• Uutisviestien sisällöt mahdollisine virheineen ovat kyseisen sivuston käsialaa. Viestien linkit eivät välttämättä toimi, jos kyseisen sivuston ylläpitäjä on poistanut uutisen.

HSL: HSL:n hallituksen päätökset 11.12.2012

Jouko-linja-nimitys tulee katoamaan ja kutsulinjat poistumaan ja linjojen reitit kokemaan melkomoisia muutoksia 1.1.2014. HSL:n hallituksen esityslistan tekstistä löytyy mielenkiintoista asiaa:
Vuonna 2011 Jouko-linjojen keskimääräinen liikennöintikustannus nousua kohden oli 5,87 euroa, kun normaaleilla Helsingin sisäisillä bussilinjoilla se oli 1,20 euroa. Vuonna 2011 Jouko-linjojen liikennöintikustannus nousua kohden vaihteli 1,87 eurosta (J97) 29,85 euroon (J20).

Liikennöintisopimusten vaihtumisen yhteydessä sellaisten Jouko-linjojen liikennöintiä on perusteltua muuttaa, joiden liikennöintikustannus nousua kohden on yli 10 euroa. Näitä ovat vuoden 2011 lukujen perusteella J20 (29,85 euroa), J60 (29,05 euroa), J74 (11,49 euroa), J84 (18,26 euroa) ja J93 (10,50 euroa).

Olisi erittäin mielenkiintoista nähdä kaikkien Jouko-linjojen liikennöintikustannukset, mutta ainakin J97:n kustannukset/nousu ovat mukavan alhaiset pienkalustolinjaksi, mutta kyseinen linja on kyllä reitiltäänkin todella lyhyt. Tuon Lauttasaaren Jouko-linjan kustannukset/nousu ovat kyllä älyttömän suuret, joten onkin hyvä että se lakkautetaan. Sama koskee kutsuohjattua Jouko-linjaa J60.

Kootaan tähän vielä uudet linjat:
31: Pohjois-Haaga – Munkkivuori
32: Pohjois-Haaga – Munkkivuori
33: Munkkivuori – Tarvo
34: Munkkivuori – Kaskisaari
35: Niemenmäki – Munkkivuori – Rakuunantie
237: Konala – Leppävaara – Kannelmäki – Hakuninmaa – Pirkkola
603: Pirkkola – Maunula – Oulunkylä – Malmi
604: Pirkkola – Länsi-Pakila – Itä-Pakila
701: Malmi – Pihlajamäki – Pihlajisto – Viikki
702: Malmi – Pukinmäki – Savela
703: Malmi – Siltamäki – Suutarila
705: Malmi – Puistola – Jakomäki
801: Itäkeskus – Varjakanvalkama
802: Itäkeskus – Marjaniemi – Roihuvuori – Länsi-Herttoniemi – Herttoniemi – Laajasalo – Jollas
805: Itäkeskus – Mellunkylä – Myllypuro
811: Kivikko – Kontula – Linnoittajantie
812: Mellunmäki – Kontula – Myllypuro
813: Vuosaari(M) – Pohjoinen ostoskeskus
814: Vuosaari(M) – Koukkusaarentie
815: Vuosaari(M) – Isonvillasaarentie
816: Vuosaari(M) – Kallahdenniemi – Ramsinniemi
817: Vuosaari(M) – Kallahti
818: Vuosaari(M) – Ruusuniemi
819: Vuosaari(M) – Uutela

Tässä puolestaan on esitetty kyseiset linjat kartalla: http://dsjulkaisu.tjhosting.com/~hsl01/kokous/2012308-7-46389.PDF

Tuliskohan nuo 30-sarjan aikataulut siis aikataulukirjassa sinne muiden bussilinjojen sekaan? Ainakin nuo linjat 31-35 saisivat huomiota nykyistä enemmän. Mutta miten nuo kolminumeroiset linjat otetaan Helsingissä vastaan? Vuosaaren metroasemalla varmasti monia ihmetyttäisi linjanumeroiden 813-818 ilmestyminen päreisiin.

Leppävaarasta tulee pienkalustolinjalla 237 yhteys Konalaan. Matka-aikakin voi olla tuolla välillä ihan kohtuullinen. Tuo 237 on kyllä reitiltään hieman kummallinen ja se olisi ehkä järkevää pilkkoa kahteen osaan. Nykyisinhän J37 kulkee mutkitellen Kalannintieltä Konalaan ja tässä uudessa versiossa lähdettäisiin Leppävaarasta ja käytäisiin kääntymässä Konalassa ajellen melko pitkän pätkän edestakaisin ja sitten jatkakettaisiin Kannelmäkeen ja Kalannintielle josta vielä uutta reittiä pitkin Pirkkolan liikuntapuistoon. Tämä kyllä olisi Helsingin seudun reitiltään mutkittelevin linja!

Aivan uudesta pienkalustolinja 818:sta sanotaan, että sen ansiosta linjan 78 ei tarvitse kulkea enää Ruusuniemen kautta.
 
Hsl:n mukaan on erittäin selkeää helppoa ja tarkoituksenmukaista että seudulla ajaa kaksinumeroisia linjoja kaupungista toiseen pitkää reittiä (vrt. 39 ja 74) ja kolmenumeroisia linjoja yhden kaupungin(-osan) sisällä suunnilleen yhtä katua pitkin (vrt. 813-819)
Mummot ja papat ovat suunnilleen kohta löytäneet omat linjansa entisten P linjojen jälkeen joten sehän jos mikä on _hyvää_ palvelua muuttaa reitit ja tunnukset nyt :)

eikö olisi vaan ollut kannattavampaa lakkauttaa ne linjat joita ei käytetä ja korvata niitä pienillä reittimuutoksilla esim. Kontulassa.
 
Hsl:n mukaan on erittäin selkeää helppoa ja tarkoituksenmukaista että seudulla ajaa kaksinumeroisia linjoja kaupungista toiseen pitkää reittiä (vrt. 39 ja 74) ja kolmenumeroisia linjoja yhden kaupungin(-osan) sisällä suunnilleen yhtä katua pitkin (vrt. 813-819)
Mummot ja papat ovat suunnilleen kohta löytäneet omat linjansa entisten P linjojen jälkeen joten sehän jos mikä on _hyvää_ palvelua muuttaa reitit ja tunnukset nyt :)
No, taitaa olla suhteellisen yleinen käytäntö, että pidempi (hankalammin muistettava) linjanumero tarkoittaa vähemmän tärkeää linjaa. Sikäli ihan loogista, paitsi että nuo uudet 30-sarjalaiset kyllä sotivat täysin tätäkin ajatusta vastaan. Mutta eiköhän vanhuksillakin sen verran riitä oppimiskykyä, että riittää kun kuski mainitsee uudesta numerosta pari kertaa. Jos ei riitä, sitten ei kyllä enää ole muutenkaan asiaa ulos yksinään.

Joka tapauksessa se on tarkoituksenmukaista, että päästään vihdoin ja viimein joukkoliikenteessäkin eroon keinotekoisesta kuntajaosta, joka ei näy muissa liikennemuodoissa mitenkään... kunhan nyt saataisiin se uusi vyöhykejärjestelmäkin käyttöön.
 
Niin että esim. espoon 553 ja 533 (e35 ja 43) ovat vähemmän tärkeitä? En muuten muista vieläkään kumpi uusista tunnuksista korvaa jommankumman vanhan.. Kaiken oppii, kunhan aikansa niitä henkilöauton tuulilasin läpi katsoo :)
 
Hsl:n mukaan on erittäin selkeää helppoa ja tarkoituksenmukaista että seudulla ajaa kaksinumeroisia linjoja kaupungista toiseen pitkää reittiä (vrt. 39 ja 74) ja kolmenumeroisia linjoja yhden kaupungin(-osan) sisällä suunnilleen yhtä katua pitkin (vrt. 813-819)
Mummot ja papat ovat suunnilleen kohta löytäneet omat linjansa entisten P linjojen jälkeen joten sehän jos mikä on _hyvää_ palvelua muuttaa reitit ja tunnukset nyt :)

Laitoin HSL:lle palautetta, että eikö linjanumeroiden eteen voisi jättää P-tunnuksen. Pienellä vaivalla vähennettäisiin sekaannuksia, kun kaikki tietäisivät, oli linjanumero sitten mikä tahansa, että kyseessä on palvelulinja.

Pitkien Jouko-linjojen alhaista matkustajamäärää selittänee osaltaan se, ettei työmatkalaisilla tai koululaisilla ole aikaa istua joka päivä yli tuntia kaupunginosan joka kolkassa kiertelevässä bussissa. Tälloin ainoaksi potentiaalisesksi käyttäjäryhmäksi jäävät vanhukset. Ja he eivät yleensä liiku kotoaan kuin kerran pari viikossa (osa toki enemmän).
 
Ei mitään P- eikä J-tunnuksia karkottamaan harvoja potentiaalisia matkustajia. Ehkä noihin pakettiautoihin saadaan tällä konstilla edes vähän enemmän porukkaa. Onkohan sossu maksanut niistä pitkään aikaan enää mitään? Jatkossa tuskin ainakaan maksaa.

Kyllä HSL on ottanut tässä oikean suunnan. Ihan vielä en silti allekirjoitustani muuta, ellen sitten keksi äkkiä jotain nasevampaa. Kaupunkiinhan on ilmestynyt ihan uusia sinivalkeita tyhjinä ajelevia pakettiautoja, joiden kylkeen on tarroitettu teksti Kutsuplus. ;)
 
HSL:lle Helsingistä tulevaa kuntaosuutta ei ole jaettu eri virastoille, vaan HSL saa Helsingiltä vain könttäpotin.

Okei, eli suomeksi sanottuna sossuosuus loppui kun HSL perustettiin. Aiemmin kai kaupunki ihan oikeasti siirsi rahaa sosiaalivirastolta liikennelaitokselle. No, sinänsä nykysysteemi on tietysti ihan oikein. Harmi, ettei joukoja lopetettu aiemmin.
 
Tosiaan, asiakkaita tulee varmasti lisää (vaikkei toki hurjia määriä), kun etutunnus poistuu käytöstä. Ja Lauttasaaren yhteyksiä voidaan miettiä sitten Länsimetron kanssa uusiksi.

Olisin toivonut myös näistä linjoista kaksinumeroisia, kun kerta ovat nyt (kuten pitääkin) Helsingin sisäisiä bussilinjoja - lukuunottamatta 237:ää. Esim. Vuosaaressa linja 90 voitaisiin muuttaa 78V:ksi ja vapauttaa 90- ja 99-tunnukset pienkalustolinjoille. Metroa korvaava linja voi ihan hyvin olla numeroltaan 100, 800 tai vaikka 13. Linja h74 voi olla seutulinjana kolminumeroinen 704 ja pienkalustolinja 705 voisi vastaavasti olla 74 (menee myös 00740 kautta). Elikkäs:

31 → 31
32 → 32
33 → 33
34 → 34
35 → 35
604 → 60
603 → 69V
702 → 69B
703 → 70V (nykyinen 70V vaihdetaan oikeaoppisesti 70Z:ksi)
701 → 71KL (olisiko tälle jotakin yksikirjaimista?)
705 → 74
819 → 78B
802 → 89A
813 → 90
814 → 90B
812 → 92V
811 → 94M
805 → 95T
815 → 96K
801 → 97T
816 → 98T
818 → 99
817 → 99T
237 → 237

Muutoksen pääsyy olisi, että numero kertoisi jotain henkilölle, joka entuudestaan tuntee oman liikkumisalueensa bussilinjoja. Tunnukset sulautuisivat paremmin nykylinjastoon. Joillakin reiteillä pienbussilinja, varsinkin jos seuraavaan isoon bussiin on vaikka 15 minuuttia, on varteenotettava vaihtoehto. Kumma, kun niitä ei ainakaan tällä hetkellä ole edes linjakartassa - en oikein usko, että suurin osa muistaa Joukolinjareitit ulkoakaan.
 
Minusta kirjaimista tulee päästä eroon, niin paljon kuin mahdollista.

Ainoat tarpeelliset ovat mielestäni: N (yölinja), V (ruuhkalinja) ja X (poikkeusliikenne).

Kolminumeroisten linjanumeroiden laaja käyttö on hyvä askel.
 
Palveluautoa ei pidä verrata tavalliseen bussiin. Se on nimensä mukaisesti palveluauto. Kun käytän niitä itse, näen mitä siellä tapahtuu. Useasti bussinkuljettaja tai muut matkustajat auttaa rollaattorin kanssa liikkuvan vanhuksen kyytiin. Matka-aika on sivuseikka. Tärkeintä on sellaisen palveleminen, jolla muuten vaikeuksia liikkua isoilla busseilla. Toisaalta moni heistä ei vielä tarvitse taksikorttia.

Joukkoliikennefooruminen kirjoittelijoilla näyttää yleensä oleva tarkastelukulma tekniikan tai kustannustekijöiden näkövinkkelistä, mutta fakta on se että myös sosiaalipoliittinen näkökulma on keskeinen kun puhutaan palvelulinjasta. Tätä tarkastelukulmaa vasten linja 237 näyttää oikein hyvältä.

Näissä Joukoissa on myös ihan oma tunnelmansa. Sellainen, joka ei koskaan ole Joukolla matkustanut, ei voi tietää siitä mitään.
 
Joillakin reiteillä pienbussilinja, varsinkin jos seuraavaan isoon bussiin on vaikka 15 minuuttia, on varteenotettava vaihtoehto. Kumma, kun niitä ei ainakaan tällä hetkellä ole edes linjakartassa - en oikein usko, että suurin osa muistaa Joukolinjareitit ulkoakaan.
Linjakartassa on ihan riittävästi sinistä spagettia jo valmiiksi. Ja tosiaan, pienkalustolinjoilla matka-aika ei todellakaan ole pääasia. Ne tilanteet ovat aika harvassa, joissa Jouko nopeuttaisi matkaa. Alkuperäinen ajatus oli kai sen suuntainen, että Jouko-kaupunginosalinjoista tiedotetaan paikallisesti niin, että kaikki tietävät oman alueensa Joukot ja osaavat käyttää niitä tarvittaessa... Taitavat ne silti olla lähinnä vanhusten apuna.
 
Salomaalla on ihan mielenkiintoisia kokemuksia. Mä en itse tunne muuta kuin sen pakettiauton, joka täällä Munkkiniemessä tukkii auraamattomat pikkukadut ja joka käy joka paikassa pari kertaa päivässä mutta ei koskaan missään niin usein, että siitä olisi jotain iloa. Yksinäinen työpaikka on sen pakun kuskilla, kun joutuu tyhjänä ajelemaan. Lehtisaaren koululaisetkaan eivät taida olla enää ilona, sillä niitä palvelee nyt ihan oikea bussi.

Olen vähän miettinyt, että kun meille on tänne Munkinseudulle tuo pakettiauto osoitettu eikä siitä näy pääsevän eroon sitten millään, niin jollain konstilla sille pitäisi miettiä sellainen tehtävä, että siitä olisi mahdollisimman vähän haittaa tienkäyttäjille ja ehkä jopa jollekulle joskus jotain hyötyäkin. Näin voisi käydä, jos siivottaisiin linjalta krumeluurit pois ja tehtäisiinkin niin, että kerran tunnissa ajettaisiin Kaskisaaren päättäriltä Lehti- ja Kuusisaarten läpi Munkkiniemen aukiolle, sieltä Huopalahdentietä Munkkivuoren ostarille ja edelleen Professorinsillan yli Laajalahdenaukiolle ja Tiilimäen kautta Tarvoon. Sieltä sitten samaa reittiä takaisin, jolloin syntyisi yksi selkeä reitti ja tasatuntilähdöt. Samalla paku olisi poissa ahtailta asuntokaduilta. Mahtaisiko mennä läpi HSL:ssä?

Toinen pikkuruinen kokemuksenmurunen on Maltsussa pyörivästä pakusta. Mahtaako olla sama, jossa Salomaa on matkustanut? Kävin joskus pari vuotta sitten katsastamassa auton Hankasuontiellä, ja katsastusta odotellessa kävelin S-marketille tekemään päivän ruokaostokset. Kun aikaa jäi kulutettavaksi ja kun pakukuski oli sopivasti tauolla, niin juttelimme siinä hetken. Hän kertoi, että aamupäivällä on kovinkin vilkasta: aamun ekalla rundilla noukitaan mummelit yksitellen kyytiin, nämä sitten istuvat kyydissä pari tuntia, vaihtavat kuulumiset ja mehevimmät juorut sekä nauttivat termarista kahvit ja sopivasti ennen päivävelliä kuski ripotteli mummelit takaisin lähtöpysäkeille. Iltapäivä oli sitten yksinäistä aikaa, kun matkustajia ei ollut.

Olen ihan oikeasti sitä mieltä, että tällainen eläkeläisten päiväkeskustoiminta on hyvä asia. Se ehkäisee syrjäytymistä ja yksinäisyyttä, joista paljon puhutaan. Liikkuva päiväkeskus on myös mainio juttu, niin ei tarvitse miettiä, millä sinne kerhoon kulkisi. Mutta eihän tämä ole joukkoliikennettä. Tilanne on oikeastaan ihan sama kuin Kruunuvuoren vesiliikenteen kanssa: se vesiliikenne ei ole joukkoliikennettä eikä palvele päivittäisiä matkustustarpeita vaan se on virkistyskäyttöön tarkoitettu elämys. Sellaisena ihan jees, ja jos luottamusmiehet katsovat sen hintansa arvoiseksi, he osoittakoot liikuntavirastolle varat sen ylläpitämiseksi. Samalla tavalla tulisi menetellä päiväkeskusasiassa: jos luottamusmiehet katsovat eläkeläisten liikkuvan päiväkeskuksen hintansa arvoiseksi, he osoittakoot sosiaalivirastolle varat sen ylläpitämiseksi. Mutta tällaisia kuluja ei tule sälyttää HSL:n rasitteeksi.

Munkassa muuten silloin "palvelulinjojen" alkuaikoina kierteli sellainen valkoinen, nykyistä paljon pienempi pakettiauto. Siinä oli sosiaaliviraston maksama likka kyydissä, joten kuskin ei tarvinnut ajaa tyhjänä. Muita siellä ei sitten koskaan näkynytkään. Anekdoottina kerrottakoon, että likka tykkäsi kovasti jätskistä, sillä yleensä pakun nähdessäni se söi siellä jäätelöpuikkoa. Ihan nuori ja nätti se likka oli, mutta en sentään kyytiin rohjennut koskaan.

Mahtaakohan jlf:n lukijoista moni tietää sitä, että ennen pakuaikaa meillä oli täällä Munkassa myös ihan oikea palvelulinja. Aamuruuhkan jälkeen linjan 17 ruuhkavuoro siirtyi ajamaan Munkkiniemen puistotien ja Tarvon välille linjana 33, vuoroväli 20 minuuttia. Mukava vakiokuljettaja tunsi matkustajansa, auttoi rollat ja muut kyytiin ja pysähtyi kotioven eteen. Tiheähkö vuoroväli mahdollisti sen, että linja oli oikeasti käyttökelpoinen ja täysikokoiseen bussiin uskalsi nousta ihan normaalikin ihminen. Ei siellä tuulilasikuormaa ollut, mutta sata matkustajaa kuljetettiin noin keskimäärin päivässä. Iltaruuhkaan auto siirtyi sitten taas 17:lle. Jotenkin tahtoisin laskettavan auki, onko tällainen ruuhkien välillä ajava täysikokoinen bussi sittenkin edullisempi ratkaisu, kun autopäivä on jo maksettu ja vain kilsat tulevat lisäkuluiksi. Uskaltais ne matkustajatkin kyytiin.
 
Ainoat tarpeelliset ovat mielestäni: N (yölinja), V (ruuhkalinja) ja X (poikkeusliikenne).

Mielestäni myös K on ihan hyvä ilmoittamaan pienestä poikkeamasta perusreitiltä. Esimerkiksi e28/K, 160/K jne. Nykyään Hsl:ssä vaan arvotaan uusille tunnuksille/reiteille kirjainselvennykset hatusta esim. 150K, 512K jne.
T on myös hyvä tunnus Lauttasaaren läpiajorangaistukselle ;)
h21V:n kaltaisista turhista kirjaimista olisi kyllä hyvä päästä eroon

Eikös yksi Jouko-linjojen perusideoista ollut se, että se poikkeaa pienemmillekin kaduille ja tarvittaessa ottaa/jättää muuallakin kuin vain pysäkeillä? Tämä ei isolla bussilla onnistu pienempien kinttupolkujen osalta. Toinen syy miksi varmasti käytetään pakettiautoja on polttoaineen kulutus. Paku kuitenkin vie helposti sen 20-25l/100km vähemmän polttoainetta kuin oikea bussi :)

Yritinpä yksi päivä Espoon Keskuksesta eP80:n kyytiin, mutta tämä ajoi tyhjällä bussilla vain pysäkin ohi ja kaartoi Espoon torille varmaan sumpille. Selitys miksi se ei ottanut mua kyytiin kuuluisi varmaan seuraavasti "tämä on kutsulinja, tilaa se viimeistään tuntia ennen matkaa" kauankohan menee kun tuokin päätetään lakkauttaa?
 
Viimeksi muokattu:
Takaisin
Ylös