RSS

Maankäyttöä tulee kehittää raideliikenteeseen tukeutuen

Rakentaminen, asunnot ja työpaikat kannattaa keskittää raiteiden varteen. Raideverkon täysimittainen hyödyntäminen on tärkeää koko liikennejärjestelmän toimivuuden kannalta. Näkemykset sisältyvät HSL:n johdolla laadittuun Maankäyttö- ja raideverkkoselvitykseen (MARA), jossa määritellään Helsingin seudun raideverkon tavoitetila vuodelle 2050.

MARA-strategian periaatteena on kehittää nykyisiä ratakäytäviä ja niiden maankäyttöä ennen kuin rakennetaan uusia. Kehärata on jo rakenteilla; myös metron rakentaminen Ruoholahdesta Matinkylään on alkanut. Seuraava aloitettava raidehanke PLJ 2007:n aiesopimuksen mukaan on kaupunkirata Leppävaarasta Espoon keskukseen. Täydentyvä raideverkko luo edellytyksiä maankäytön tehostamiselle asemanseuduilla ja tätä mahdollisuutta tulee hyödyntää. Pisara-radan rakentaminen vähentäisi Helsingin ratapihan ruuhkia ja loisi edellytyksiä raideliikenteen kehittämiselle eri ratasuunnilla.

Seudun kasvu luo pitkällä aikavälillä tarvetta uusien ratakäytävien avaamiseen. MARA-strategian mukaan raideliikenteen verkkoa tulee täydentää asteittain seudun ytimestä lähtien avaamalla lyhyitä ratakäytäviä mahdollisimman lähelle nykyistä rataverkkoa. Liikenteen toimivuuden kannalta maankäytön tulisi olla mahdollisimman tehokasta etenkin seudun ydinalueella, jossa joukkoliikenteen palvelutaso on jo nyt varsin hyvä. Joukkoliikenteen kilpailukyky suhteessa autoiluun paranee, kun yhdyskuntarakenne on tiivis. Myös kävelyn ja pyöräilyn edellytykset paranevat.

MARA-selvityksessä maankäytön ja liikennejärjestelmän muodostamaa kokonaisuutta tarkastellaan raideverkon näkökulmasta. Näkökulma on hyvin tavoitteellinen, ja selvitys keskittyy seudun raideverkkoon kokonaisuutena. Suunnittelussa varaudutaan siihen, että Helsingin seudulla olisi noin 1,8 miljoonaa asukasta vuonna 2050.

MARA-selvitys on osa Helsingin seudun liikennejärjestelmäsuunnitelman HLJ 2011:n valmistelua. HLJ:n muita tärkeitä osaselvityksiä on mm. Ajoneuvoliikenteen verkkoselvitys, jossa laaditaan tieverkon tavoitteellinen kehittämispolku vuoteen 2020 mennessä ja osoitetaan tieverkon pitkän aikavälin kehittämistarpeet.

Lisätietoja:
Liikennejärjestelmäosaston johtaja Suoma Sihto, puh. 040 595 0205
Toimitusjohtaja Suvi Rihtniemi, puh. 050 565 8884

Liitteet:
Tavoiteverkkoa tukeva asukkaiden sijoittuminen vuonna 2050 (kartta, 143 kt, pdf): Liite 750
Tavoiteverkko 2050 (kartta, 88 kt, pdf): Liite 751

Maankäyttö- ja raideverkkoselvitys MARA on julkaistu HSL:n julkaisusarjassa ja se on ladattavissa pdf-tiedostona (2 943 kt, pdf): Liite 752.

Lisätietoja Helsingin seudun liikennejärjestelmäsuunnitelmasta HLJ 2011




Lue uutinen HSL:n sivuilta...

Elmo Allen

Tämä uutinen siis perustuu HLJ:n Maankäyttö- ja raideverkkoselvitykseen.

Jännintä tavoiteverkkokartassa on, että toinen metrolinja Kampista Viikkiin on piirretty pikaraitiotieksi. Itse työ tosin sanoo, että "tässä selvityksessä ydinalueen raideratkaisut kuvattiin seudun raideverkossa yhtenäisenä verkkona, jossa ei oteta kantaa liikennöintimuotoon". Mutta kysymys liikennemuodosta on kuitenkin nyt avattu.

Tavoiteverkossa ei myöskään ole lentokenttämetroa vaan kaukoliikennerata. Toista metrolinjaa tökitään nyt siis molemmin puolin erilaisilla liikennemuodoilla - onneksi.

Mikko Lahti

On näköjään tiedostettu, ettei nykymuotoinen metro ole nopea noilla etäisyyksillä. Mutta mitäkähän uudentyyppistä metrojärjestelmää tässä mahdetaan tarkoittaa? Sellaista joka skippaa asemia välistä, vai suuremman törmäyslujuuden/huippunopeuden kalustoa? Joka ottaa virtansa kenties ilmajohdosta? ;-)

hmikko

Tuota seuraavatkin lauseet ovat kiintoisia:


Oman huomioni kiinnitti kartassa näkyvä Pasila-(Meilahti?)-Munkkiniemi-Otaniemi -linja, joka siis voisi myös olla hahmotelman mukaan joko metro tai pikaratikka. Yhtäkkiä näyttäis melkein siltä, että TramWestillä on ollut jotain vaikutusta,


Jos on olemassa Kehäradan lisäsi Lentorata, niin tarvittaisiin kyllä aikamoinen fakiiri keksimään perustelut lentokenttämetrolle. Siis jos kerran on jo olemassa raskasraideratkaisuna sekä pikayhteys että asuinaluepysäkkien kautta kulkeva hitaampi Kehärata.

Oletan tässä siis, että kaukoliikenteen junien väliin saataisiin mahtumaan Lentoradalle nopeita paikallisjunavuoroja Helsinki-Lentokenttä -välille.

Elmo Allen

Osasyynsä lienee myös Suurpellolla ja konsulttiryhmällä, jonka Espoon kaupunki palkkasi selvittämään sen liikenneyhteyksiä, kun raideyhteyksistä kaukana oleva alue ei herättänytkään mitään kiinnostusta. Ja ainoa tapa kytkeä Suurpelto jotenkin muuten kuin liityntäratikalla lähimmälle metroasemalle on mennä Otaniemen kautta Munkkiniemeen.