Ei rutisteta, mutta junanvaunuissa on kaikkia puskimia ja kytkimiä joilla ei ole mitään tekemistä lastinkuljetuksen kanssa mutta jotka vievät silti tehokasta pinta-alaa raidemetrien(kaistametrien) muodossa. Lastikannet ovat pyörillään olevaa irtoperää korkeampia (tietenkin laivasta riippuen), joten lauttavaunussa saadaan kulkemaan samalla pinta-alalla korkeampi kuorma eikä painonkaan kanssa tule heti rajat vastaan.
Tunnen jonkin verran rautatiekaluston rakennetta, joten ei tarvitse opettaa minulle, mikä on puskin ja mikä kytkin. Sen sijaan minulle tulee sinusta sellainen kuva, ettet oikein ymmärrä, ettei kuljetusasiakasta kiinnosta se, miten tehokkaasti varustamosi käyttää laivaansa, vaan miten tehokkaasti rahti tulee perille. Voin tulla juttelemaan toimitusjohtajasi kanssa, jos hänkään ei ymmärrä, ketä palvellaan, asiakasta vai laivan kapteenia.
Mistä ihmeestä sinä nuo konttilavat tähän keskusteluun vedit mukaan? Pätemisentarpeesta?
Etköhän sinä ihan itse ollut kuvittanut viestisi. Niitä lauttavaunuja ei pakata yhtä tiheään kuin kontteja. Niitä ei myöskään lastata ja pureta yhtä tehokkaasti kuin kontteja. Eli toisin kuin annoit viestissäsi ymmärtää. On niissä korkeudessa enemmän tilaa kuin trailerissa tai junanvaunussa kun ovat samalla kannella. Mutta nopeammin lähtee laivasta sekä juna että rekka nuppeineen. Ne kun tulevat kaikki kiltisti jonossa kerralla, mutta nuo lauttavaunut ja yksinäiset trailerit pitää noukkia sieltä yksitellen vetomestareilla vai miksi niitä nykyään nimitetään.
Ihan kokemusperäisenä esimerkkinä, kun on tullut matkustetuksi jonkun kerran Turun ja Tukholman väliä junalautalla, että junakansi oli tyhjä jo ennen kuin autokannelta pääsivät ekat autot satamaan. Niin että jos kapteenillakin on kiirus laivansa kanssa ja laituriaika kallista, parhaat bonukset se junalautalla saa.
Huomaa kyllä että sinulla ei ole asiasta mitään muuta kokemusta kuin vahva mutu. Siellä niitä puukenkärahtareita on konttiruotojensa kanssa polttamassa tupakkaa ketjussa odottamassa että saisivat lastin päälleen ja portista ulos eikä sillä ole mitään tekemistä sen kanssa miten se lasti laivasta ulos tulee. Irtoperän purkamisessa kestää ihan yhtälailla eikä se sieltä laivasta itsekseen ulos aja.
Tarkoitat, että se muutaman päällekkäisen kontin nostava nosturi purkaa sen pinon kerralla odottavaan kuorma-autoon, mutta se ei voi purkaa sitä junanvaunuun? Ymmärsin, että olet satamassa töissä. Ettei sinulle tarvitse opettaa, että junanvaunutkin ovat ”ketjussa odottamassa” saadakseen kuormaa päälleen. Eli miten se nyt on, purkaako se konttinosturi laivasta suoraan autoon tai vaunuun vai ei?
Minä kun olen varmaan liian tyhmä, kun luulen, että ihan samalla tavalla pitää kontti nostaa, pannaan se sitten auton tai junanvaunun kuormaksi. Ja siellä satamassa sekä auto että vaunu voivat olla ihan samassa paikassa. Molemmissa on pyörät ja niiden ansiosta niitä voi liikuttaa jopa kiinteästi laituriin pultattuun nosturiin nähden. Sekin asia on keksitty jo yli sata vuotta sitten.
Noin yhteenvetona, en epäile hetkeäkään, etteikö hitaalla konttiliikenteellä olisi suurin markkinaosuus merirahdissa. Merenkulku on aika hidasta matkantekoa, joten paatti seilaa päiviä tai viikkoja, niin eihän siinä tunnit satamassa enää ratkaise. Kapteeni tietenkin optimoi laivansa aikaa ja rahdin määrää, eikä sitä kiinosta se, kauanko kontit viettää aikaa laiturilla. Mutta kumpaa hyvänsä itse palveletkin, mikä hinku sinulla on kieltää se, että on asiakkaita, joille aika on tärkeä ja he haluavat siitä myös jotain maksaa. Miten on niin vaikea antaa toisten palvella eri tavalla kuin mitä itse teet? Jos sinun hidas ja ehkä painon tai tilavuuden rajoittama konttirahtisi ei jollekin asiakkaalle käy, niin ei se tule sinun asiakkaaksesi sillä, että selität, miten asiakas on väärässä, kun sun palvelusi ei sille kelpaa.
Tässä keskusteltiin Turun junalauttaliikenteestä. Sillä on etunsa Vuosaaren konttirahtiin nähden. Jos junalauttaliikenne loppuu, loppuu myös se teollisuus tai muu liiketoiminta, jolle junarahti on välttämätön. Siinä asiassa ei auta yhtään kehua miten kontteja pakataan tiuhaan, kun niissä ei ole pyöriä eikä moottoreita. Junalauttaliikenteen lopettaminen ei ole mikään hyöty vaan vahinko, joka yksipuolistaa ja vähentää Suomen kilpailukykyä, tuomatta mitään etua edes Vuosaaren sataman konttiliikenteelle.
Antero
