Sivu 5 / 8 EnsimmäinenEnsimmäinen 12345678 ViimeisinViimeisin
Näytetään tulokset 61-75/112

Viestiketju: Junalauttaliikenne Turun ja Tukholman välillä loppuu

  1. #61
    Kaid avatar
    Liittynyt
    26.06.2008
    Sijainti
    Helsinki
    Viestejä
    546

    oletus Vs: Junalauttaliikenne Turun ja Tukholman välillä loppuu

    Estonian tapauksessa on myös mielenkiintoista muistaa se yksityiskohta, että rakentajatelakka oli tietoinen rakenteen vieallisuudesta ja haki aikoinaan laivalle rajoitettua sertifikaatiota, jonka mukaan sillä ei olisi saanut ajaa avomerellä. Jostain syystä luokittajaviranomainen ei kuitenkaan mitään erityisrajoitteita alukselle asettanut.

    Lainaus Alunperin kirjoittanut Mikle Näytä viesti
    Mutta lieneekö tuon Siljan tapauksessa tekemistä asialla sen kanssa, että Europalla on varsin suuri tuulipinta-ala kokoonsa nähden ja sen takia huomioivat varmimman päälle aluksensa ominaisuuksia?
    Europalla muuten ei ole visiirimallista keulaporttia kuten ei tosiaan Gabriellallakaan
    Tässäpä olikin se kaikkein tärkein asia, eli Silja Europassa ja Gabriellassa on molemmissa turvallisempi perhosportti. Lisäksi jos oikein muistan, niin juuri tuolla kyseisellä korvauskeikalla Europalla oli ongelmia keulapotkureiden kanssa, kun itse kävin ottamassa laivasto tuolloin kuvia niin se tuli satamaan hinaajien avustamana.

  2. #62
    JE
    JE ei ole kirjautuneena

    Liittynyt
    29.06.2005
    Viestejä
    1220

    oletus Vs: Junalauttaliikenne Turun ja Tukholman välillä loppuu

    Pelkäänpä, että nykyinen junalauttaliikenne luonteensa ja volyymiensa puolesta itsessään ei ole kovin suuri menetys liikenteellisesti. Liikennemäärät ovat olleet vähäisiä ja laskeneet, ja VR:stä riippumatta Tallinkin, laivan omistajan, kiinnostus koko liikenteen tulevaisuutta kohtaan lienee ollut kauniisti sanottuna epämääräinen.

    VR:n aloitteesta syntynyt päätös junalauttapalvelun lakkauttamisesta on silti erittäin vahingollinen, kun asiaa katsotaan laajemmasta näkökulmasta: olennaisinta ei tässä tapauksessa ole junalautalla kulkeneiden marginaalisten liikennevirtojen kohtalo, vaan se, ettei liikennettä aidosti ja oikeasti ole kehitetty. Linjan mahdollisuuksiin ei yksinkertaisesti ole uskottu siinä määrin kuin olisi ollut perusteltua.

    Erityisen harmillisena pidän, että Torniossa ja Haaparannassa kokeiltuja raideleveydenvaihtolaitteita ei koskaan saatu vakiinnutettua käyttöön. Talviongelmia niihin ilmeisesti liittyi, mutta junalautta sijaitsee Torniosta satoja kilometrejä etelään, ja investointihalukkaammat operaattorit olisivat saattaneet olla valmiita sijoittamaan laitteiston esimerkiksi katettuun halliin lumelta suojaan, jolloin sen toimintavarmuutta olisi voitu parantaa. Lisäksi uskon, että raideleveydenvaihtolaitteistojen käytön taloudellisuudesta on vaikea saada järkevää kokonaiskuvaa niin kauan kun käyttöä harjoitellaan parilla vaunulla ilman varmuutta toiminnan jatkumisesta.

    Itse junalautta-asiassa on sanottava, että ihan jo Tallinkin asenteesta johtuen kyse on viime vuodet pohjimmiltaan ollut sellaisen palvelun tekohengityksestä, joka on jo ollut uhanalainen. Sellaisessa tilanteessa systeemille lienee ollut jokseenkin täydellisen mahdotonta hankkia uusia asiakkaita. Aiheellista on myös muistaa, että Tallinkilla ei ole junalauttamonopolia eikä VR:llä tavaraliikenteen raidemonopolia Suomessa. Esimerkiksi Scandlines ja DB olisivat voineet laittaa pystyyn kilpailevan palvelun, mutta tätä ei ole tapahtunut. DB, jonka tiedetään investoineen terminaaliin Turussa, olisi voinut melko vähällä vaivalla aloittaa rautatieliikenteen Suomessa: normaaliraideraiteistolle Turkuun olisi voinut siirtää muutaman järjestelyveturin Saksasta, ja DB:llä makaa yhä muutama 1520 mm sekä keskus- että sivupuskimin varustettu 1520 mm raideleveyden järjestelyveturi Mukranissa vailla käyttöä, kaiken järjen mukaan jokseenkin Suomi-kelpoisina, joten ainoaksi oikeaksi vetokalustoinvestoinniksi olisi jäänyt jonkinmoinen määrä linjavetureita - tuskin ylivoimaista DB:n kokoiselle firmalle. Mitään ei kuitenkaan ole tapahtunut.

    Torniossa käsittääkseni on sentään edelleen mahdollisuus telinvaihtoon nosturin avulla. Ne marginaalisen vähäiset asiakkaat, joiden on saatava tavaransa Suomesta Keski-Eurooppaan tai päinvastoin junassa ja vieläpä samassa vaunussa, joutuvat/saavat tästedes kuljettaa tavaransa Tornion kautta kiertäen. Käytännössä tämä tarkoittaa kemikaalikuljetuksia ja korkeintaan aivan satunnaisesti mitään muita kuljetuksia. Se jos mikä käy hyvin esimerkiksi siitä, että rautateiden tavaraliikenteeseen suhtaudutaan vähän niin kuin huumausaineisiin: ymmärretään, ettei ilmiötä koskaan saada kokonaan kitkettyä pois, mutta vaikutusvaltaiset voimat tekevät kyllä todellakin parhaansa.

    Tavaraliikenteen alennustila kertoo ylipäänsä haluttomuudesta, muidenkin kuin VR:n, investoida alaan. VR olisi voinut nähdä tilanteen siten, että markkinajohtajana heillä on mahdollisuus menestyä, mutta nyt yhtiö lienee päättänyt, ettei rautateiden tavaraliikenne enää kuulu heidän ydinliiketoimintaansa. Jos väitteet jopa 150 prosentin hinnankorotuksista ja viiden vaunun säännöstä pitävät paikkansa, käytännössä se tarkoittaa ettei VR halua kuljettaa Suomessa enää juuri mitään, onhan rautatierahdin kustannustaso Suomessa jo ennestään ollut ongelmallisen korkea. Pelkään, että olemme kohta samassa tilanteessa kuin Norja: valtiollisen rautatieyhtiön NSB:n hallussa on huomattava osa maan rautatietavaraliikenteestä, vaikka yhtiö ei suostu ajamaan muita kuin konttijunia ja volyymiltään suurehkoja vakiintuneita ns. systeemijunia. On aivan turha nimittäin edes kuvitella, että VR voisi pitää tällaisen politiikanmuutoksen tapahtuessa kovinkaan merkittävää osaa rahtiasiakkaistaan. Kuten Norjaan, myös Suomeen kyllä ilmaantuu muutama yksityinen puuhastelija. Toivon todella, että Suomessa niiltä löytyy enemmän kunnianhimoa kuin Norjassa on löytynyt.
    terveisin
    JE

  3. #63
    Tunnistettu jäsen
    Liittynyt
    28.06.2005
    Viestejä
    2789

    oletus Vs: Junalauttaliikenne Turun ja Tukholman välillä loppuu

    JE: Tiedot ovat mielenkiintoisia. Haluaisin lisätietoa noista Mukranin vetureista. Lisäksi olisi hyvä saada lisätietoa Scandlinesin aluksista. Laitapa linkkejä!

  4. #64
    JE
    JE ei ole kirjautuneena

    Liittynyt
    29.06.2005
    Viestejä
    1220

    oletus Vs: Junalauttaliikenne Turun ja Tukholman välillä loppuu

    Mukranin vetureista on tällä foorumilla ollut puhetta aiemminkin: kyse on siis Itä-Saksan rautateiden DR:n leveäraiteisiksi muuttamista järjestelyvetureista, joita tarvittiin Mukranin satamaan Rügenin saarelle suuri määrä 1986 junalauttaliikenteen alkaessa Mukranin ja Klaipedan, siis silloisissa oloissa DDR:n ja Neuvostoliiton välillä. Solidaarisuus-liikkeen vuoksi Puolaa ei pidetty sen enempää Moskovassa kuin Itä-Berliinissäkään enää täysin "luotettavana" kauttakulkumaana, joten junalautan poliittinen merkitys oli huomattava, ja terminaalin Mukranissa oli oltava sen mukainen. Junalauttaliikennettä Liettuaan ja nyttemmin käsittääkseni myös Kaliningradin alueelle harjoitetaan Mukranista edelleen. DB on ulkoistanut Mukranin vaihtotyöt yksityiselle operaattorille, jolle on siirtynyt myös käytössä olevat leveäraideveturit. DB:n kirjoilla on kuitenkin kolme sellaista veturia samasta sarjasta, joille ei ole tarvetta Mukranissa, ja jotka eivät siksi myöskään kuuluneet Mukranin järjestelytöiden ulkoistussopimuksen piiriin.

    Englanninkielinen wikipedia ei valitettavasti näitä vetureita tunne, saksankielinen kylläkin. Veturityyppi on siis 347, ominaisuuksiltaan veturit ovat pitkälle VR:n poistettujen Dv11/15/16-kytkintankovetureiden kaltaisia.
    http://de.wikipedia.org/wiki/DBAG-Baureihe_347
    http://de.wikipedia.org/w/index.php?...20090726203851

    Scandlines on suurehko saksalaisvarustamo, jonka yhteistyöllä DB:n kanssa on pitkä historia. Yhtiö on vastuussa Saksan kaikista 1435 mm raideleveyden junalauttayhteyksistä (Puttgardenista, Rostockista ja Sassnitzista):
    http://en.wikipedia.org/wiki/Scandlines
    terveisin
    JE

  5. #65
    Kaid avatar
    Liittynyt
    26.06.2008
    Sijainti
    Helsinki
    Viestejä
    546

    oletus Vs: Junalauttaliikenne Turun ja Tukholman välillä loppuu

    Scandlinesista lisättäköön (tai oikeastaan tarkennettakoon), että yhtiö on alkujaan muodostettu 1990-luvun alussa DSB:n ja SJ:n lauttadivisioonien yhteenliittymäksi, johon liittyi myöhemmin mukaan myös Deutsche Fährgesellschaft Ostsee eli Saksan valtionrautateiden entinen lauttadivisioona. SJ:n tytäryhtiö SweFerry puolestaan myi osuutensa 2000-luvulla.

    Scandlinesilla on myös liikennettä Suomeen, yhtiö liikennöi kahdella (ei-juna)lautalla Hangon ja Rostockin väliä.

    Muokkaus. Lisättäköön vielä, että Scandlinesille on rakenteilla kaksi uutta alusta, jotka tulevat valmistumaan ensi keväänä ja korvaamaan kaksi Scandlinesin nykyistä junalauttaa (Prins Joachim ja Kronprins Frederik) Gedser-Rostock -linjalla. Prins Joachimin ja Kronprins Frederikin vapautuessa Scandlinesilla olisi siis ainakin teoriassa kapasitettia, jolla aloittaa junalauttaliikenne Suomeen jo ensi vuonna jos yhtiöllä olisi tähän kiinnostusta. Tai tietysti millä tahansa muullakin lauttaoperaattorilla, jolla olisi varaa ostaa jompi kumpi tai molemmat Scandlinesin korvattavista aluksista.
    Viimeisin muokkaaja Kaid; 16.10.2011 kello 12:52.

  6. #66
    JE
    JE ei ole kirjautuneena

    Liittynyt
    29.06.2005
    Viestejä
    1220

    oletus Vs: Junalauttaliikenne Turun ja Tukholman välillä loppuu

    Hyvä huomio. Mitenköhän on, onko Hangossa junalauttaterminaali Railshipin jäljiltä vielä olemassa? Miten ikinä onkin, Scandlinesilla luulisi olevan edellytyksiä junalauttalinjaan joko Saksasta tai Ruotsista Suomeen. Vähintään tämä on mahdollista alusten kierrätyksellä, koska tosiaan ainakin nuo Gedserin - Rostockin linjan lautat ovat junalauttoja, vaikka junalauttalinjasta ei kyse olekaan.
    terveisin
    JE

  7. #67
    Suljettu tunnus
    Liittynyt
    28.06.2005
    Viestejä
    134

    oletus Vs: Junalauttaliikenne Turun ja Tukholman välillä loppuu

    Lainaus Alunperin kirjoittanut Kaid Näytä viesti
    Muokkaus. Lisättäköön vielä, että Scandlinesille on rakenteilla kaksi uutta alusta, jotka tulevat valmistumaan ensi keväänä ja korvaamaan kaksi Scandlinesin nykyistä junalauttaa (Prins Joachim ja Kronprins Frederik) Gedser-Rostock -linjalla. Prins Joachimin ja Kronprins Frederikin vapautuessa Scandlinesilla olisi siis ainakin teoriassa kapasitettia, jolla aloittaa junalauttaliikenne Suomeen jo ensi vuonna jos yhtiöllä olisi tähän kiinnostusta. Tai tietysti millä tahansa muullakin lauttaoperaattorilla, jolla olisi varaa ostaa jompi kumpi tai molemmat Scandlinesin korvattavista aluksista.
    Frederik ja Joachim ovat kapasiteetiltaan hyvin vaatimattomia ja ikääntyneitä päivälauttoja. Kuorma-autoja mahtuu vain noin 700 kaistametrin verran, kun taas nykyisiin Hanko-Rostock -linjan laivoihin mahtuu yli 2 km. Finnlinesin Finnstar sisarineen ottaa rekkoja yli kaksinkertaisen määrän Scandlinesin vanhoihin rollareihin nähden. Hyttejä kuskeille ei noissa junalautoissa ole koskaan ollutkaan. Lauttojen sijoittaminen Suomen ja Saksan välille ei siis toisi merkittävästi lisää kapasiteettia muun kuin junanvaunujen suhteen.

    Voitaisiinhan junalauttoja ajaa nykyisen kuvion ohella rekkojen, perävaunujen ja matkustajien kulkiessa omia reittejään, mutta laivan ajaminen parin junanvaunun takia Itämeren päästä päähän olisi ympäristön kannalta todella surullista, ja taloudellisestikaan ei tässä liikenteessä liene mitään järkeä.

  8. #68
    Tunnistettu jäsen SD202 avatar
    Liittynyt
    28.06.2005
    Sijainti
    Vantaa
    Viestejä
    1264

    oletus Vs: Junalauttaliikenne Turun ja Tukholman välillä loppuu

    Lainaus Alunperin kirjoittanut Kaid Näytä viesti
    Tässäpä olikin se kaikkein tärkein asia, eli Silja Europassa ja Gabriellassa on molemmissa turvallisempi perhosportti. Lisäksi jos oikein muistan, niin juuri tuolla kyseisellä korvauskeikalla Europalla oli ongelmia keulapotkureiden kanssa, kun itse kävin ottamassa laivasto tuolloin kuvia niin se tuli satamaan hinaajien avustamana.
    Kiitokset Miklelle ja Kaidille tarkennuksista koskien Viking Gabriellan ja Silja Europan keulan rakenteita. Kyllähän tuolloin Helsingin päässä oli m/s Europan kokoon nähden pikkiriikkisiä hinaajia avittamassa turvallista satamaan rantautumista.

    Vielä Scandlinesin lauttakalustoon liittyen: noin 45 minuuttia kestävällä Puttgarden - Rödby -välillä näyttää liikennöivän kolme lauttaa eli Prins Richard, Deutschland ja Schleswig-Holstein. Muistan matkustaneeni ICE-junamatkaan liittyen ainakin kahdella ensiksi mainitulla, mutta olettaisin noiden lauttojen olevan keskenään hyvinkin identtisiä? Valmistusvuosi näyttää ainakin jokaisella lautalla olevan 1997:
    http://en.wikipedia.org/wiki/Scandlines
    Eli noissa kaikissa kolmessa on kiskot autokannella, jotta 605-sarjan dieselmoottorijunan kyytiin ottaminen on mahdollista. Ilmeisesti jokainen noista lautoista kuitenkin joutuu vuorollaan ottamaan junakalustoa sisäänsä, vaikka ICE-junia taitaakin kulkea vain neljän tunnin välein suuntaansa.

    Mutta joo...Tuo junalauttayhteys olisi kai tarkoitus korvata vuonna 2018 silta-/tunnelirakennelmalla:
    http://en.wikipedia.org/wiki/Puttgarden
    We komen aan in Erps-Kwerps.

  9. #69
    Kaid avatar
    Liittynyt
    26.06.2008
    Sijainti
    Helsinki
    Viestejä
    546

    oletus Vs: Junalauttaliikenne Turun ja Tukholman välillä loppuu

    Lainaus Alunperin kirjoittanut Sami Koskinen Näytä viesti
    Frederik ja Joachim ovat kapasiteetiltaan hyvin vaatimattomia ja ikääntyneitä päivälauttoja. Kuorma-autoja mahtuu vain noin 700 kaistametrin verran, kun taas nykyisiin Hanko-Rostock -linjan laivoihin mahtuu yli 2 km. Finnlinesin Finnstar sisarineen ottaa rekkoja yli kaksinkertaisen määrän Scandlinesin vanhoihin rollareihin nähden. Hyttejä kuskeille ei noissa junalautoissa ole koskaan ollutkaan. Lauttojen sijoittaminen Suomen ja Saksan välille ei siis toisi merkittävästi lisää kapasiteettia muun kuin junanvaunujen suhteen.
    Ajattelin itseasiassa noita kahta Suomen ja Ruotsin väliseen liikenteeseen, johon ne sopisivat paremmin (vaikkakaan eivät siihenkään mitenkään erityisen mainiosti), mutta en toki tätä mitenkään aiempaan viestiini auki kirjoittanut.

  10. #70

    Liittynyt
    30.06.2005
    Sijainti
    Helsinki, Hamina
    Viestejä
    676

    oletus Vs: Junalauttaliikenne Turun ja Tukholman välillä loppuu

    Mä olen jo vuosia ihmetellyt, että miksi Suomen ja Ruotsin välillä ylipäätänsä pitää olla junalauttoja. Tällainen maallikko olettaa, että jommassakummassa päässä pitää junavaunun lasti kumminkin vaihtaa vaunusta toiseen. Tuntuisi paremmalta viedä pelkkä lasti (kontti tai jotain muuta) meren yli eikä painavia junavaunuja turhaan. Olen nähnyt, että kontin kuormaus junavaunusta laivaan käy aika näppärästi nykytekniikalla. On ihan eri asia kuljettaa junavaunuja Ruotsista Saksaan, kun raideleveys on sama molemmin puolin.
    antti

  11. #71
    JE
    JE ei ole kirjautuneena

    Liittynyt
    29.06.2005
    Viestejä
    1220

    oletus Vs: Junalauttaliikenne Turun ja Tukholman välillä loppuu

    Mutta eihän lastia ole vuosikymmeniin vaihdettu vaunusta toiseen. Ainoastaan vaunun telit on vaihdettu Turussa. Ja juuri siinä tämä menetys onkin: aiemmin tavaran sai kuljetettua Suomesta läntiseen Eurooppaan yhdessä ja samassa vaunussa, mutta ensi vuonna se on mahdollista vain Tornion kautta kiertäen.
    terveisin
    JE

  12. #72
    Kaid avatar
    Liittynyt
    26.06.2008
    Sijainti
    Helsinki
    Viestejä
    546

    oletus Vs: Junalauttaliikenne Turun ja Tukholman välillä loppuu

    Lainaus Alunperin kirjoittanut antti Näytä viesti
    Mä olen jo vuosia ihmetellyt, että miksi Suomen ja Ruotsin välillä ylipäätänsä pitää olla junalauttoja. Tällainen maallikko olettaa, että jommassakummassa päässä pitää junavaunun lasti kumminkin vaihtaa vaunusta toiseen. Tuntuisi paremmalta viedä pelkkä lasti (kontti tai jotain muuta) meren yli eikä painavia junavaunuja turhaan. Olen nähnyt, että kontin kuormaus junavaunusta laivaan käy aika näppärästi nykytekniikalla.
    Yhden kontin siirtäminen junasta laivaan sujuu näppärästi. Mutta entäs, jos lasti ei olekaan konteissa? Tai kun kontteja on isompi määrä? Laivan purkaminen ja lastaaminen ilman omilla pyörillä kulkevaa rahtia on tuskastuttavan hidasta - juuri tämän vuoksi ro-ro lautat ovat niin suuressa suosiossa erityisesti verrattain lyhyillä reiteillä. Rekka vie valtavasti hukkatilaa verrattuna pelkän kontin kuljettamiseen, mutta koska rekkojen lastaaminen ja purkaminen laivan kyydistä sujuu huomattavasti nopeammin kuin pelkkien konttien lastaaminen ja purkaminen, on kannattavampaa ottaa rekat suoraan kyytiin. Sama logiikka pätee junanvaunuihin - vaikka vaunuissa olisi eri raideleveys eri maissa, on silti lastaamisen kannalta nopeampaa kuljettaa vaunut kokonaan kuin pelkkä niiden lasti. Ongelma on kuitenkin siinä, että junan vaatima hukkatila suhteessa rekkaan on huomattavasti suurempi (tai näin minulle on kerrottu) ja junanvaunujen kuljettaminen tulee näinollen kalliimmaksi.

    Sinällään jos junasta laivaan ja uudestaan junaan siirtokuormattavia kontteja olisi vain suhteellisen vähän (lue: niin monta, että ne ehditään lastata ja purkaa puolessa tunnissa Turku-Tukholma -liikenteen tapauksessa), olisi sinällään mahdollista rakentaa laivoihin erillinen avoin konttikansi, josta kontit voitaisiin nostaa suoraan junanvaunuille ja uudet vaunuilta laivaan. Tämä tosin vaatisi sitten kokonaan uuden laivan rakentamista ja uudistuksia satamiin, joista kyseisenlaista alusta liikennöitäisiin.

    Lainaus Alunperin kirjoittanut JE Näytä viesti
    Mutta eihän lastia ole vuosikymmeniin vaihdettu vaunusta toiseen. Ainoastaan vaunun telit on vaihdettu Turussa.
    Vaan juuri tätä asiaa käsittelevässä TS:n artikkelissa (skannaus täällä erään Maritimeforumin käyttäjän ansiosta) junalauttayhteyden merkittävä käyttäjä Schenken oli vast'ikään erikseen rakentanut Yurun logistiikkakeskukseensa uuden raidejärjestelyn juuri vaunusta toiseen tavaran siirtämisen helpottamiseksi. Ihan merkityksettömästä toiminnasta ei siis voi olla.

  13. #73

    Liittynyt
    24.07.2007
    Sijainti
    Nummi-Pusula (Lohja)
    Viestejä
    113

    oletus Vs: Junalauttaliikenne Turun ja Tukholman välillä loppuu

    Lainaus Alunperin kirjoittanut Kaid Näytä viesti
    Yhden kontin siirtäminen junasta laivaan sujuu näppärästi. Mutta entäs, jos lasti ei olekaan konteissa? Tai kun kontteja on isompi määrä?
    Silloin stuffataan. Eli otetaan lasti vastaan vientiterminaaliin jossa se siirretään (sisätiloissa) vaunusta konttiin. Tämä on arkipäivää esim. Vuosaaren satamassa johon tulee melko paljon vientiin menevää puutavaraa ja paperia. Vuosaaressa vientiterminaalit V9 ja V15 nielaisevat kumpikin 20 vaunua kerrallaan ja V15:ssä on 25 kontituspaikkaa joihin kuhunkin mahtuu kaksi 20ft tai yksi 40/45ft kontti. (Vastaavasti lastin purkamista konteista tms. pienempiin yksiköihin kutsutaan strippaukseksi )
    Mikä on tässä tapauksessa sitten isompi määrä kontteja?

    Lainaus Alunperin kirjoittanut Kaid Näytä viesti
    Rekka vie valtavasti hukkatilaa verrattuna pelkän kontin kuljettamiseen, mutta koska rekkojen lastaaminen ja purkaminen laivan kyydistä sujuu huomattavasti nopeammin kuin pelkkien konttien lastaaminen ja purkaminen, on kannattavampaa ottaa rekat suoraan kyytiin. Sama logiikka pätee junanvaunuihin - vaikka vaunuissa olisi eri raideleveys eri maissa, on silti lastaamisen kannalta nopeampaa kuljettaa vaunut kokonaan kuin pelkkä niiden lasti. Ongelma on kuitenkin siinä, että junan vaatima hukkatila suhteessa rekkaan on huomattavasti suurempi (tai näin minulle on kerrottu) ja junanvaunujen kuljettaminen tulee näinollen kalliimmaksi.
    Tavallaan juu, tavallaan ei. Laivoissa kulkevassa kumipyörärahdissa ei useimmiten ole veturia mukana, vaan pelkkä irtoperä tuodaan satamaan josta se vedetään laivaan ja määränpäässä laivasta ulos, jonka jälkeen joku rekkaveturi sen käy noukkimassa mukaansa loppumatkaa varten. Joten hukkatilaa ei synny ihan siinä mittakaavassa mitä voisi kuvitella jos ajattelee yhden perävaunun kylkiäisenä kulkevan aina myös vetoauton. Junanvaunussa taas hukkaa syntyy lastinkuljetuksen kannalta tarpeettomien vehkeitten mukanakuljettamisesta sekä siitä, että käytännössä tila pitää suunnitella maksimikuormaulottuman mukaan vaikka sitä harvemmin tai koskaan edes tarvittaisiin. Lauttaliikenteen ratkaisu konttia isompien esineitten ja bulkkitavaran kuljettamiseen on lauttavaunu, jolla tilankäyttöä saadaan tehostettua näppärästi.



    Lainaus Alunperin kirjoittanut Kaid Näytä viesti
    Sinällään jos junasta laivaan ja uudestaan junaan siirtokuormattavia kontteja olisi vain suhteellisen vähän (lue: niin monta, että ne ehditään lastata ja purkaa puolessa tunnissa Turku-Tukholma -liikenteen tapauksessa), olisi sinällään mahdollista rakentaa laivoihin erillinen avoin konttikansi, josta kontit voitaisiin nostaa suoraan junanvaunuille ja uudet vaunuilta laivaan. Tämä tosin vaatisi sitten kokonaan uuden laivan rakentamista ja uudistuksia satamiin, joista kyseisenlaista alusta liikennöitäisiin.
    Avoimiahan nuo konttilaivat ovat jo nyt joten ei siinä mitään kummallisuuksia tarvittaisi. Se taas ei nähdäkseni ole mahdollista että kontit voisi purkaa laivasta suoraan junaan, koska konttinosturilla tavaraa saadaan laivasta ulos siihen tahtiin ettei junan kaltaista värkkiä saataisi sijoiteltua oikeaan kohtaan tarpeellisella nopeudella ja tarkkuudella. Modernit nosturit tuovat kaksi konttia kerrallaan ja hommassa ei kauaa nokka tuhise jos nosturia ei tarvitse sivusuunnassa siirtää. Vuosaaressa oleville isoille sinisille luvataan kapasiteetiksi 50 konttia tunnissa ja laivan koosta riippuen yhtä laivaa voi purkaa useammalla nosturilla samanaikaisesti. Raiteitten olemassaolo heti nosturien takana laiturilla loisi melkoisen estevaikutuksen sataman muulle toiminnalle, koska juna estäisi laiturille ajamisen melko tehokkaasti millään vehkeellä päätyjä lukuunottamatta - ja vielä kun ottaa huomioon kuinka pitkä junan täytyy olla pystyäkseen ottamaan kyytiin kaikki kontit kun Suomessa ei voi pinota kahta päällekäin... Helpompaa ja nopeampaa on toimia kuten tavallista ja kuskata kontit välivarastoon odottamaan jatkotoimenpiteitä.

  14. #74
    JE
    JE ei ole kirjautuneena

    Liittynyt
    29.06.2005
    Viestejä
    1220

    oletus Vs: Junalauttaliikenne Turun ja Tukholman välillä loppuu

    Lainaus Alunperin kirjoittanut Kaid Näytä viesti
    Vaan juuri tätä asiaa käsittelevässä TS:n artikkelissa (skannaus täällä erään Maritimeforumin käyttäjän ansiosta) junalauttayhteyden merkittävä käyttäjä Schenken oli vast'ikään erikseen rakentanut Yurun logistiikkakeskukseensa uuden raidejärjestelyn juuri vaunusta toiseen tavaran siirtämisen helpottamiseksi. Ihan merkityksettömästä toiminnasta ei siis voi olla.
    Tuo DB Schenkerin terminaali tosiaan jotenkin minulta unohtui. Mutta ei muuta itse asiaa - yleensä Turussa on vaihdettu vain telit ja akselit, vaikka siirtokuormaustakin tosiaan siis harjoitetaan. Torniossa tilanne on täsmälleen toisin päin, enimmäkseen harjoitetaan siirtokuormausta mutta myös telinvaihto onnistuu.
    terveisin
    JE

  15. #75
    Tunnistettu jäsen
    Liittynyt
    28.06.2005
    Sijainti
    Helsinki
    Viestejä
    7549

    oletus Vs: Junalauttaliikenne Turun ja Tukholman välillä loppuu

    Lainaus Alunperin kirjoittanut Count Näytä viesti
    ...Joten hukkatilaa ei synny ihan siinä mittakaavassa mitä voisi kuvitella jos ajattelee yhden perävaunun kylkiäisenä kulkevan aina myös vetoauton. Junanvaunussa taas hukkaa syntyy lastinkuljetuksen kannalta tarpeettomien vehkeitten mukanakuljettamisesta sekä siitä, että käytännössä tila pitää suunnitella maksimikuormaulottuman mukaan vaikka sitä harvemmin tai koskaan edes tarvittaisiin. Lauttaliikenteen ratkaisu konttia isompien esineitten ja bulkkitavaran kuljettamiseen on lauttavaunu, jolla tilankäyttöä saadaan tehostettua näppärästi.
    Mitäs ylimääräisiä vehkeitä junanvaunussa on enemmän kuin rekan perävaunussa? Molemmissa on runko, seinät, katto ja pyörät. Tai ne voivat olla avonaisia. Molempia varten pitää olla kuormaulottuman mukainen tila, ei se ole mitenkään junanvaunun erityishaitta. Vai rutistetaanko rekkoja laivalla ehkä litteimmiksi?

    Lisäksi lasket tässä nyt kuormatilojen lastaustehokkuutta, et rahdin lastauksen tehokkuutta. Kontteja voidaan pinota vieri viereen ja päällekkäin. Tehokkaammin kuin rekan periä ja junanvaunuja. Mutta se ei kerro mitään siitä, miten paljon tyhjää kulkee kontin sisällä. Kontilla on myös sallittu kantavuus kuten trailereilla ja vaunuilla. Raskaalla tavaralla kantavuus tulee vastaan niin, että tilavuudessa voi olla 90 % tyhjää.

    Avoin konttilava ei ole kuin korkeuden puolesta parempi kuin avotraileri tai avovaunu. Konttilavoja ei voi pinota päällekkäin. Ehkä päällimäiseksi, mutta ei kuvasi mukaista Ro-Ro -lavaa, joka on eri asia kuin konttilava. Konttilava on kontin pohja ilman seiniä ja kattoa, mutta siinä ovat kontin lukitusreiät.

    En myöskään ymmärrä selostustasi siitä, ettei laiturilla laivan vieressä voi olla nostureiden ulottuvilla raidetta. Niitä on ollut satamissa kohta pari sataa vuotta, jotta on voitu nostaa rahtia suoraan laivan ja junavaunujen välillä. Siellä niitä on raiteita Vuosaaressakin laitureilla. Se on ihan selvä, että laiva tyhjenee ja täyttyy konteista kaikkein nopeimmin, kun kontteja lätkitään vain asfalttikentälle. Silloin optimoidaan varustamon aikaa, mutta ei rahdin kulkuaikaa.

    Lainaus Alunperin kirjoittanut Count Näytä viesti
    Helpompaa ja nopeampaa on toimia kuten tavallista ja kuskata kontit välivarastoon odottamaan jatkotoimenpiteitä.
    Junalautan ja trailereita nuppeineen kuljettavan Ro-Ro -aluksen hyöty on kyky palvella nopeata kuljetusta. Eivät matkustajalautoilla kulkevat nupilliset rekat siellä ole typeryydestä ja ymmärtämättömyydestä. Sellainen rekka tai junalautalla tullut junavaunu on jo kaukana satamasta tai Suomessa jopa perillä silloin, kun huolinnassa ryhdytään vasta miettimään, millä konstilla ja milloin ne asfalttikentän kontit saadaan liikkeelle.

    Ei kaikella tavaralla ole kiire, mutta jollain on. Nopea ja luotettava rahti on joillain aloilla kilpailutekijä. Suomessa on vain sellainen palvelemattomuuskulttuurin asenne, että yhden tuotteen pitää kelvata kaikille, ja vielä vähän kalliimmalla kuin räätälöidyn erikoistuotteen hinta. Se vain on meidän teollisuutemme tuho. Me häviämme ikuisesti ja kaikessa halvan pääoman ja työvoiman maille bulkin tuotannossa. Räätälöinti on meidän kilpailumahdollisuutemme, mutta kovin harva sitä näyttää ymmärtävän.

    Antero

Vastaavia viestiketjuja

  1. Lipunmyynti loppuu yhdeksällä asemalla
    kirjoittanut Jouni Seilonen foorumissa Junat
    Vastauksia: 16
    Viimeisin viesti: 03.03.2008, 16:25
  2. Pendolinojen yhdistäminen loppuu
    kirjoittanut Elmo Allen foorumissa Junat
    Vastauksia: 21
    Viimeisin viesti: 23.09.2007, 00:20
  3. Pendolinovuorot välillä Jyväskylä-Helsinki
    kirjoittanut Hanne foorumissa Junat
    Vastauksia: 4
    Viimeisin viesti: 09.11.2006, 18:55
  4. Kuvia Tukholman ja Turun liikenteestä
    kirjoittanut Rattivaunu foorumissa Kuvat
    Vastauksia: 6
    Viimeisin viesti: 10.08.2006, 15:16

Lähettämissäännöt

  • Et voi aloittaa uusia viestiketjuja
  • Et voi vastata viesteihin
  • Et voi lähettää liitetiedostoja
  • Et voi muokata viestejäsi
  •