• Uutisviestien sisällöt mahdollisine virheineen ovat kyseisen sivuston käsialaa. Viestien linkit eivät välttämättä toimi, jos kyseisen sivuston ylläpitäjä on poistanut uutisen.

VR: Junalauttaliikenne Turun ja Tukholman välillä loppuu

Tuo DB Schenkerin terminaali tosiaan jotenkin minulta unohtui. Mutta ei muuta itse asiaa - yleensä Turussa on vaihdettu vain telit ja akselit, vaikka siirtokuormaustakin tosiaan siis harjoitetaan. Torniossa tilanne on täsmälleen toisin päin, enimmäkseen harjoitetaan siirtokuormausta mutta myös telinvaihto onnistuu.

Turussa on harjoitettu siirtokuormausta lähinnä Venäjälle meneviä tai sieltä tulevia kuljetuksia varten, koka venäläiset vaunut eivät ole telinvaihtokelpoisia ja liian isoja muutenkin lännen rataverkolle, ja taas ruotsalais-suomalaisissa vaunuissa jotka ovat telinvaihtokelpoisia ei ole automaattikytkintä eivätkä ole muutenkaan hyväksytty Venäjän liikenteeseen. Jotain tuotekehitystä yhteisen vaunutyypin aikaansaamiseksi yritettiin harrastaa 1990-2000 luvun taiteessa, silloin kun Torniossa kokeiltiin akelinsäätölaitetta, mutta kokeiluksi taisivat jäädä.

Haave "päästä junalla Eurooppaan" voivat ehkä kuitenkin toteutua jossain vaiheessa jos Slovakia ja Itävalta rakentavat leveäraiteisen rautatien Ukrainan rajalta Wieniin.

t. Rainer
 
Tuo on varmasti totta. Mitäköhän muuten nyt kuuluu suunnitelmille siirtää Turusta entinen Railshipin telinvaihtohalli Tornioon? Sitä tiedän joskus aiemmin kaavaillun, mutta onkohan suunnitelma jo haudattu?

Samaten minua mietityttää, että onko todella niin, että normaaliraiteiselle rataverkolle ei venäläisvaunuilla ole asiaa? Turussa tai Torniossa niille ei tehdä telinvaihtoja, se on selvä, mutta mietinkin nyt tilannetta laajemmin. Eli, ovatko telinvaihtolaitteet esimerkiksi Puolan ja Valko-Venäjän rajalla vain matkustajaliikennettä varten? Saksan Mukranista Liettuaan ja Venäjälle kulkee edelleen junalautta, samoin liikenne Keski-Euroopan ja Venäjän välillä Puolan halki on huomattavaa. Siirtokuormataanko siis kaikki todella? Selvää toki on, että jos telinvaihto onnistuisikin, venäläisstandardin mukaisille vaunuille mahdollisia rataosia olisi Keski-Euroopassa vain rajallisesti. Käsittääkseni ainakin osuus Brestistä Puolan halki Berliiniin on rakennettu venäläiselle ulottumalle. Toisaalta jos on niin, että raideleveysrajan ylittävät vain henkilövaunut, se tietysti selittäisi nykyiset leveäraideradat syvälle Puolaan ja Slovakiaan. Wienin rataa on kai ajateltu jatkoksi Slovakian Kosiceen jo ulottuvalle leveäraideradalle, mutta ainakin jossakin vaiheessa Slovakia tuntui projektiin kovin haluttomalta. Se voi tietysti muuttua, ellei siirtokuormausta helpompia ratkaisuja todella ole/löydy.
 
Eli, ovatko telinvaihtolaitteet esimerkiksi Puolan ja Valko-Venäjän rajalla vain matkustajaliikennettä varten? Saksan Mukranista Liettuaan ja Venäjälle kulkee edelleen junalautta, samoin liikenne Keski-Euroopan ja Venäjän välillä Puolan halki on huomattavaa. Siirtokuormataanko siis kaikki todella? Selvää toki on, että jos telinvaihto onnistuisikin, venäläisstandardin mukaisille vaunuille mahdollisia rataosia olisi Keski-Euroopassa vain rajallisesti. Käsittääkseni ainakin osuus Brestistä Puolan halki Berliiniin on rakennettu venäläiselle ulottumalle. Toisaalta jos on niin, että raideleveysrajan ylittävät vain henkilövaunut, se tietysti selittäisi nykyiset leveäraideradat syvälle Puolaan ja Slovakiaan. Wienin rataa on kai ajateltu jatkoksi Slovakian Kosiceen jo ulottuvalle leveäraideradalle, mutta ainakin jossakin vaiheessa Slovakia tuntui projektiin kovin haluttomalta. Se voi tietysti muuttua, ellei siirtokuormausta helpompia ratkaisuja todella ole/löydy.

Silloin kun DDR ja Varsovan Litto oli vielä olemassa ajettiin neuvostoarmeijan sotilaskuljetukset venäläisellä tavaravaunukalustolla perille asti niin pitkälle kuin pääsi. Ilmeisesti aika iso osa DDR:n radoista oli venäläiselle kuormaulottumalle sopivia. Näin itse kun matkustin junalla v 1990 Berliinin ja Dresdenin välillä ikkunasta sotilastukikohdan jonka ratapihalla seisoi venäläisiä tavaravaunuja. Myös Prahaan kulki siihen aikaan Ukrainan kautta venäläinen matkustajajuna jonka vaunusto oli perinteistä laajaprofiilimallia. Varsovan kautta kulkevassa venäläisjunassa taisi olla vain länsimaisen ahtaamman kuormaulottuman vaunuja.

t. Rainer
 
Todettakoon yleisesti Euroopan junaliikenteestä, että kuormaulottumat vaihtelevat maittain ja laajin mahdollinen liikenne tarkoittaa kaluston mitoittamista pienimmän profiilin mukaisesti. Venäläisen kaluston kuormaulottuma on suurimmasta päästä, joten ongelmana ei ole raideleveys vaan vaunujen koko.

Länsimaisten tavaravaunujen lähettäminen Venäjän puolelle olisi toki mahdollista, sillä mahtuvathan pienet vaunut isoon profiiliin. Mutta arvelen, etteivät lännen vaunut kestä Venäjällä. Sikäläinen vaihtotyökäytäntö on sen verran raskasotteista. Tietenkin on mahdollista tehdä yhdysliikennevaunuja, joitten rakenne kestää jarruttamattomat vaunujen heitot, kuten venäläisten vaunujen rakenne näyttää kestävän.

Aiemmin oli ongelmana vaunujen katoaminen. Sikäli kun olen ymmärtänyt, tämä puoli on nykyään kunnossa.

Antero
 
Mitäs ylimääräisiä vehkeitä junanvaunussa on enemmän kuin rekan perävaunussa? Molemmissa on runko, seinät, katto ja pyörät. Tai ne voivat olla avonaisia. Molempia varten pitää olla kuormaulottuman mukainen tila, ei se ole mitenkään junanvaunun erityishaitta. Vai rutistetaanko rekkoja laivalla ehkä litteimmiksi?

Ei rutisteta, mutta junanvaunuissa on kaikkia puskimia ja kytkimiä joilla ei ole mitään tekemistä lastinkuljetuksen kanssa mutta jotka vievät silti tehokasta pinta-alaa raidemetrien(kaistametrien) muodossa. Lastikannet ovat pyörillään olevaa irtoperää korkeampia (tietenkin laivasta riippuen), joten lauttavaunussa saadaan kulkemaan samalla pinta-alalla korkeampi kuorma eikä painonkaan kanssa tule heti rajat vastaan.

Raskaalla tavaralla kantavuus tulee vastaan niin, että tilavuudessa voi olla 90 % tyhjää.

Tämä kantavuuden ja tilavuuden suhde ei sitten muka päde yhtälailla junanvaunuun? Itse en ihan keksi mitään sellaista lastia joka mahtuisi konttiin mutta ei painonsa vuoksi olisi järkevää siinä kuljettaa. Myönnän, ettei minulla ole juurikaan käsitystä siitä, mikä on yhden junanvaunun maksimikuorman paino.

Avoin konttilava ei ole kuin korkeuden puolesta parempi kuin avotraileri tai avovaunu. Konttilavoja ei voi pinota päällekkäin. Ehkä päällimäiseksi, mutta ei kuvasi mukaista Ro-Ro -lavaa, joka on eri asia kuin konttilava. Konttilava on kontin pohja ilman seiniä ja kattoa, mutta siinä ovat kontin lukitusreiät.

Mistä ihmeestä sinä nuo konttilavat tähän keskusteluun vedit mukaan? Pätemisentarpeesta?

En myöskään ymmärrä selostustasi siitä, ettei laiturilla laivan vieressä voi olla nostureiden ulottuvilla raidetta. Niitä on ollut satamissa kohta pari sataa vuotta, jotta on voitu nostaa rahtia suoraan laivan ja junavaunujen välillä. Siellä niitä on raiteita Vuosaaressakin laitureilla. Se on ihan selvä, että laiva tyhjenee ja täyttyy konteista kaikkein nopeimmin, kun kontteja lätkitään vain asfalttikentälle. Silloin optimoidaan varustamon aikaa, mutta ei rahdin kulkuaikaa.

Käypä huviksesi katsomassa kuinka kaukana nosturista ne raiteet ovat ja mihin asti nosturi kykenee konttinsa siirtämään. Jätit lisäksi kokonaan huomiotta junan asemointiin kuuluvan ajan. Vai kuinka ketteräksi kuvittelet konttinosturin? Lisäksi yhteen junanvaunuun mahtuu vain yksi pitkä kontti, tuplanostojen mahdollisuus jäisi nosturilla täysin hyödyntämättä. Se nyt vaan on nopeampaa hoitaa kontit ulos laivasta vehkeellä joka on siihen suunniteltu ja optimoitu, ja hoitaa konttien siirtely edelleen vehkeillä jotka on siihen suunniteltu ja optimoitu. Ei se sen kummallisempaa ole.

Sellainen rekka tai junalautalla tullut junavaunu on jo kaukana satamasta tai Suomessa jopa perillä silloin, kun huolinnassa ryhdytään vasta miettimään, millä konstilla ja milloin ne asfalttikentän kontit saadaan liikkeelle.

Huomaa kyllä että sinulla ei ole asiasta mitään muuta kokemusta kuin vahva mutu. Siellä niitä puukenkärahtareita on konttiruotojensa kanssa polttamassa tupakkaa ketjussa odottamassa että saisivat lastin päälleen ja portista ulos eikä sillä ole mitään tekemistä sen kanssa miten se lasti laivasta ulos tulee. Irtoperän purkamisessa kestää ihan yhtälailla eikä se sieltä laivasta itsekseen ulos aja.

Ei kaikella tavaralla ole kiire, mutta jollain on. Nopea ja luotettava rahti on joillain aloilla kilpailutekijä. Suomessa on vain sellainen palvelemattomuuskulttuurin asenne, että yhden tuotteen pitää kelvata kaikille, ja vielä vähän kalliimmalla kuin räätälöidyn erikoistuotteen hinta. Se vain on meidän teollisuutemme tuho. Me häviämme ikuisesti ja kaikessa halvan pääoman ja työvoiman maille bulkin tuotannossa. Räätälöinti on meidän kilpailumahdollisuutemme, mutta kovin harva sitä näyttää ymmärtävän.

Kysynkö toimitusjohtajalta kiinnostaako häntä palaveri kanssasi? Minä voin tarjota pullat.
 
Lisäksi yhteen junanvaunuun mahtuu vain yksi pitkä kontti, tuplanostojen mahdollisuus jäisi nosturilla täysin hyödyntämättä.

Mahtuu kaksi. Esim. VR:n vaunujen Sdggnqss-w ja Sdggqss-w kuormausalan pituus on 24,88 metriä. Niitä tosin käytetään nykyään vain "rekkajunissa", mutta pidän täysin mahdollisena modifioida tai uudisrakentaa kahden 40 jalan kontin vetävä vaunu... ellei sellaista jo ole tehtykin... Ja ainakin yksi kuva löytyi: http://1.bp.blogspot.com/_Azj0TLmGrkA/S8RPjxtT11I/AAAAAAAAAOI/ihYdHdFrdHY/s1600/sct3+(Large).jpg

Muihin viestisi väitteisiin en ota kantaa, vaikka viestisi sävyn vuoksi tekisikin mieli yrittää kumota muitakin kohtia. :)
 
Ei rutisteta, mutta junanvaunuissa on kaikkia puskimia ja kytkimiä joilla ei ole mitään tekemistä lastinkuljetuksen kanssa mutta jotka vievät silti tehokasta pinta-alaa raidemetrien(kaistametrien) muodossa. Lastikannet ovat pyörillään olevaa irtoperää korkeampia (tietenkin laivasta riippuen), joten lauttavaunussa saadaan kulkemaan samalla pinta-alalla korkeampi kuorma eikä painonkaan kanssa tule heti rajat vastaan.
Tunnen jonkin verran rautatiekaluston rakennetta, joten ei tarvitse opettaa minulle, mikä on puskin ja mikä kytkin. Sen sijaan minulle tulee sinusta sellainen kuva, ettet oikein ymmärrä, ettei kuljetusasiakasta kiinnosta se, miten tehokkaasti varustamosi käyttää laivaansa, vaan miten tehokkaasti rahti tulee perille. Voin tulla juttelemaan toimitusjohtajasi kanssa, jos hänkään ei ymmärrä, ketä palvellaan, asiakasta vai laivan kapteenia.

Mistä ihmeestä sinä nuo konttilavat tähän keskusteluun vedit mukaan? Pätemisentarpeesta?
Etköhän sinä ihan itse ollut kuvittanut viestisi. Niitä lauttavaunuja ei pakata yhtä tiheään kuin kontteja. Niitä ei myöskään lastata ja pureta yhtä tehokkaasti kuin kontteja. Eli toisin kuin annoit viestissäsi ymmärtää. On niissä korkeudessa enemmän tilaa kuin trailerissa tai junanvaunussa kun ovat samalla kannella. Mutta nopeammin lähtee laivasta sekä juna että rekka nuppeineen. Ne kun tulevat kaikki kiltisti jonossa kerralla, mutta nuo lauttavaunut ja yksinäiset trailerit pitää noukkia sieltä yksitellen vetomestareilla vai miksi niitä nykyään nimitetään.

Ihan kokemusperäisenä esimerkkinä, kun on tullut matkustetuksi jonkun kerran Turun ja Tukholman väliä junalautalla, että junakansi oli tyhjä jo ennen kuin autokannelta pääsivät ekat autot satamaan. Niin että jos kapteenillakin on kiirus laivansa kanssa ja laituriaika kallista, parhaat bonukset se junalautalla saa.

Huomaa kyllä että sinulla ei ole asiasta mitään muuta kokemusta kuin vahva mutu. Siellä niitä puukenkärahtareita on konttiruotojensa kanssa polttamassa tupakkaa ketjussa odottamassa että saisivat lastin päälleen ja portista ulos eikä sillä ole mitään tekemistä sen kanssa miten se lasti laivasta ulos tulee. Irtoperän purkamisessa kestää ihan yhtälailla eikä se sieltä laivasta itsekseen ulos aja.
Tarkoitat, että se muutaman päällekkäisen kontin nostava nosturi purkaa sen pinon kerralla odottavaan kuorma-autoon, mutta se ei voi purkaa sitä junanvaunuun? Ymmärsin, että olet satamassa töissä. Ettei sinulle tarvitse opettaa, että junanvaunutkin ovat ”ketjussa odottamassa” saadakseen kuormaa päälleen. Eli miten se nyt on, purkaako se konttinosturi laivasta suoraan autoon tai vaunuun vai ei?

Minä kun olen varmaan liian tyhmä, kun luulen, että ihan samalla tavalla pitää kontti nostaa, pannaan se sitten auton tai junanvaunun kuormaksi. Ja siellä satamassa sekä auto että vaunu voivat olla ihan samassa paikassa. Molemmissa on pyörät ja niiden ansiosta niitä voi liikuttaa jopa kiinteästi laituriin pultattuun nosturiin nähden. Sekin asia on keksitty jo yli sata vuotta sitten.

Noin yhteenvetona, en epäile hetkeäkään, etteikö hitaalla konttiliikenteellä olisi suurin markkinaosuus merirahdissa. Merenkulku on aika hidasta matkantekoa, joten paatti seilaa päiviä tai viikkoja, niin eihän siinä tunnit satamassa enää ratkaise. Kapteeni tietenkin optimoi laivansa aikaa ja rahdin määrää, eikä sitä kiinosta se, kauanko kontit viettää aikaa laiturilla. Mutta kumpaa hyvänsä itse palveletkin, mikä hinku sinulla on kieltää se, että on asiakkaita, joille aika on tärkeä ja he haluavat siitä myös jotain maksaa. Miten on niin vaikea antaa toisten palvella eri tavalla kuin mitä itse teet? Jos sinun hidas ja ehkä painon tai tilavuuden rajoittama konttirahtisi ei jollekin asiakkaalle käy, niin ei se tule sinun asiakkaaksesi sillä, että selität, miten asiakas on väärässä, kun sun palvelusi ei sille kelpaa.

Tässä keskusteltiin Turun junalauttaliikenteestä. Sillä on etunsa Vuosaaren konttirahtiin nähden. Jos junalauttaliikenne loppuu, loppuu myös se teollisuus tai muu liiketoiminta, jolle junarahti on välttämätön. Siinä asiassa ei auta yhtään kehua miten kontteja pakataan tiuhaan, kun niissä ei ole pyöriä eikä moottoreita. Junalauttaliikenteen lopettaminen ei ole mikään hyöty vaan vahinko, joka yksipuolistaa ja vähentää Suomen kilpailukykyä, tuomatta mitään etua edes Vuosaaren sataman konttiliikenteelle.

Antero
 
Mutta kumpaa hyvänsä itse palveletkin, mikä hinku sinulla on kieltää se, että on asiakkaita, joille aika on tärkeä ja he haluavat siitä myös jotain maksaa. Miten on niin vaikea antaa toisten palvella eri tavalla kuin mitä itse teet? Jos sinun hidas ja ehkä painon tai tilavuuden rajoittama konttirahtisi ei jollekin asiakkaalle käy, niin ei se tule sinun asiakkaaksesi sillä, että selität, miten asiakas on väärässä, kun sun palvelusi ei sille kelpaa.

Junarahdilla ei ole yleensä nopeusetua traileriliikenteeseen nähden, vaan trailerit liikkuvat nopeammin. Traileri lähtee hyvin nopeasti satamasta liikkeelle tai liikkuu satamaan, jos niin sovitaan. Lisäksi traileri voidaan toimittaa suoraan perille riippumatta onko ko. paikkaan raidetta vai ei. Jossain tilanteissa junakuljetuksissa on kyllä hintaetuja erityisesti raskaiden lastien käsittelyssä.

Tässä keskusteltiin Turun junalauttaliikenteestä. Sillä on etunsa Vuosaaren konttirahtiin nähden. Jos junalauttaliikenne loppuu, loppuu myös se teollisuus tai muu liiketoiminta, jolle junarahti on välttämätön. Siinä asiassa ei auta yhtään kehua miten kontteja pakataan tiuhaan, kun niissä ei ole pyöriä eikä moottoreita. Junalauttaliikenteen lopettaminen ei ole mikään hyöty vaan vahinko, joka yksipuolistaa ja vähentää Suomen kilpailukykyä, tuomatta mitään etua edes Vuosaaren sataman konttiliikenteelle.

Onko olemassa teollisuutta tai liiketoimintaa, joka tarvitsee välttämättä junalauttarahtia. Kysynnästä päätellen ei merkittävästi.
 
Onko olemassa teollisuutta tai liiketoimintaa, joka tarvitsee välttämättä junalauttarahtia. Kysynnästä päätellen ei merkittävästi.
On olemassa tuhansien vuosittaisten vaunukuormien edestä. Jos se ei ole merkittävää esim. Vuosaaren satamalle, niin mitä sitten. Kysymys on siitä, että se on merkittävää junalauttaa käyttävälle asiakkaalle. Asiakaslähtöisyys tuntuu olevan kovin kovin vaikea aihe.

Antero
 
Keskustelussa on nyt unohdettu yksi aika oleellinen seikka, sillä liikennettä harjoitettiin pitkään tappiollisella sopimuksella, ja se olikin vaakalaudalla jo vuonna 2007, jolloin lauttaliikenteestä vastaavan Tallink Siljan johtaja totesi asiasta näin:

"Hänen mukaansa yhteistyö VR:n kanssa on myös vaakalaudalla, sillä junien kuljetuksesta saa vähemmän rahaa kuin rekkojen kuljetuksesta, vaikka junat vievät enemmän tilaa. Toiminta on siksi taloudellisesti tappiollista.
- Me olemme yksityinen yritys, ja emme voi harjoittaa hyväntekeväisyyttä, Pant huomauttaa."
http://www.ts.fi/arkisto/haku.aspx?ts=1,0,0,0:0:492463,0

Tämän jälkeen uusi varustamon kannalta parempi sopimus saatiin kuitenkin aikaiseksi, ja samalla Tallink Silja vetäytyi liikenteen vaunuja operoineen SeaRailin omistajuudesta:
http://www.maritimeforum.fi/index.php?topic=12605.msg97145#msg97145

Nyt tehty päätös viitanneekin siihen, ettei liikenne ollut kannattavaa enää sen jälkeen, kun vaunuja kuskaavalle varustamolle jouduttiinkin alkaa maksamaan markkinahintoja vastaavaa korvausta palvelusta. Junalauttaliikenne noin yleisestikin ottaen on auringonlaskun tuote maailman lauttaliikenteessä, jossa monet junalautat ovat saaneet väistyä pelkkiä kumipyöräkulkuneuvoja kuljettavien lauttojen tieltä. Poikkeuksena lähinnä joku Kaspianmeri, jonne on viime vuosinakin taidettu jokunen uusikin junalautta tilata...
 
Viimeksi muokattu:
Junalauttaliikenne noin yleisestikin ottaen on auringonlaskun tuote maailman lauttaliikenteessä, jossa monet junalautat ovat saaneet väistyä pelkkiä kumipyöräkulkuneuvoja kuljettavien lauttojen tieltä. Poikkeuksena lähinnä joku Kaspianmeri, jonne on viime vuosinakin taidettu jokunen uusikin junalautta tilata...
En sanoisi ihan niin. Merkitys on toki vähentynyt reiteillä joissa silta tai tunneliyhteys lähitienoilla vie pidemmän korren kuten Tanskan salmien kohdalla joka heijastuu myös Ruotsin-Saksan väliseen suoraan liikenteeseen, mutta Suomen junalauttaliikenteen lopettaminen johtuu siitä että liiknne ei ollut koskaan, jos ei ota huomioon lyhytaikaista Naantali-Tukholma reittiä, valtionrautateiden operoimaa vaan yksityisten varustamojen ja vaunuvuokrausyhtiöiden, eli on ollut liikaa välikäsiä, kuljetusasiakirjojen laatiminen on ollut hankalaa ja aikaavievää esim Venäjän liikenteenkin kuljetuksiin verrattuna ja kaikki osapuolet ovat osanneet laittaa lisää hintaa palveluistaan, jonka takia kuljetusmuoto ei ole rekkojen kilpailutilanteen takia enää kannattanut.

Suomen huoltovarmuutta ajtellen junalauttaliikenteen kopettaminen kokonaan on huono juttu. Jonain päivänä öljy tulee taas niin kalliiksi että juna on taas rekkoja edullisempi, ainakin osalle tavaraa.

Suomen koko teollisuusrakenne kärsi 1900-1950-lukujen ajan siitä että Suomelta puuttui rautatieyhteys länteen, kannattavia tuotteita viedä ulkomaille olivat vain painavat ja tilaa vievät puutavaratuotteet ja metalliteollisuuden puolivalmisteet jotka soveltuivat parhaiten laivoila kuljetettaviksi ja joiden kuljetuksilla ei ollut kiirettä. Ruotsilla, Norjalla ja Tanskalla oli huomattava etumatka Suomeen verrattuna koska niistä maista pystyi lähettämään kulutus- ja arvotavaroita suorina junakuljetuksina Eurooppaan ja tuoda sieltä mm tuoreita hedelmiä aj muita elintarvikkeita. Myös turismi ja liikesuhteiden hoito Skandinavian ja keski-Euroopan välillä oli paljon vilkkaampaa Suomeen verrattuna koska Ranskasta, Saksasta, Benelux-maista ja jopa Italiasta asti kulki suoria matkustajajunia Skandinavian maiden tärkeimpiin kaupunkeihin, mutta ei Suomeen.

Vasta autolauttojen ja rekkaliikenteen yleistyminen ja konttien ilmaantuminen ja suihkumatkustajakoneiden tulo 1960-luvulla mahdollisti sen että Suomen ulkomaankaupan rakenne monipuolistui ja matkailusta tuli koko kansan herkkua, Mutta mahdollisen öljykriisin seurauksena suomalaiset voivat joutua kokemaan uudestaan 1900-luvun alkuvuosikymmeninten ankeuden.

t. Rainer
 
Suomen huoltovarmuutta ajtellen junalauttaliikenteen kopettaminen kokonaan on huono juttu. Jonain päivänä öljy tulee taas niin kalliiksi että juna on taas rekkoja edullisempi, ainakin osalle tavaraa.

Vasta autolauttojen ja rekkaliikenteen yleistyminen ja konttien ilmaantuminen ja suihkumatkustajakoneiden tulo 1960-luvulla mahdollisti sen että Suomen ulkomaankaupan rakenne monipuolistui ja matkailusta tuli koko kansan herkkua, Mutta mahdollisen öljykriisin seurauksena suomalaiset voivat joutua kokemaan uudestaan 1900-luvun alkuvuosikymmeninten ankeuden.

Yksi teknisenkin ikänsä puolesta tiensä päähän tullut pienehkö m/s Sea Wind tuskin Suomea tässä tilanteessa pelastaisi pienellä kapasiteetillään. Sea Windin kanssa vastaavan kokoiseen kontti- tai rorolaivaan mahtuu junavaunuihin verrattuna moninkertainen määrä tiiviimmin lastattavissa olevia kontteja ja trailereita, joten öljykriisin koittaessa todennäköisesti näiden kuljettaminen meritse lisääntyisi tieliikenteen kustannuksella, ja perillä laivan määränpäässä ne varmasti jatkaisivat matkaansa rauta- eikä maanteitä pitkin.
 
Tunnen jonkin verran rautatiekaluston rakennetta, joten ei tarvitse opettaa minulle, mikä on puskin ja mikä kytkin. Sen sijaan minulle tulee sinusta sellainen kuva, ettet oikein ymmärrä, ettei kuljetusasiakasta kiinnosta se, miten tehokkaasti varustamosi käyttää laivaansa, vaan miten tehokkaasti rahti tulee perille. Voin tulla juttelemaan toimitusjohtajasi kanssa, jos hänkään ei ymmärrä, ketä palvellaan, asiakasta vai laivan kapteenia.

Tiedän sinun oelvan fiksu mies, mutta tässä asiassa tunnut katsovan asiaa tahallasi liian kapeasta näkövinkkelistä. Kyllä kuljetuasiakastakin kiinnostaa kuinka tehokkaasti varustamo käyttää laivaansa, koska mitä tehokkaammin laiva on täytetty, sitä enemmän lastia kulkee samoilla kustannuksilla, mikä tarkoittaa kuljetusasiakkaalle halvempia hintoja. Tietenkin hinnat voidaan pitää myös keinotekoisesti alhaalla laivakuljetusten kannalta tehottomamman kuljetusmuodon säilyttämiseksi kilpailukykyisenä, mutta silloin ollaan tilanteessa johon nimimerkki 738 viittaa - kun junalautta ei kata kustannuksiaan on varustamo valmis luopumaan leikistä.

Ihan kokemusperäisenä esimerkkinä, kun on tullut matkustetuksi jonkun kerran Turun ja Tukholman väliä junalautalla, että junakansi oli tyhjä jo ennen kuin autokannelta pääsivät ekat autot satamaan. Niin että jos kapteenillakin on kiirus laivansa kanssa ja laituriaika kallista, parhaat bonukset se junalautalla saa.

Oletettavasti matkustit siis Sea Windillä, tai mahdollisesti linjalla 2000-luvun puolivälissä kulkeneilla Star Windillä tai Sky Windillä. Joissa kaikissa - jos en aivan erehdy - on vain yksi portti keulassa/perässä, joista lasti puretaan. Siihen, mikä pääsee laivasta ensimmäisenä ulos ei teknisiltä ominaisuuksiltaan vaikuta se, onko purettavana junanvaunu, rekka vai laiva. Seawindillä on vain päätetty, että junanvaunuilla on "etuajo-oikeus".

En sanoisi ihan niin. Merkitys on toki vähentynyt reiteillä joissa silta tai tunneliyhteys lähitienoilla vie pidemmän korren kuten Tanskan salmien kohdalla joka heijastuu myös Ruotsin-Saksan väliseen suoraan liikenteeseen, mutta Suomen junalauttaliikenteen lopettaminen johtuu siitä että liiknne ei ollut koskaan, jos ei ota huomioon lyhytaikaista Naantali-Tukholma reittiä, valtionrautateiden operoimaa vaan yksityisten varustamojen ja vaunuvuokrausyhtiöiden, eli on ollut liikaa välikäsiä, kuljetusasiakirjojen laatiminen on ollut hankalaa ja aikaavievää esim Venäjän liikenteenkin kuljetuksiin verrattuna ja kaikki osapuolet ovat osanneet laittaa lisää hintaa palveluistaan, jonka takia kuljetusmuoto ei ole rekkojen kilpailutilanteen takia enää kannattanut.

Eli... junalauttaliikenne ei ole "auringonlaskun tuote" koska Tanska-Ruotsi-Saksa -kolmiossa se on lähes hävinnyt ja Suomen-Ruotsin välilläkin loppunut kannattamattomana? Vai ihanko tosissasi väität, että liikenteen lopettamiseen ja hankaliin asiakirjoihin (tai ainakin hankalaan lipunostoon) erikoistunut VR (joka siis myös välillisesti oli syypää Sea Windin junanvaunujen kuljetuksen loppumiseen) olisi saanut junalauttaliikenteen toimimaan? Jotenkin tätä on hiukan vaikea uskoa...
 
Yksi teknisenkin ikänsä puolesta tiensä päähän tullut pienehkö m/s Sea Wind tuskin Suomea tässä tilanteessa pelastaisi pienellä kapasiteetillään. Sea Windin kanssa vastaavan kokoiseen kontti- tai rorolaivaan mahtuu junavaunuihin verrattuna moninkertainen määrä tiiviimmin lastattavissa olevia kontteja ja trailereita, joten öljykriisin koittaessa todennäköisesti näiden kuljettaminen meritse lisääntyisi tieliikenteen kustannuksella, ja perillä laivan määränpäässä ne varmasti jatkaisivat matkaansa rauta- eikä maanteitä pitkin.

Tarkoitin lähinnä sitä että jos satamat ja telinvaihtohallit ym tuhotaan päätöksen vuoksi niin uusien rakentaminen maksaa aina.

Olisi myös voitu hankkia uudempi ja isompi laiva aikanaan, ja varustamolla olikin sellaine mutta se myytiin jo muutama vuosi sitten pois kun varustamo vaihtoi omistajaa ja vain vanha pikkulaiva jäi.

Myös lautan reittiä voisi ajatella tarkemmin: Turku -Tukholma on pitkä ja ratapihat ovat lähes keskellä kaupunkia. Vaasa-Uumaja sekä tietenkin Vuosaari-Tallinna tai Hanko-Paldiski voisi olla sopivampi reitti jos junalauttoja joskus ilmaantuu uudestaan.

t. Rainer

---------- Viesti lisätty kello 14:24 ---------- Edellinen viesti oli kirjoitettu kello 14:17 ----------

Eli... junalauttaliikenne ei ole "auringonlaskun tuote" koska Tanska-Ruotsi-Saksa -kolmiossa se on lähes hävinnyt ja Suomen-Ruotsin välilläkin loppunut kannattamattomana?
Tanska-Ruotsi-Saksa kolmiossa Juutinrauman ja Ison beltin sillat ovat tehneet junalautoista turhia, ja lopullinen Fehmarin salmen silta tai tunneli aikanaan lopettaa viimeisenkin Ruotsin ja Saksan välillä kulkevien junalauttojen vuorot. Suomen ja Ruotsin välille ei olla rakentamassa siltaa, mutta silti kumma kyllä junalauttaliikenne loppuu.

Vai ihanko tosissasi väität, että liikenteen lopettamiseen ja hankaliin asiakirjoihin (tai ainakin hankalaan lipunostoon) erikoistunut VR (joka siis myös välillisesti oli syypää Sea Windin junanvaunujen kuljetuksen loppumiseen) olisi saanut junalauttaliikenteen toimimaan? Jotenkin tätä on hiukan vaikea uskoa...

Palvelukokonaisuus oli huonosti toteutettu. Ehkä Ruotsin rautateiden SJ:n omistaman Green Cargon tai Saksan DB:n omistaman Railionin ja tytäryhtiövarustamo Scandlinesin suoraan hoitamana olisi voinut toimia paremmin.

t. Rainer
 
Avoimiahan nuo konttilaivat ovat jo nyt joten ei siinä mitään kummallisuuksia tarvittaisi.

Selvennyksenä vielä, että ajatuksenani ei siis ollut perinteisen konttilaivan siirtäminen Turun ja Tukholman välille, vaan (verrattain) pienen konttikannen lisääminen nykyisenkaltaisiin matkustaja-autolauttoihin. Tällä sitten korvattaisiin junanvaunujen kuljetustarve. Toki conropax*-tyyppisen aluksen suunnitteleminen ei ole mitään rakettitiedettä, mutta tästä huolimatta sellaisia ei (tietääkseni) oli juurikaan käytössä maailmalla. Ainoat tuntemani conropaxit rakennettiin 1960-luvulla ja jouduttiin vakavien suunnitteluvirheiden vuoksi muuttamaan myöhemmin tavallisiksi ropaxeiksi. Lisäksi vaadittaisiin tietysti varustamoilta sijoitus konttikuljetusmahdollisuuden lisäämiseen olemassaoleviin laivoihin tai sellaisen rakentaminen tekeillä oleviin laivoihin.

* Conropax = container roll-on roll-off passenger.

Se taas ei nähdäkseni ole mahdollista että kontit voisi purkaa laivasta suoraan junaan, koska konttinosturilla tavaraa saadaan laivasta ulos siihen tahtiin ettei junan kaltaista värkkiä saataisi sijoiteltua oikeaan kohtaan tarpeellisella nopeudella ja tarkkuudella. -- Raiteitten olemassaolo heti nosturien takana laiturilla loisi melkoisen estevaikutuksen sataman muulle toiminnalle, koska juna estäisi laiturille ajamisen melko tehokkaasti millään vehkeellä päätyjä lukuunottamatta - ja vielä kun ottaa huomioon kuinka pitkä junan täytyy olla pystyäkseen ottamaan kyytiin kaikki kontit kun Suomessa ei voi pinota kahta päällekäin... Helpompaa ja nopeampaa on toimia kuten tavallista ja kuskata kontit välivarastoon odottamaan jatkotoimenpiteitä.

En tietenkään ole mikään laivojen lastaamisen ja purkamisen asiantuntija, mutta jos puhutaan suhteellisen pienestä määrästä kontteja (esmes juurikin se tavaramäärä, joka yhdellä SeaWindin lähdöllä kulkee vielä nykyisellään junanvaunuilla) jolle varataan matkustaja-autolauttasatamaan oma nosturi ja raide tarpeellisella määrällä vaunuja + pieni vaihtoveturi tai jokin muu ratkaisu vaunujen siirtelemiseen, en näkisi asiaa ongelmana.

Myös lautan reittiä voisi ajatella tarkemmin: Turku -Tukholma on pitkä ja ratapihat ovat lähes keskellä kaupunkia. Vaasa-Uumaja sekä tietenkin Vuosaari-Tallinna tai Hanko-Paldiski voisi olla sopivampi reitti jos junalauttoja joskus ilmaantuu uudestaan.

Hmm, Seawind Linen Turku-Tukholma junalauttaliikennehän perustettiin aikoinaan kilpailemaan Finnlinkin lyhyemmän ja kauempana kaupunkien keskustoista olevan Uusikaupunki-Hargshamn -reitin kanssa. Ilmeisesti Turku-Tukholma oli kuitenkin reittinä parempi, koska Finnlink luopui junalauttaliikenteestä jo 1990-luvulla.

Tanska-Ruotsi-Saksa kolmiossa Juutinrauman ja Ison beltin sillat ovat tehneet junalautoista turhia, ja lopullinen Fehmarin salmen silta tai tunneli aikanaan lopettaa viimeisenkin Ruotsin ja Saksan välillä kulkevien junalauttojen vuorot. Suomen ja Ruotsin välille ei olla rakentamassa siltaa, mutta silti kumma kyllä junalauttaliikenne loppuu.

Lähinnä sinä - ja muutkin käyttäjät täällä - vakuuttelevat junalauttaliikenteen olevan maailmalla kannattavaa ja Suomen olevan poikkeus säännöstä. Olisi kiva nähdä tästä jotain faktaa ja muitakin perusteita kuin Ruotsi-Tanska-Saksa -kolmiossa kulkeva ja päättymässä oleva junalauttaliikenne. Nimimerkki 738, jonka tunnen toisesta yhteydestä ja jonka tiedän tuntevan kaupalliseen merenkulkuun liittyvät asiat ja olisin taipuvaisemi uskomaan hänen (oletettavasti perusteltuun) mielipiteeseensä kuin muiden mutulta vaikuttavaan mielipiteeseen.

Palvelukokonaisuus oli huonosti toteutettu. Ehkä Ruotsin rautateiden SJ:n omistaman Green Cargon tai Saksan DB:n omistaman Railionin ja tytäryhtiövarustamo Scandlinesin suoraan hoitamana olisi voinut toimia paremmin.

SJ tai sen tytäryhtiöt eivät minun tietojeni mukaan ole harjoittaneet junalauttaliikennettä vuoden 1999 jälkeen lukuunottamatta Green Cargon osakkuutta Seawindiltä kuljetuspalveluita ostaneessa SeaRailissä - jonka toiminnan lopettamisesta tässä ketjussa juurikin puhutaan. En näinollen välttämättä pitäisi SJ:tä kovin kummoisena vaihtoehtona. DB ei myöskään nykyisellään omista Scandlinesia, mistä taisi aiemmin tässä ketjussa olla puhettakin, vaan Scandlines on yhtiön omien verkkosivujen mukaan saksalaisen ja brittiläisen sijoitusyhtiön puoliksi omistama.
 
Takaisin
Ylös