RSS
Botti
- Liittynyt
- 10 Heinäkuu 2008
- Viestit
- 8,800
Kaarimalli tulevan taksa- ja lippujärjestelmän pohjaksi
HSL:n hallitus valitsi seudun tulevan taksa- ja lippujärjestelmän 2015 perusperiaatteeksi kaarimallin. Vyöhykekaarien rajat perustuvat ensisijaisesti etäisyyteen Helsingin keskustasta. Pääkaupunkiseudun alueella (Helsinki, Espoo, Kauniainen, Vantaa) on ainakin kausilipuissa minimiostoksena kaksi kaarta, jolloin kunnan sisälle ei yleensä muodostu vyöhykerajaa.
Vyöhykekaarten rajojen sijainti, lippulajit ja niiden hinnoitteluperiaatteet, kustannusvaikutukset kunnille sekä muut tarkennettavat asiat määritellään jatkoselvitysten perusteella. Hallitus päättää toteutettavasta kaarimallista vuoden 2012 loppuun mennessä. Ennen päätöstä hallitus pyytää asiasta kuntien lausunnot.
Tulevaa taksa- ja lippujärjestelmää on valmisteltu rinnan matkakorttijärjestelmän uudistamishankkeen kanssa vuodesta 2006 alkaen. Hanke on edennyt vaiheeseen, jossa tarvitaan tulevan taksa- ja lippujärjestelmän perusperiaatteiden määrittely. Hallituksen päättämä kaarimalli on lähtökohtana uudistamishankkeen jatkovalmistelussa.
Vyöhykekaarten sijainnin ja muiden avoinna olevien kysymysten valmistelua jatketaan yhteistyössä kuntien kanssa. Etäisyyden lisäksi voidaan ottaa huomioon, että toiminnallisesti yhtenäisiä palvelualueita ei jaeta eri vyöhykekaarille. Vyöhykerajat voivat tarvittaessa mukailla paikoittain myös kuntarajoja sekä merkittäviä maantieteellisiä rajoja kuten vesistöt tai suuret liikenneväylät.
Esimerkkikuva kaarimallista (pdf, 645kB): Näytä liitetiedosto 1156
Tausta
HSL perustettiin kehittämään seudullista joukkoliikennettä ja liikennejärjestelmää. Taksa- ja lippujärjestelmän kehittämisen tavoitteena on kasvavan Helsingin seudun tarpeisiin soveltuva, hyvin toimiva sekä asiakkaan kannalta selkeä ja oikeudenmukainen taksa- ja lippujärjestelmä. Järjestelmää tulee voida sen elinkaaren aikana laajentaa vaiheittain, kun uusia kuntia liittyy HSL:ään.
HSL:n hallitus päätti keväällä 2010, että tulevassa taksajärjestelmässä kaikkien päälippulajien hinnoittelu perustuu vyöhykkeisiin. Jatkoselvityksissä laadittiin kaksi päävaihtoehtoa. HSL pyysi kaikilta jäsenkunniltaan ja kahdeksalta kehyskunnalta lausunnot siitä, pitäisikö tulevan taksa- ja lippujärjestelmän rakentua nykytyyppiselle, kuntarajoihin perustuvalle vyöhykemallille vai uudenlaiselle kaarimallille.
Kehitetyssä nykymallissa vyöhykerajat määräytyvät kuntarajojen mukaan, jolloin vyöhykkeiden määrä kasvaa suureksi seudun laajetessa. Nykyisin kunnan sisäiset pitkätkin matkat ovat halpoja, mutta seutumatkat ovat kalliita matkan pituudesta riippumatta. Vyöhykerajojen aiheuttamaa hintaporrasta alennettaisiin tulevaisuudessa pienentämällä sisäisten ja seutulippujen hintaeroa.
Kaarimallissa vyöhykkeitä on vähemmän ja vyöhykerajat voidaan määritellä vapaammin toiminnallisia ja maantieteellisiä rajoja noudatellen. Pääperiaatteena on kuitenkin, että vyöhykerajojen sijainti ja matkan hinta perustuvat nykyistä enemmän matkan pituuteen. Kahden kaaren minimiostos-mallilla voidaan pääosin ehkäistä vyöhykerajan syntyminen kunnan sisälle.
Kuntien lausunnoissa kehitetyn nykymallin hyvinä puolina pidetään sitä, että se on käyttäjille tuttu ja sen kustannusvaikutukset kunnille ovat hyvin ennustettavissa. Hinnoittelun epäkohtia voidaan korjata tasaamalla hintaporrasta. Mallin katsotaan kuitenkin soveltuvan huonosti HSL-alueen laajentamiseen.
Lähes kaikissa lausunnoissa kaarimallia pidetään kehittämiskelpoisena vaihtoehtona. Kaarimalli vaatii kuitenkin vielä kehittämistä ja useita lisäselvityksiä ennen lopullista päätöstä. Jatkotyössä on tärkeää löytää ratkaisu, joka on toimiva, oikeudenmukainen ja tasapainossa lippujen hinnoittelun, lipputulokertymän ja kuntien rahoituksen suhteen.
Lue uutinen HSL:n sivuilta...
HSL:n hallitus valitsi seudun tulevan taksa- ja lippujärjestelmän 2015 perusperiaatteeksi kaarimallin. Vyöhykekaarien rajat perustuvat ensisijaisesti etäisyyteen Helsingin keskustasta. Pääkaupunkiseudun alueella (Helsinki, Espoo, Kauniainen, Vantaa) on ainakin kausilipuissa minimiostoksena kaksi kaarta, jolloin kunnan sisälle ei yleensä muodostu vyöhykerajaa.
Vyöhykekaarten rajojen sijainti, lippulajit ja niiden hinnoitteluperiaatteet, kustannusvaikutukset kunnille sekä muut tarkennettavat asiat määritellään jatkoselvitysten perusteella. Hallitus päättää toteutettavasta kaarimallista vuoden 2012 loppuun mennessä. Ennen päätöstä hallitus pyytää asiasta kuntien lausunnot.
Tulevaa taksa- ja lippujärjestelmää on valmisteltu rinnan matkakorttijärjestelmän uudistamishankkeen kanssa vuodesta 2006 alkaen. Hanke on edennyt vaiheeseen, jossa tarvitaan tulevan taksa- ja lippujärjestelmän perusperiaatteiden määrittely. Hallituksen päättämä kaarimalli on lähtökohtana uudistamishankkeen jatkovalmistelussa.
Vyöhykekaarten sijainnin ja muiden avoinna olevien kysymysten valmistelua jatketaan yhteistyössä kuntien kanssa. Etäisyyden lisäksi voidaan ottaa huomioon, että toiminnallisesti yhtenäisiä palvelualueita ei jaeta eri vyöhykekaarille. Vyöhykerajat voivat tarvittaessa mukailla paikoittain myös kuntarajoja sekä merkittäviä maantieteellisiä rajoja kuten vesistöt tai suuret liikenneväylät.
Esimerkkikuva kaarimallista (pdf, 645kB): Näytä liitetiedosto 1156
Tausta
HSL perustettiin kehittämään seudullista joukkoliikennettä ja liikennejärjestelmää. Taksa- ja lippujärjestelmän kehittämisen tavoitteena on kasvavan Helsingin seudun tarpeisiin soveltuva, hyvin toimiva sekä asiakkaan kannalta selkeä ja oikeudenmukainen taksa- ja lippujärjestelmä. Järjestelmää tulee voida sen elinkaaren aikana laajentaa vaiheittain, kun uusia kuntia liittyy HSL:ään.
HSL:n hallitus päätti keväällä 2010, että tulevassa taksajärjestelmässä kaikkien päälippulajien hinnoittelu perustuu vyöhykkeisiin. Jatkoselvityksissä laadittiin kaksi päävaihtoehtoa. HSL pyysi kaikilta jäsenkunniltaan ja kahdeksalta kehyskunnalta lausunnot siitä, pitäisikö tulevan taksa- ja lippujärjestelmän rakentua nykytyyppiselle, kuntarajoihin perustuvalle vyöhykemallille vai uudenlaiselle kaarimallille.
Kehitetyssä nykymallissa vyöhykerajat määräytyvät kuntarajojen mukaan, jolloin vyöhykkeiden määrä kasvaa suureksi seudun laajetessa. Nykyisin kunnan sisäiset pitkätkin matkat ovat halpoja, mutta seutumatkat ovat kalliita matkan pituudesta riippumatta. Vyöhykerajojen aiheuttamaa hintaporrasta alennettaisiin tulevaisuudessa pienentämällä sisäisten ja seutulippujen hintaeroa.
Kaarimallissa vyöhykkeitä on vähemmän ja vyöhykerajat voidaan määritellä vapaammin toiminnallisia ja maantieteellisiä rajoja noudatellen. Pääperiaatteena on kuitenkin, että vyöhykerajojen sijainti ja matkan hinta perustuvat nykyistä enemmän matkan pituuteen. Kahden kaaren minimiostos-mallilla voidaan pääosin ehkäistä vyöhykerajan syntyminen kunnan sisälle.
Kuntien lausunnoissa kehitetyn nykymallin hyvinä puolina pidetään sitä, että se on käyttäjille tuttu ja sen kustannusvaikutukset kunnille ovat hyvin ennustettavissa. Hinnoittelun epäkohtia voidaan korjata tasaamalla hintaporrasta. Mallin katsotaan kuitenkin soveltuvan huonosti HSL-alueen laajentamiseen.
Lähes kaikissa lausunnoissa kaarimallia pidetään kehittämiskelpoisena vaihtoehtona. Kaarimalli vaatii kuitenkin vielä kehittämistä ja useita lisäselvityksiä ennen lopullista päätöstä. Jatkotyössä on tärkeää löytää ratkaisu, joka on toimiva, oikeudenmukainen ja tasapainossa lippujen hinnoittelun, lipputulokertymän ja kuntien rahoituksen suhteen.
Lue uutinen HSL:n sivuilta...
Viimeksi muokannut moderaattori: