RSS
Botti
- Liittynyt
- 10 Heinäkuu 2008
- Viestit
- 8,800
Kaupunkiraitiotien vaihtoehtovertailun alustavia tuloksia esitellään yleisötilaisuudessa
31.08.2011
Tampereen kaupunkiraitiotien Hervanta-Keskusta-Lentävänniemi tarkennettujen vaihtoehtojen merkittävät vaikutukset on arvioitu alustavasti. Tuloksia sekä suunnitelmakarttoja esitellään maanantaina 5. syyskuuta 2011 järjestettävässä yleisötilaisuudessa Tampereen Yliopiston Kirjastorakennus Linnan salissa K103 (os. Kalevantie 5) kello 18-20.
Kaupunkiraitiotien tutkittuja vaihtoehtoja ovat:
·VE 1 Lentävänniemi – Niemenranta – Lielahti – Paasikiventie – Hämeenkatu Itsenäisyydenkatu – Sammonkatu – Hallila - Hervanta
·VE 2 Lentävänniemi – Niemenranta – Lielahti – Pispalan valtatie – Hämeenkatu - Itsenäisyydenkatu – Sammonkatu – Hallila - Hervanta
·VE 3 Lentävänniemi – Niemenranta – Lielahti - Paasikiventie – Hämeenkatu - Kalevantie – Sammonkatu – Hallila - Hervanta
·VE 4 Lentävänniemi – Niemenranta – Lielahti - Paasikiventie – Hämeenkatu - Itsenäisyydenkatu – TAYS – Hallila – Hervanta
Hervanta-Keskusta-Lentävänniemi kaupunkiraitiotien linjaus on vaihtoehdosta riippuen noin 20-22 kilometriä. Tällä välillä on 33-38 pysäkkiä, jolloin keskimääräiseksi pysäkkiväliksi tulee noin 600 metriä. Pysäkkiväli on tiheämpi keskustassa ja linjauksen päissä kuin siirtymäosuuksilla.
Kaupunkiraitiotien Hervanta–Keskusta–Lentävänniemi rakentamiskustannukset ovat vaihtoehdosta riippuen noin 176-184 miljoonaa euroa, mikä sisältää linjauksen lisäksi varikon rakentamiskustannukset sekä työnaikaiset järjestelyt, rakennuttamis- ja suunnittelukustannukset. Kustannusarvioon sisältyvät kaupunkiraitiotien edellyttämät muutokset, ei esimerkiksi katutilojen tason parantamista tai kaupunkiraitiotiestä riippumatta toteutettavia katurakenteita ja liikennejärjestelyjä.
Kaupunkiraitiotielinjauksia verrattiin bussivaihtoehtoihin
Kaupunkiraitiotievaihtoehtoja verrattiin vuoden 2020 liikennetilanteessa kahteen busseihin perustuvaan joukkoliikennejärjestelmään, niin sanottuun nollavaihtoehtoon ja kehitettyyn bussivaihtoehtoon. Nollavaihtoehdossa bussiverkosto kehittyy hieman nykytilanteen pohjalta. Kehitetyssä bussivaihtoehdossa nykyisen bussilinjaston palvelutasoon on tehty merkittäviä parannuksia, jotta vuoromäärät riittävät matkustuksen lisääntyessä.
Kaupunkiraitiotie lisää joukkoliikenteellä tehtyjen matkojen määrää koko seudulla 4–6 prosenttia ja kaupunkiraitiotien vaikutusalueella 9–11 prosenttia, kun bussiliikenteen kehittämisvaihtoehto lisää joukkoliikennematkoja noin 2 prosenttia.
Kaupunkiraitiotiellä on arviolta noin 40 000 nousijaa talviarkivuorokaudessa. 500 metrin säteellä kaupunkiraitiotiepysäkeistä sijaitsee nykyisin noin 60 000–67 000 asukasta ja 42 000–48 000 työpaikkaa. Eniten asukkaita on Pispalan valtatien kautta kulkevassa vaihtoehdossa 2 ja eniten työpaikkoja TAYS:n kautta kulkevassa vaihtoehdossa 4.
Kaupunkiraitiotien matka-ajat ovat linjauksen päästä päähän noin 48–57 minuuttia. Matka-ajat ovat pääosin hieman nopeampia tai samaa luokkaa kuin kehitetyssä bussivaihtoehdossa. Matka-aikojen luotettavuus on busseja parempi, koska raitiotie kulkee suuren osan matkasta omalla ruuhkattomalla väylällä ja sille voidaan toteuttaa busseja tehokkaammat liikennevaloetuudet liittymiin.
Ajoneuvoliikennemäärien muutokset eivät vaikuta merkittävästi liikenteen toimivuuteen, mutta vähentävät henkilövahinko-onnettomuuksia kaupunkiraitiotievaihtoehdoissa noin 1,5 kappaletta vuodessa ja kehitetyssä bussivaihtoehdossa noin 0,3 kappaletta vuodessa.
Joukkoliikenteen liikennöintikustannukset ovat kaupunkiraitiotievaihtoehdossa 4–9 prosenttia (2,5-5,4 milj.euroa/vuosi) alemmat kuin nollavaihtoehdossa. Kehitetyn bussivaihtoehdon liikennöintikustannukset ovat 6 prosenttia (3,8 milj.euroa/vuosi) suuremmat kuin nollavaihtoehdossa.
Kaupunkiraitiotie kannattaisi yhteiskuntataloudellisesti
Kaupunkiraitiotievaihtoehtojen hyötykustannussuhde on noin 1,1-1,4. Hyötykustannussuhteen ollessa yli yhden hanke on yhteiskuntataloudellisesti kannattava eli hyödyt ovat kustannuksia suuremmat.
Kaupunkiraitiotievaihtoehtojen investointikustannukset ovat 176 – 184 miljoonaa euroa ja hyödyt ovat noin 180-240 miljoonaa euroa. Kaupunkiraitiotievaihtoehdoista vaihtoehto 1 ja vaihtoehto 4 ovat hyötykustannussuhteeltaan ja hyödyiltään parhaimpia. Kiinteistöjen arvonmuutokset eivät sisälly hyötykustannuslaskelmaan.
Kaupunkiraitiotien mahdollistama maankäytön tiivistäminen nostaa pysäkkien ympäristön kiinteistöjen arvoa. Olemassa olevan asuinkiinteistömassan arvonnousu on vähintään 200 miljoonaa euroa ja tiivistyvän maankäytön tuoman asuinrakentamisoikeuden arvo on 90–120 miljoonaa euroa. Työpaikkojen ja liikerakentamisen osalta arvonmuutokset ovat vähintään samansuuruiset kuin asunnoilla.
Kaupunkiraitiotien toteutuksella voidaan korostaa alueen kaupunkimaisuutta, kertoa kadun joukkoliikennepainotteisuudesta sekä luoda edellytyksiä katutilan jatkokehittämiselle viihtyisämmäksi autopainotteisuutta vähentäen.
Kaupunkiraitiotien alustava yleissuunnitelma valmistuu syyskuun lopussa. Tämän jälkeen suunnitelma viedään valtuustoon, jossa päätetään jatkotoimenpiteistä.
Lisätietoja: www.tampere.fi/kaupunkiraitiotie
Lue uutinen Tampereen Joukkoliikenteen sivuilta...
31.08.2011
Tampereen kaupunkiraitiotien Hervanta-Keskusta-Lentävänniemi tarkennettujen vaihtoehtojen merkittävät vaikutukset on arvioitu alustavasti. Tuloksia sekä suunnitelmakarttoja esitellään maanantaina 5. syyskuuta 2011 järjestettävässä yleisötilaisuudessa Tampereen Yliopiston Kirjastorakennus Linnan salissa K103 (os. Kalevantie 5) kello 18-20.
Kaupunkiraitiotien tutkittuja vaihtoehtoja ovat:
·VE 1 Lentävänniemi – Niemenranta – Lielahti – Paasikiventie – Hämeenkatu Itsenäisyydenkatu – Sammonkatu – Hallila - Hervanta
·VE 2 Lentävänniemi – Niemenranta – Lielahti – Pispalan valtatie – Hämeenkatu - Itsenäisyydenkatu – Sammonkatu – Hallila - Hervanta
·VE 3 Lentävänniemi – Niemenranta – Lielahti - Paasikiventie – Hämeenkatu - Kalevantie – Sammonkatu – Hallila - Hervanta
·VE 4 Lentävänniemi – Niemenranta – Lielahti - Paasikiventie – Hämeenkatu - Itsenäisyydenkatu – TAYS – Hallila – Hervanta
Hervanta-Keskusta-Lentävänniemi kaupunkiraitiotien linjaus on vaihtoehdosta riippuen noin 20-22 kilometriä. Tällä välillä on 33-38 pysäkkiä, jolloin keskimääräiseksi pysäkkiväliksi tulee noin 600 metriä. Pysäkkiväli on tiheämpi keskustassa ja linjauksen päissä kuin siirtymäosuuksilla.
Kaupunkiraitiotien Hervanta–Keskusta–Lentävänniemi rakentamiskustannukset ovat vaihtoehdosta riippuen noin 176-184 miljoonaa euroa, mikä sisältää linjauksen lisäksi varikon rakentamiskustannukset sekä työnaikaiset järjestelyt, rakennuttamis- ja suunnittelukustannukset. Kustannusarvioon sisältyvät kaupunkiraitiotien edellyttämät muutokset, ei esimerkiksi katutilojen tason parantamista tai kaupunkiraitiotiestä riippumatta toteutettavia katurakenteita ja liikennejärjestelyjä.
Kaupunkiraitiotielinjauksia verrattiin bussivaihtoehtoihin
Kaupunkiraitiotievaihtoehtoja verrattiin vuoden 2020 liikennetilanteessa kahteen busseihin perustuvaan joukkoliikennejärjestelmään, niin sanottuun nollavaihtoehtoon ja kehitettyyn bussivaihtoehtoon. Nollavaihtoehdossa bussiverkosto kehittyy hieman nykytilanteen pohjalta. Kehitetyssä bussivaihtoehdossa nykyisen bussilinjaston palvelutasoon on tehty merkittäviä parannuksia, jotta vuoromäärät riittävät matkustuksen lisääntyessä.
Kaupunkiraitiotie lisää joukkoliikenteellä tehtyjen matkojen määrää koko seudulla 4–6 prosenttia ja kaupunkiraitiotien vaikutusalueella 9–11 prosenttia, kun bussiliikenteen kehittämisvaihtoehto lisää joukkoliikennematkoja noin 2 prosenttia.
Kaupunkiraitiotiellä on arviolta noin 40 000 nousijaa talviarkivuorokaudessa. 500 metrin säteellä kaupunkiraitiotiepysäkeistä sijaitsee nykyisin noin 60 000–67 000 asukasta ja 42 000–48 000 työpaikkaa. Eniten asukkaita on Pispalan valtatien kautta kulkevassa vaihtoehdossa 2 ja eniten työpaikkoja TAYS:n kautta kulkevassa vaihtoehdossa 4.
Kaupunkiraitiotien matka-ajat ovat linjauksen päästä päähän noin 48–57 minuuttia. Matka-ajat ovat pääosin hieman nopeampia tai samaa luokkaa kuin kehitetyssä bussivaihtoehdossa. Matka-aikojen luotettavuus on busseja parempi, koska raitiotie kulkee suuren osan matkasta omalla ruuhkattomalla väylällä ja sille voidaan toteuttaa busseja tehokkaammat liikennevaloetuudet liittymiin.
Ajoneuvoliikennemäärien muutokset eivät vaikuta merkittävästi liikenteen toimivuuteen, mutta vähentävät henkilövahinko-onnettomuuksia kaupunkiraitiotievaihtoehdoissa noin 1,5 kappaletta vuodessa ja kehitetyssä bussivaihtoehdossa noin 0,3 kappaletta vuodessa.
Joukkoliikenteen liikennöintikustannukset ovat kaupunkiraitiotievaihtoehdossa 4–9 prosenttia (2,5-5,4 milj.euroa/vuosi) alemmat kuin nollavaihtoehdossa. Kehitetyn bussivaihtoehdon liikennöintikustannukset ovat 6 prosenttia (3,8 milj.euroa/vuosi) suuremmat kuin nollavaihtoehdossa.
Kaupunkiraitiotie kannattaisi yhteiskuntataloudellisesti
Kaupunkiraitiotievaihtoehtojen hyötykustannussuhde on noin 1,1-1,4. Hyötykustannussuhteen ollessa yli yhden hanke on yhteiskuntataloudellisesti kannattava eli hyödyt ovat kustannuksia suuremmat.
Kaupunkiraitiotievaihtoehtojen investointikustannukset ovat 176 – 184 miljoonaa euroa ja hyödyt ovat noin 180-240 miljoonaa euroa. Kaupunkiraitiotievaihtoehdoista vaihtoehto 1 ja vaihtoehto 4 ovat hyötykustannussuhteeltaan ja hyödyiltään parhaimpia. Kiinteistöjen arvonmuutokset eivät sisälly hyötykustannuslaskelmaan.
Kaupunkiraitiotien mahdollistama maankäytön tiivistäminen nostaa pysäkkien ympäristön kiinteistöjen arvoa. Olemassa olevan asuinkiinteistömassan arvonnousu on vähintään 200 miljoonaa euroa ja tiivistyvän maankäytön tuoman asuinrakentamisoikeuden arvo on 90–120 miljoonaa euroa. Työpaikkojen ja liikerakentamisen osalta arvonmuutokset ovat vähintään samansuuruiset kuin asunnoilla.
Kaupunkiraitiotien toteutuksella voidaan korostaa alueen kaupunkimaisuutta, kertoa kadun joukkoliikennepainotteisuudesta sekä luoda edellytyksiä katutilan jatkokehittämiselle viihtyisämmäksi autopainotteisuutta vähentäen.
Kaupunkiraitiotien alustava yleissuunnitelma valmistuu syyskuun lopussa. Tämän jälkeen suunnitelma viedään valtuustoon, jossa päätetään jatkotoimenpiteistä.
Lisätietoja: www.tampere.fi/kaupunkiraitiotie
Lue uutinen Tampereen Joukkoliikenteen sivuilta...
Viimeksi muokannut moderaattori: