteen kannalta optimaalinen teho ja keskimääräistä tehoa säädetään käynnissäolon- ja seisonta-ajan suhteella.

Tällä periaatteella hybridibussi mitoitetaan niin, että käynnissä olevan moottorin teho on hieman suurempi tai vähintään yhtä suuri kuin suurin mahdollinen keskimääräinen liikkumiseen vaadittava teho. Kun yleisin käyttötilanne on sellainen, jossa keskiteho on huomattavasti maksimia alhaisempi, esimerkiksi 40 %, moottori käy vain 40 % toiminta-ajasta. Käynnissäoloajaksi voidaan valita periaatteessa mikä hyvänsä aika, mutta matkustajien ja pysäkillä olijoiden mukavuuden kannalta hyvä valinta on, että moottori ei ole käynnissä pysäkillä vaan silloin, kun melusta on vähiten haittaa. Ja se on pysäkkien välillä muun liikenteen melun seassa.

Hybridibussin rakenteen kannalta lienee myös yksinkertaisinta, että bussi on ensisijaisesti akkukäyttöinen sähköbussi. Eli ”kaasun” asento ei vaikuta dieselmoottoriin, vaan sillä säädetään ainoastaan akuista ajomoottoreille otettavaa tehoa. Dieselmoottori elää omaa elämäänsä akkujen lataustilan perusteella käynnistyen lataustilan hälytysrajan kohdalla ja sammuen, kun akut ovat täynnä. Meluhaitan pienentämiseksi voidaan kuitenkin käynnissäolo rajoittaa esim. niin, että jonkin nopeuden alapuolella moottori ei käy, vaikka akut eivät olisi vielä täynnä.

Solariksen rakenne on nyt sellainen, että siinä on Allisonin valmistama vaihteisto/momentinmuunnin, jossa on sähkömoottori-generaattori. Solaris-hybridi kulkee ensisijaisesti Cumminsin dieselmoottorillaan, joka on mekaanisella voimansiirrolla kytkettynä vetoakseliin. Allisonin laatikossa oleva sähkömoottori toimii vain apumoottorina ja moottorijarruna arvatenkin kaasupolkimen asennon perusteella.

Jos nyt sitten ajatellaan sitä, että jotkut rakastavat nivelautoa ja yhtenä esteenä niiden käytölle pidetään takatuupparirakennetta, niin Solariksen apusähkömoottorilla varustettu yksinkertainen dieselbussirakenne on tämän asian kannalta haitaksi. Jos auto olisi ensisijaisesti sähköbussi, siinä olisi helppo sijoittaa sähkömoottori(t) vetovaunuun, vaikka dieselgeneraattori olisikin perävaunun takanurkassa. Perävaunun akselista saataisiin kevyt ja kääntyvä, mikä lisäisi taloudellisuutta ja ketteryyttä. Vetovaunun taka-akselin ei tarvitsisi olla jäykkä tasauspyörästöllä varustettu tilaa vievä mötikkä. Kahdella moottorilla ei tarvita pyörivää akselia pyörien välille eikä tasauspyörästöä, jolloin lattia voi jatkua matalana läpi auton.

Antero
 
Ei tuossa ole mitään ihmeellistä, saman se kestää sinisellä telibussillakin. Se onkin suurin linjan 18 ongelmista; matkan kestoa ei ennakolta voi arvioida ja niinpä aikaa on varattava valtavasti. Matka MVuoresta keskustaan kestää mitä vaan 25 ja 45 minuutin väliltä. :(
Itse asiassa sama ongelma on nelosen ratikallakin, matkanteko voi mukavasti tyssätä muiden ratikoiden letkaan Manskulla. Ja ratikkamatkaan pitää muutenkin varata aikaa mahdollisten liikennehäiriöiden varalta! Koskaan ei voi tietää, milloin vuoro puuttuu, on jouduttu poikkeusreitille, vaunu on hyytynyt ja kaikki linjat sekaisin...
 
Periaatteessa näin. Mutta kun bussin kulkuun tarvittava energiamäärä vaihtelee, energian tuotantoa on voitava jotenkin säätää. -- Dieselmoottori elää omaa elämäänsä akkujen lataustilan perusteella käynnistyen lataustilan hälytysrajan kohdalla ja sammuen, kun akut ovat täynnä.

Niin, tätä juuri ajoin takaa. Akku toimisi puskurina, jolla voidaan tasoittaa energian oton vaihtelut ja jättää diesel käymään tasaisesti täyttämään puskuria. Sen lisäksi tietysti jarrutusenergiakin voidaan syöttää takaisin puskuriin.

Solaris-hybridi kulkee ensisijaisesti Cumminsin dieselmoottorillaan, joka on mekaanisella voimansiirrolla kytkettynä vetoakseliin. Allisonin laatikossa oleva sähkömoottori toimii vain apumoottorina ja moottorijarruna arvatenkin kaasupolkimen asennon perusteella.

Joku jossain on päättänyt ruveta tätä ratkaisua nimittämään rinnakkaishybridiksi ja tuota edellistä sarjahybridiksi. Jälkimmäinenhän on ainakin teoreettisesti parempi, mutta käytännössä ilmeisesti ei olla vielä päästy sellaisiin hyötyihin, että dieselin kytkemisestä suoraan vetopyörille voitaisiin luopua. Vaikka dieseljunathan ovat näin toimineet jo vuosikymmeniä, joskin ilman tuota akkupuskuria.
 
Joku jossain on päättänyt ruveta tätä ratkaisua nimittämään rinnakkaishybridiksi ja tuota edellistä sarjahybridiksi. Jälkimmäinenhän on ainakin teoreettisesti parempi, mutta käytännössä ilmeisesti ei olla vielä päästy sellaisiin hyötyihin, että dieselin kytkemisestä suoraan vetopyörille voitaisiin luopua.
Arvelen, että syynä on halu rationalisoida hybridi ja johdinauto mahdollisimman samanlaiseksi dieselbussin kanssa. Eli käytännössä halutaan sama alusta, akselisto ja kori. Eikä se ehkä ole aivan perätön tavoite, sillä esim. Translohrin johdinautot ovat sitten ratikan hintaisia, kun ne on rakennettu itsekantavalla korilla ja pyöräkohtaisilla moottoreilla ilman akseleita.

Tämä Solarsikin on erittäin helppo ratkaisu. Ei se poikkea oikeastaan tavallisesta dieselistä muuten kuin että vaihteistona on tämä Hybridi-Allison ja katolla on vähän elektroniikkaa ja akkuja.

Dieselsähköisissä junissa on sikäli eri tilanne, että niissä on tilaa ja paino ei ole ongelma. Sen sijaan mekaaninen kytkin on jo ongelma. Siksi dieselsähkö tai jopa bensiinisähkö on ollut käytettyä tekniikkaa jo 1920-luvulta.

Antero
 
Viimeksi muokattu:
Kertokaa nyt tyhmälle:
Jos on tarkoitus tehdä vähäpäästöinen bussi niin eikö kaasuhybridi olisi parempi? Jatkokehityksenä, trollikka jossa kaasugeneraattori johdottomia pätkiä varten.
 
Kertokaa nyt tyhmälle:
Jos on tarkoitus tehdä vähäpäästöinen bussi niin eikö kaasuhybridi olisi parempi? Jatkokehityksenä, trollikka jossa kaasugeneraattori johdottomia pätkiä varten.
Selaillessani Solariksen sivuja tämän koebussin speksiä etsien muistan havainneeni siellä maininnan myös kaasumoottorista. Päästöjen kannalta tietenkin kaasu on parempi, mutta meillä HKL ei liene hirveän innostunut siitä kustannussyistä. Ja tämä meikäläinen tunnelihinku rajoittaa kaasua myös.

Pitkällä ajalla tietenkin on kysymys siitä, mistä ja miten polttoaineet tulevat. Jos Neste 20 vuoden päästä tekee dieseliä mikrobeista, kaasu on sille vaihtoehto vain siinä tapauksessa, että se tulee kaatopaikalta tai elukoiden suolista.

Antero
 
Onhan tuota Solaristakin jo hyvin tullut viikolla fiilisteltyä. Mitä tulee vaunun äänimaailmaan niin mielestäni se on aika normaalitasoa. Maanantaina ovista kuului vielä hyvin häiritsevä piippiääni, mutta onneksi se oli nyttemmin saatu poistettua.

Aika hyvin vaikuttaa Solaris kiihtyvän kun pysäkiltä lähdetään ja sisäänaukeavat ovet ovat varsin nopeat! Ja onhan nivel toki varsin ketterä kaupunkiajossa!
Mitä antaisin miinuksia kyseiselle yksilölle, niin penkit eivät oikein sovellu edes 30 - 40min matkantekoon, lisäksi vaunu tuntuu hieman viileältä. Mutta nuo kaksi ongelmaa on ratkaistavissa ihan teräskupeilla, lämmittimillä ja kaksinkertasilla ikkunalaseilla.

Mun mielestä erittäin asiallinen peli ja toivottavasti nyt ei jää vaan kokeilun asteelle!
 
Mitä antaisin miinuksia kyseiselle yksilölle, niin penkit eivät oikein sovellu edes 30 - 40min matkantekoon, lisäksi vaunu tuntuu hieman viileältä.
Tämä ei ole mikään yllätys. Dieselbussihan lämpiää moottorin hukkalämmöllä, joka on lämmitykseen ilmaista energiaa. Jos polttoainetta kuluu vaikka 25 % vähemmän, moottori tuottaa myös lämpöä 25 % vähemmän.

Tiettyyn rajaan asti voi sisälämmitystä tehostaa parantamalla lämmityslaitteiston kykyä siirtää hukkalämpöä sisätiloihin. Voihan olla, ettei Solariksen lämmityslaitetta ole mitoitettu kovin tehokkaaksi, tosin ei täällä vielä mitään kylmää tällä viikolla ole ollut. Eli Keski-Euroopan olosuhteita, kyllä pitäisi olla tähän säähän mitoitettu.

Kun 1980-luvun alussa olin Sisulla töissä, kuorma-autojen lämmitys tuli ongelmaksi, kun ryhdyttiin käyttämään taloudellisia Cumminsin moottoreita (Cummins sattuu olemaan tuossa Solariksessakin). Oli pakko varustaa autot lisälämmittimellä – joka tietenkin lisäsi auton polttoaineenkulutusta. Olihan Cummins onneksi kesällä sitten taloudellisempi.

Antero
 
Sopii painottaa, että taloudellisen moottorin huonompi hukkalämpö on hyvä juttu. Erillinen lämmitys- ja jäähdytysjärjestelmä kun säätyy tilanteen mukaan, toisin kuin vakiona pysyvä hukkalämpö.
 
Mainittakoon, että tuo testaukseen saapunut Solaris Urbino 18 Hybrid sisältää 44 istumapaikkaa 2-2-2-2 ovituksella. Meille räätälöidyllä mallilla siihen saisi 52 istumapaikkaa, mutta vain yhdellä takaovella.

No sitä 44 paikkaista ei ainakaan tänne tule, kun kerta perus scalaan saa sen 43 tungettua. Sinäänsä hydridibussi hyvä ideana, tuntuu vaan ettei meille ainakaan nivel-mallisena sellaista tule, kun kerta 52 saa ja silloin pitää jo yksi ovi ottaa pois. Ainakaan tuolta valmistajalta. Telinä sen sijaan voisi hydridiä nähdäkkin jo ihan lähitulevaisuudessa..
 
Takaisin
Ylös