• Uutisviestien sisällöt mahdollisine virheineen ovat kyseisen sivuston käsialaa. Viestien linkit eivät välttämättä toimi, jos kyseisen sivuston ylläpitäjä on poistanut uutisen.

VR: VR:n hinnoittelu-uudistus jatkuu - tuhansia tarjousmatkoja junamatkustajille

Vaihtaessani Osuuspankkiinkin minulle myönnettiin aluksi Electron, ja vasta vuosi sitten Debit/Credit-kortti. Miksi en saanut Debit-korttia eiemmin, en tiedä.

Koska debit-korttia ei varmenneta systemaattisesti tapahtumien yhteydessä. Sinähän olisit voinut höylätä sitä pitkin maita ja mantuja ja ylittää tilisi. Ja tappiot olisivat jääneet pankille. Näin ne varmasti ainakin pankissa ajattelevat. Sitten kun on vähän enemmän pankkihistoriaa ja muitakin sidoksia sinne ja ne tuntevat sinut, niin ne luottavat sen verran enemmän että ihan joka tapahtumaa ei tarvitse varmistaa online.

Itse aikoinaan hain ensimmäistä pankkikorttiani kun aloittelin yliopisto-/korkeakouluopintojani. Silloin se myönnettiin vaikkei ollut mitään ihmeempiä vakuuksia, tuloselvityksiä tms. Vai olisiko ollut kesätyötuloja vähän parilta kuukaudelta (?). Luottokortti myönnettiin kun tietty määrä opintoviikkoja oli täynnä. Sekin on mysteeri miten opiskelujen kestäessä opintoviikot aiheuttavat luotettavuuden karttumista pankin silmissä. Joka tapauksessa luottokortti oli hyvä mukana opiskelijavaihdossa silloin ennen euroaikaa. Valuutta-asiat olivat hankalia, ja helpotti kuin saattoi maksaa suomalaisella luottokortilla ulkomailla ollessakin, eri valuutassa ja ilman lisäkuluja. Lisänä täytyi kuitenkin olla vihko etukäteen ostettuja American Expressin matkashekkejä, joilla maksoin mm. asuntoni vuokria ja lunastin välttämättömimmän käyttökäteisen. Tilin avaaminen paikallisessa pankissa kun osoittautui niin hankalaksi että jätin avaamatta ja päätin selviytyä näillä välineillä. Onneksi sentään joissakin maissa sähköyhtiöillä on fyysinen konttori, jossa kassa johon voi laskuja maksaa käteisellä.

Hämmästyttävänä anekdoottina kerrottakoon, että vielä Suomeen palattua tuli sähkön lukema-/tasauslasku perässä, summa jotain vajaa parikymmentä frangia. Kansainväliset maksunvälityskulut olisivat olleet huimat joten marssin Forexiin ja vaihdoin summan käteisenä, pistin kuoreen ja postitin sähköyhtiö EDF:n konttoriin. Leuka loksahti kun viikon päästä sieltä tuli paluupostissa kuori, jossa muutama kolikko vaihtorahaa ja kuitti maksusta. Että näin sitä toimittiin ennen SEPA-maksuja. :D
 
Viimeksi muokattu:
Hämmästyttävänä anekdoottina kerrottakoon, että vielä Suomeen palattua tuli sähkön lukema-/tasauslasku perässä, summa jotain vajaa parikymmentä frangia. Kansainväliset maksunvälityskulut olisivat olleet huimat joten marssin Forexiin ja vaihdoin summan käteisenä, pistin kuoreen ja postitin sähköyhtiö EDF:n konttoriin. Leuka loksahti kun viikon päästä sieltä tuli paluupostissa kuori, jossa muutama kolikko vaihtorahaa ja kuitti maksusta. Että näin sitä toimittiin ennen SEPA-maksuja. :D

Ketju on näköjään mennyt aiheesta tykkänään ohi, mutta menköön. Itse sain aikanaan vaihto-opiskeluvuoden jälkeen NatWest-pankilta Englannista tiliotteen postissa Suomeen vuosikausia. Tilillä oli joku 50 p tms. jäljellä, mutta en sulkenut sitä lähtiessäni, kun ajattelin, että voisin lähitulevaisuudessa tarvita tiliä saarivaltakunnassa. No, en tarvinnut, mutta Suomesta käsin sen sulkeminen ei sitten onnistunutkaan. Jokusen vuoden tiliotteita saatuani mailailin muutaman päivän ajan pitkin NatWestin konttoreita ja faksailin kopioita passin henkilötietosivusta, mutta pankki ei hyväksynyt henkilöllisyyttä todistetuksi. Tili jäi auki ja tilioitteita tuli varmaan vielä parin vuoden ajan. Sitten sulkivat lopulta tilin itse käyttämättömänä. Postikuluihin oli siihen mennessä kulunut varmaan aika monikymmenkertaisesti se 50 p. Sain postissa Suomeen myös Tescon plussakortilla kertyneitä alennuskuponkeja kahden pennin tms. arvosta. Äimistelin lähinnä sitä, että supermarketti oli ilmeisesti englantilaisen yliopiston kautta onkinut Suomen-osoitteeni selville.

Aiheesta: jääpi nähtäväksi, mitä VR:n alennukset vaikuttavat matkustajamääriin, mutta voisin kyllä ennustaa menestystä. Alennusprosentit ovat isoja ja lähdöissä on osa ihan kohtuullisiin aikoihin. Toivottavasti laajentavat alennuksia jossain vaiheessa kaikille reiteille.
 
Sekin on mysteeri miten opiskelujen kestäessä opintoviikot aiheuttavat luotettavuuden karttumista pankin silmissä.

Eikö tuo nyt ole aika selvä? Opintoviikkoja kartuttanut opiskelija todennäköisemmin myös valmistuu tai ainakin pääsee hyvään ansiotyöhön. Se ei tee juuri sinua luotettavammaksi, mutta luototushan perustuukin todennäköisyyksiin. Ja kilpailu ajaa pankit ottamaan niin paljon riskiä kuin sietävät, koska muuten joku toinen pankki voisi napata sinut asuntolainaa, eläkerahastoja ynnä muuta hankkimaan sitten myöhemmin.

---------- Viesti lisätty kello 22:06 ---------- Edellinen viesti oli kirjoitettu kello 22:03 ----------

Tilin avaaminen paikallisessa pankissa kun osoittautui niin hankalaksi että jätin avaamatta ja päätin selviytyä näillä välineillä.

Ei kai ollut Ranska? Puuttuiko kaasulasku? :)
 
Ei kai ollut Ranska? Puuttuiko kaasulasku? :)

Off-topic, mutta...

Oli tuo Ranska, ehkä sen jo EDF:stä ja frangeistakin saattoi arvata. :) Heh, kaasulasku... Ei sentään. En muista enää yksityiskohtia, mutta taisi olla että oleskelulupakortti olisi pitänyt olla. Veikkaan että varmaan lisäksi sähkölasku eli se EDF:n lasku ja ehkä jotain muita papereita. (En muista olisiko tarvittu pankissa, mutta Ranskassa monessa paikassa tarvitaan ranskalaista virkatodistusta [fiche d'état civil] jonka saa kaupungintalolta [mairie] veloituksetta odottaessa kun esittää virkailijalle suomalaisen virkatodistuksen ynnä siitä virallisen kääntäjän tekemän ja oikeaksi todistaman käännöksen, ja niiden kanssa yhteen neulotun ja sinetöidyn apostillan, jolla todistetaan että virallinen kääntäjä on todella virallinen kääntäjä.) Pankki jossa yritin tiliä avata oli itse asiassa La Banque Postale eli sikäläinen postipankki, postin [La Poste] toimipisteissä huomattavasti muinaista Suomen Postipankkia matalammalla profiililla toimiva pankkipalvelu. Voi olla että joku muu pankki olisi vaatinut eri asioita, mutta tiedä häntä kun en sitten tehnyt kierrosta muualle. Tosin sikäläinen pankkijärjestelmä on yleisestikin jäykkä eikä kuulemani mukaan ulkomaalaisen ole kovin helppo avata tiliä missään pankissa.

No niin, asiaan. Se oleskelulupakortti tuli kyllä aikanaan, mutta kesti sen aikaa että siihen mennessä olin ehtinyt hoitaa vuokran ja sähkölaskun jo ainakin kertaalleen (?) ja elellä ihan normaalisti. Havaitsin että niinkin selviää ihan hyvin. Luottokorttilaskulle kertyi paljon tapahtumia, mm. kaikki ruokaostokset, ja Suomessa olevat vanhemmat sitten makselivat näitä tililtäni, jonne tuli suomalainen opintotuki ja asumislisä. En viitsinyt viedä tilinavausprosessia päätökseen, koska olin maassa vain yhden lukukauden ja kävin kaiken lisäksi pääsiäislomalla kääntymässä Suomessa ja tankkaamassa lisää matkashekkejä mukaan.

Vinkkinä muuten mahdollisesti Ranskaan suuntaaville (edellyttäen että säännöt eivät ole muuttuneet radikaalisti puolessatoista vuosikymmenessä?): oleskelulupaa haettaessa sellainenkin kummallinen paperi on arvossaan, jossa opiskelijan vanhemmat vakuuttavat huolehtivansa jälkikasvunsa toimeentulosta maassa tapahtuvan opiskelun aikana. Tähän en löytänyt mitään valmista pohjaa, joten laadin sellaisen itse suoraan ranskaksi (ajatuksena välttää mahdollinen uusi ruljanssi virallisen kääntäjän, maistraatin maksusta myöntämän apostillan yms. kanssa) ja pyysin vanhempien puumerkit alle. Meni ihan täydestä jopa ilman allekirjoitusten todistamisia ja virallisia leimoja, joita siinä maassa yleensä palvotaan maasta taivaaseen. Myös vastaanottavan korkeakoulun antama (ja leimaama...) todistus opiskelijana olosta on kovaa valuuttaa oleskelulupahakemustiskillä.

Ranskalainen byrokratia on mahtavaa, mutta siinä on hyvätkin puolensa. Asiat ovat monimutkaisia, mutta niiden ajamiseen löytyy selkeitä ohjeita (joko jotain monisteita tai sitten voi kirjakaupasta ostaa oppaan otsikolla tyyliin "Démarches quotidiennes - Guide et mode d'emploi" jossa on selostettu ihmiselämän kaikki tärkeimmät viralliset toimenpiteet), ja joka käsittelyvaihetta vastaa aina joku leimoilla varustettu paperi joka joko annetaan jollekulle tai saadaan joltakulta. Rekisterit eivät toimi yhteen (tai eivät ainakaan toimineet tuolloin?), joten asioiden hoitaminen paperilla on välttämätöntä, ja papereihin luotetaan. Suomalainen systeemi, jossa kaikki rekisterit on integroitu yhteen ennalta arvaamattomilla tavoilla on minusta suomalaisenakin paljon pelottavampi isoveli-tyyppinen järjestelmä. Jos Suomessa ilmoittaa jollekulle viranomaiselle jonkin henkilötiedon, kohta sama tieto löytyy muiltakin viranomaisilta ja laukaisee erilaisia ennalta arvaamattomia prosesseja. Eikä välttämättä joka vaiheesta jää mitään paperia tai todistusta käteen, joten itse on vaikea jälkikäteen osoittaa mitä toimenpiteitä on tehnyt ja mitä tietoja antanut. *) On täysin viranomaisten ja näiden rekisterien armoilla: jos viranomainen sanoo jotain, siihen on pakko uskoa, kun ei ole papereita joilla voisi näyttää päinvastaista. Ranskassa on aina tarpeeksi paperia, jotta pystyy näyttämään missä mennään. Se on minusta erittäin hyvä asia.

*) Sama pätee suomalaisiin pankkeihin. Ihmettelen todella, että esimerkiksi asuntolainapapereita tehtäessä virkailija vain ojentaa minulle velallisen kappaleet, mahdollisesti omalla allekirjoituksellaan varustettuna, mutta ei pyydä minulta nimeä niihin kappaleisiin vaan pelkästään pankin kappaleeseen. Mutta totta kai haluan tietää mitä olen allekirjoittanut ja haluan että pankilla ja minulla on identtiset kappaleet sopimuksista. Tunnen itseni aina vähän nipoksi kun vaadin että kaikkien osapuolten pitää allekirjoittaa kaikki sopimuskappaleet identtisesti. Samoin ihmettelen että tiskillä tehdyistä tilitapahtumista ei saa automaattisesti kuittia vaan virkailija saattaa todeta että he eivät yleensä ilman pyyntöä anna sellaisia etteivät paperit joudu sivullisten käsiin (!). Ranskassa tällainen ei kävisi päinsä. Kaikki paperityöt tehdään erittäin säntillisesti ja lipsumatta muotovaatimuksista, ja esimerkiksi vuokrasopimuskin piti käydä sivu sivulta läpi ja laittaa puumerkki joka sivulle, jotta varmistetaan että on saanut kaikki ehdot tietoonsa. Suomessa tätä ei tehdä edes pankissa asuntolainaehtojen kanssa. Kumpikohan maa on lepsu ja tinkii oikeusturvasta?
 
Viimeksi muokattu:
Alkaa olla aika loppuunkaluttu aihe tämä Electron. Kuitenkin Electron ilman debit-ominaisuutta on käteiskortti ja maksutapahtuman yhteydessä sen on saatava varmennus tilin saldon riittävyydestä. Liikkuvissa kulkuvälineissä yhteys on epävarma. Eikä se toimi "kaikkialla muualla".

Olen maksanut muutamaan otteeseen kahviostokset Electronilla Air Balticin lennoilla, ensi kerran jo vuosia sitten. Toimi kuin entisajan junan vessa, varmennus kesti sekunnin, pari korkeintaan. Mitenkään vähättelemättä näitä maaliikennevälineiden nettiongelmia, olisi kiva tietää, millä alien-teknologialla tuo varmennus on toteutettu. Ja jos se on jotain huippukallista tekniikkaa, niin hämmentävää että muutamankin euron ostot sai mukisematta Electronilla hoitaa, ilman mitään lisämaksua.
 
Olen maksanut muutamaan otteeseen kahviostokset Electronilla Air Balticin lennoilla, ensi kerran jo vuosia sitten. Toimi kuin entisajan junan vessa, varmennus kesti sekunnin, pari korkeintaan. Mitenkään vähättelemättä näitä maaliikennevälineiden nettiongelmia, olisi kiva tietää, millä alien-teknologialla tuo varmennus on toteutettu. Ja jos se on jotain huippukallista tekniikkaa, niin hämmentävää että muutamankin euron ostot sai mukisematta Electronilla hoitaa, ilman mitään lisämaksua.

Veikkaisin, että tuo on toteutettu kokonaan ilman varmistuksia. Sitten maassa katsotaan, onko tilillä rahaa. Jos pari maksua sadasta jää saamatta, sillä ei ole niin paljon merkitystä, ettei kannattaisi myydä kahvia, sämpylää tai olutta, joissa myyntikatetta riittää.
 
Veikkaisin, että tuo on toteutettu kokonaan ilman varmistuksia. Sitten maassa katsotaan, onko tilillä rahaa. Jos pari maksua sadasta jää saamatta, sillä ei ole niin paljon merkitystä, ettei kannattaisi myydä kahvia, sämpylää tai olutta, joissa myyntikatetta riittää.
Muuten ehkä mutta tuo vaatisi myös luottokorttiyhtiön hyväksynnän, sillä ainakaan normaaleissa myyntijärjestelmissä electronin varmistusta ei myyjä pysty ohittamaan. Enkä oikein keksi miksi tuollainen sallittaisiin, kun koko kortin idea perustuu siihen automaattiseen varmennuksen - ja toisaalta se veisi samalla markkinoita debit-korteilta.

Lisäys: nykyisinhän osassa lentokoneistakin on mahdollista käyttää langatonta nettiyhteyttä: http://www.norwegian.com/fi/tietoa-norwegianista/our-company/lentotoiminta/in-flight-wifi/
 
Muuten ehkä mutta tuo vaatisi myös luottokorttiyhtiön hyväksynnän, sillä ainakaan normaaleissa myyntijärjestelmissä electronin varmistusta ei myyjä pysty ohittamaan. Enkä oikein keksi miksi tuollainen sallittaisiin, kun koko kortin idea perustuu siihen automaattiseen varmennuksen - ja toisaalta se veisi samalla markkinoita debit-korteilta.

Pankit käsittelevät maksut ja käytännöt vaihtelevat maittain. Osassa maista varmistuskäytännöt ovat neuvottelukysymys, eivät yhtenäisiä kuten Suomessa. Toki joko pankille tai myyjälle tulee enemmän riskiä jos ei noudata tiukimpia käytäntöjä. Vaikka eihän se, että ilmasta varmistus toimii ole ihan mahdotonta.

Mutta kyllähän Suomessakin periaatteessa kaikki ostokset pitäisi vahvistaa tunnusluvulla, mutta kun ajat parkkiin ja parkista, ei siinä mitään varmistusta ole. Pelkkä kortti kelpaa ilman tunnusluvun naputtelua.

VR:llä on toki se erikoisongelma, että ostokset junissa eivät ole ihan pieniä ja Suomessa Visa Electron on Suomessa varoitusmerkki korkealla todennäköisyydellä luottokelvottomasta asiakkaasta. Suomessa käytännössä kaikki, joilla on säännöllisiä tuloja, hiukan pankkihistoriaa ja luottotiedot kunnossa saavat laajemmin toimivan kortin. Kaikkialla maailmalla Visa Electronissa ei ole "ei tuloja tai luottotiedot menneet" leimaa, vaan se on normaalimpi kortti.
 
Paikallaan ollessa tämä voi riittää ja saa yhteyden yhdistettyä, mutta liikkeellä ollessa, etenkin kun juna kulkee yli 140 on todella vaikeata saada edes GPRS -yhteyttä yhdistettyä, ihan sama mitä laitetta käyttää.

En nyt oikopäätä keksi, mitä eroa UMTS:n ja GSM:n radiorajapinnoissa olisi tuon suhteen, joten epäilen, että jos yhteyttä ei GPRS:llä saa, ei sitä saa muullakaan matkapuhelintekniikalla (satelliittipuhelimet sitten erikseen).

Mutta jotenkin olen saanut sellaisen käsityksen kuitenkin että tuo päätelaite ei ole siitä parhaimmasta päästä mitä esimerkiksi älypuhelimissa ja nettitikuissa ne mobiiliverkon antennit ovat.

Tämä on toki mahdollista ja ehkä todennäköistäkin, mutta vika ei ole silloin siinä että ne käyttävät GPRS:ää, vaan esimerkiksi juuri huonossa antennissa.
 
Lentokoneet todennäköisesti käyttävät jotain törkeän kallista satelliittinettiä. Ne tarvinnevat sen joka tapauksessa lentoyhtiön omien lento- ja huoltojärjestelmien pyörittämiseen. Siinä sivussa voi sitten lähettää pari pakettia myynninvarmistustakin, nykyaikana sitten kai myös tarjota matkustajille vähän kaistaa. Junassa tällaista ei suoranaisesti kai ole, enkä nyt hetimiten usko satelliittinetin olevan hintaansa nähden järkevää. En tosin tiedä Railista mitään, mutta todennäköisesti se on joku aataminaikuinen GSM-only-verkko, samoin kuin Virve.
 
Olen maksanut muutamaan otteeseen kahviostokset Electronilla Air Balticin lennoilla, ensi kerran jo vuosia sitten. Toimi kuin entisajan junan vessa, varmennus kesti sekunnin, pari korkeintaan. Mitenkään vähättelemättä näitä maaliikennevälineiden nettiongelmia, olisi kiva tietää, millä alien-teknologialla tuo varmennus on toteutettu. Ja jos se on jotain huippukallista tekniikkaa, niin hämmentävää että muutamankin euron ostot sai mukisematta Electronilla hoitaa, ilman mitään lisämaksua.

Itse veikkaan että käyttävät suoraa jotain sateelliittiyhteyttä, joka tietty toimii paremmin mitä korkeammalla on. Täällä maanpinnalla käytetäänkin usein matkapuhelinverkkoon perustuvaa systeemiä, joka kulkee sen vuoksi tukiasemien kautta. Jos olisi kunnon sateellittivehkeet niin toimisi ihan ongelmitta, mutta kun pitää kierrättää tukiasemien kautta.
 
En tosin tiedä Railista mitään, mutta todennäköisesti se on joku aataminaikuinen GSM-only-verkko, samoin kuin Virve.

Raili on GSM-R, eli se on nimenomaan GSM:ään pohjautuva järjestelmä. Jos nyt en täysin väärin muista, niin siitä puuttuu pakettiradio-ominaisuudetkin jokseenkin kokonaan, ainakin Suomessa.

Täällä maanpinnalla käytetäänkin usein matkapuhelinverkkoon perustuvaa systeemiä, joka kulkee sen vuoksi tukiasemien kautta. Jos olisi kunnon sateellittivehkeet niin toimisi ihan ongelmitta, mutta kun pitää kierrättää tukiasemien kautta.

Tukiasemien kautta "kiertäminen" mahdollistaa sen, että päätelaitteissa ei tarvita hurjia lähetystehoja eikä kookkaita antenneja. Satelliittikännyköiden virrankulutus on hiukan erilainen kuin "tavallisen" kännykän, vaikka niissä aika suuria antenneja näkeekin. Lisäksi kuuluvuutta on tukiasemilla mahdollista tarjota esimerkiksi tunneleihin, jotka ovat satelliittiyhteyksille jokseenkin mahdottomia. Satelliittiyhteyksiä vaivaa vielä maan päällä kulkevia yhteyksiä reippaasti suuremmat latenssit, satelliittien kiertoradat kun ei ihan matalalla ole. Toki näissä on suuria keskinäisiä erojakin, juuri korkeudesta riippuen. Satelliiteilla on vielä omat "tukiasemat", maa-asemat, joiden kautta signaalin on kierrettävä, eikä niitä maa-asemiakaan mahdottoman tiheässä ole - aina vain lisää latenssia, kun pitää käydä ehkä tuhansien kilometrien päässä olevalla maa-asemallakin kääntymässä.
 
Näin ihan hypoteettisena ajatuksena: mitähän maksaisi vetää ainakin Etelä-Suomen noin tuhannelle raidekilometrille vuotava kaapeli radan viereen? Saataisiinko tällä loistavat 3G- tai peräti 4G-yhteydet juniin? En oikein itse tunne radiotekniikkaa.
 
Näin ihan hypoteettisena ajatuksena: mitähän maksaisi vetää ainakin Etelä-Suomen noin tuhannelle raidekilometrille vuotava kaapeli radan viereen? Saataisiinko tällä loistavat 3G- tai peräti 4G-yhteydet juniin? En oikein itse tunne radiotekniikkaa.

Tähän sitten vielä lisäyksenä enemmän asiaan tietäville, minkälaiset vahvistimet intercity - ja pendolino junissa on? Taitavat vahvistaa ainoastaan normi GSM-verkkoa. 3G yhteyteen ei näytä olevan vaikutusta, syynä saattaa olla ettei nämä junissa olevat vahvistimet ole 3G -yhteensopivia.
 
Näin ihan hypoteettisena ajatuksena: mitähän maksaisi vetää ainakin Etelä-Suomen noin tuhannelle raidekilometrille vuotava kaapeli radan viereen? Saataisiinko tällä loistavat 3G- tai peräti 4G-yhteydet juniin? En oikein itse tunne radiotekniikkaa.

En ole radioverkkosuunnittelija minäkään, mutta tekee mieli kysyä miksi ihmeessä 1000 km vuotavaa kaapelia? Saattaisi tulla hiukka kalliiksi, ja sitäpaitsi tyypillisesti vuotava kaapeli on sisätilapeittoratkaisu, erityisesti tunneleissa -- kuten metrotunneleissa. Ulkoilmassa en näe hyötyä kaapelista, kun radioaallot kulkevat ilmassakin. Radan voi peittää suunta-antennein varustetuilla tukiasemilla koko pituudeltaan siten polarisoituna että keilat kumpaankin suuntaan ovat kapeat ja pitkät radan suuntaisesti (tämä on parempi ratkaisu kuin että luottaisi ympärillä olevaan esim. omni-antennein rakennettuun verkkoon: kun keila on pitkä ja kapea, ei tule niin tiheästi siirtymiä tukiasemalta toiselle <-- etu ottaen huomioon että samassa junassa satoja kännyköitä saattaa haluta vaihtaa tukiasemaa samalla hetkellä). Taatusti on edullisempi ratkaisu kuin sama määrä tukiasemia (riittäisikö edes?) ja päälle kaapeli ynnä linjavahvistimet säännöllisin välimatkoin.

En ryhdy arvailemaan tarvittavaa tukiasemien määrää. Jotain osviittaa saa varmasti, kun selvittää paljonko tukiasemia liikennevirasto on tilannut GSM-R -verkkoonsa. GSM-R vastannee radiorajapinnan ominaisuuksiensa puolesta GSM-verkkoa, ja kuinka ollakaan sillä katetaan juuri samaa kapeaa korridoria ratojen ympärillä kuin mistä tässä keskustelussa puhutaan matkustajien yhteyden parantamiseksi.

Signaalin kuuluvuutta junissa haittaa Faradayn häkki -ilmiö, kuten varmaan kaikki tiedämme. Sitä voidaan helpottaa junan sisäisillä toistimilla, kuten tuossa yhdessä kommentissa jo mainittiinkin. Nettisurfailua varten voidaan myös toteuttaa junan sisäinen WLAN-peitto, mistä yhteinen yhteys ulkomaailmaan mahdollisesti useankin eri teknologian kautta (satelliitti, 3G jne.).

Yhteenveto: hyvät yhteydet juniin saa helpoimmin siten, että operaattori rakentaa kunnon peiton ihan tavallisilla makrotukiasemilla radan varteen ja junaoperaattori asentaa juniinsa toistimet. Ei tämä ole mitään rakettitiedettä eikä edes hirveän kallista touhua.
 
Viimeksi muokattu:
Takaisin
Ylös