Mikähän mahtaa olla näiden suhde Tikkurila-Hakunila -linjastosuunnitelmissa esiintyviin Hakunilan runkolinjoihin?
701: Rautatientori ‐ Hakunila ‐ Kuninkaanmäki
702: Rautatientori ‐ Hakunila ‐ Nissas / Kuninkaanmäki
-
Uutisviestien sisällöt mahdollisine virheineen ovat kyseisen sivuston käsialaa. Viestien linkit eivät välttämättä toimi, jos kyseisen sivuston ylläpitäjä on poistanut uutisen.
HSL: HSL:n hallituksen päätökset 11.12.2012
- Viestiketjun aloittaja RSS
- Aloituspäivämäärä
701: Rautatientori ‐ Hakunila ‐ Kuninkaanmäki
702: Rautatientori ‐ Hakunila ‐ Nissas / Kuninkaanmäki
- Liittynyt
- 24 Lokakuu 2007
- Viestit
- 2,238
339-DF:n jyrkkä ja solvaava asenne palveluautoja kohtaan ihmetyttää. Hän käyttää palveluautosta nimitystä paku. Vanhus tuodaan lähelle kotiovea asuntokadulla, koska vanhemman ihmisen on vaikeampi liikkua kuin 339-DF:n. Lähesty 339-DF asiaa vanhusten palvelun näkökulmasta! Ei niinkään ensisijaisesti joukkoliikenteen. Olethan itsekin joskus vanha.
Nämä palveluautojen kyydissä olevat ovat palvelunsa ansainneet ja tehneet työtä Helsingissä siihen malliin, että sillä on oma osuutensa nykyisen joukkoliikenteen palvelutasoon. Sitäpaitsi vielä ensin palveluautoja kulki sisäsuomen kaupungeissa.
Nämä palveluautojen kyydissä olevat ovat palvelunsa ansainneet ja tehneet työtä Helsingissä siihen malliin, että sillä on oma osuutensa nykyisen joukkoliikenteen palvelutasoon. Sitäpaitsi vielä ensin palveluautoja kulki sisäsuomen kaupungeissa.
Viimeksi muokannut moderaattori:
339-DF
Tunnistettu jäsen
- Liittynyt
- 8 Elokuu 2005
- Viestit
- 8,162
Paku on puhekielinen nimitys sanasta pakettiauto. http://urbaanisanakirja.com/word/paku/
Saattaa olla. Mutta suomalaisella yhteiskunnalla ei tod ole varaa tuollaisiin härpätyksiin enää silloin. Hyvä, jos saadaan rahat riittämään edes välttävään sairaanhoitoon siinä vaiheessa kun mä olen vanha.
Siis ne kuskit vai? Työtäänhän ne vaan tekee, ei enempää eikä vähempää.
Vanhukset sen sijaan loistaa poissaolollaan. Olivat ne ansainneet sitä, tätä tai tuota niin ei ne ainakaan käytä hyväkseen Munkan pakulinjoja.
- Liittynyt
- 24 Lokakuu 2007
- Viestit
- 2,238
Vanhusten liikkuminen paikasta toiseen turvataan tavalla tai toisella. Palveluauto on yksi tapa.
Auton kyydissä kulkee ihmisiä, jotka ovat tehneet pitkänän työuran ja maksaneet veronsa. Välillä palvelulinja ajaa vajaana, mutta niin ajaa myös vaunu 4 Munkkiniemen aukiolta päättärille. Aja 339-DF yksi kyyti palveluautossa ja juttele matkan aikana myös matkustajien kanssa, niin näet että elämä on muutakin kuin tekniikkaa ja matematiikkaa. Ei kait joukkoliikennefoorumilla voida olla kovin eri mieltä palveluautojen tarpeesta.
Auton kyydissä kulkee ihmisiä, jotka ovat tehneet pitkänän työuran ja maksaneet veronsa. Välillä palvelulinja ajaa vajaana, mutta niin ajaa myös vaunu 4 Munkkiniemen aukiolta päättärille. Aja 339-DF yksi kyyti palveluautossa ja juttele matkan aikana myös matkustajien kanssa, niin näet että elämä on muutakin kuin tekniikkaa ja matematiikkaa. Ei kait joukkoliikennefoorumilla voida olla kovin eri mieltä palveluautojen tarpeesta.
Viimeksi muokannut moderaattori:
- Liittynyt
- 22 Lokakuu 2005
- Viestit
- 3,370
Nähdäkseni DF ei vastusta kategorisesti pakettiautokutsuliikennettä vaan kritisoi sitä, että niihin
- käytetään HSL:n vähiä määrärahoja sosiaali- ja terveysbudjetin sijaan
- ne kulkevat suurimman osan matkastaan DF:n havaintojen mukaan typötyhjinä.
Viimeksi muokannut moderaattori:
- Liittynyt
- 4 Lokakuu 2009
- Viestit
- 3,221
Näemmä linjatunnusten päällekkäisyydestä ei päästä eroon, vaikka ne muutettaisiinkin kolminumeroisiksi.
On muuten nuo linjatunnukset muutenkin laitettu linjoille melko sattumanvaraisesti. Samaan sarjaan kun kuuluu noita Tikkurila-Hakunila -alueen linjoja sekä joitakin ympäri Helsinkiä pyöriviä palvelulinjoja. Vaikka muuten olen vriston kanssa samoilla linjoilla kirjainten käytöstä, toivoisin edelleen sitä P-tunnusta noiden palvelulinjojen numeroiden eteen.
Onhan koko Stadin joukkoliikennekin tavallaan sosiaalista toimintaa. Verovaroja se tarvitsee (myös henkilöautoilijoiden :lol
.Kyllä täällä inhassa idässä on vaikka linjalla J91 ihan kivastikin matkustajia, mutta ei toki joka lähdössä. Jouko on ja oli sosiaalista palvelua, josta kaikesta nykyään halutaan kovasti päästä eroon.
Jossain muualla varmaan vanhat rouvat ja herrat käyttävät taksia tai heillä on jopa oma kuski, kun käyvät vaikka Klinikka 22:ssa tai Eiran sairaalassa tai Stockmannin herkussa.
Viimeksi muokannut moderaattori:
- Liittynyt
- 7 Maaliskuu 2009
- Viestit
- 1,437
Yksinkertaisesti: 89A kertoo keskivertostadilaiselle enemmän, kuin 802. Onko mielestäsi parempi käyttää Helsingin sisäisissä linjoissa osittain kaksi- ja osittain kolminumeroisia tunnuksia (huomioi kansa, joka seuraavat 40 vuotta luulee kolminumeroisia Helsingin ulkopuolelle meneviksi linjoiksi) kun kaksinumeroisia tunnuksia voidaan käyttää vain 0-1 lisäkirjaimella? Ja sillä kirjaimella on selvempi, helpommin muistettavissa oleva tarina, kuin kolminumeroisilla lähes umpimähkään valituilla 8-alkuisilla linjoilla.
Väitän, että "iso bussi" ei automaattisesti tarkoita vaikeaa liikkumista. On niissäkin invaliuskat ja matala keskiovi.
Väitän, että pysäkin seinälle mahtuu kaksi-neljä kertaa suurempi kartta ja käsimatkakarttaa voi käyttää kaksipuolisesti. Ratikkakartta mahtuu vaikka johonkin nurkkaan missä on merta tai pikku A5-esitteeseen.
Jos jousitus olisi ison bussin luokkaa, en näkisi palveluautoissa mitään syytä olla kutsumatta sitä ihka oikeaksi bussiksi.
On se joukkoliikennettä - mummelien täytyi matkustaa voidakseen kokoontua ja matkustaa toisen kerran yksitellen takaisin koteihinsa - välissä on vieläpä mahdollisuus käydä kaupassa. Yhtä hyvin voi siispä kokoustaa suoraan bussissa.
Itse olen tutustunut h33:n historiaan - mielestäni se oli mainio sellaisenaan ja voitaisiin milloin vaan ajaa samalla tavalla ruuhka-autoilla. Ja kyllä, täyskokoisen bussin ajaminen pitäisi linjakohtaisesti selvittää kannattavuudeltaan ja reitin yhteensopivuudeltaan.
Juu, ei niitä niin paljoa ole, ettei muistaisi kun kerran ulkoa opettelee.
K on tutumpi merkitykseltään, joten se sopisi mieluummin. Kirkkonummen bussien linjauudistuksessa voitaisiin vaihtaa K Lauttasaaren kierron merkiksi. T:tä tarvitaan mahdollisella haarautuvalla linjalla.T on myös hyvä tunnus Lauttasaaren läpiajorangaistukselle
Toki, mutta numeroa ei silti tarvitse muuttaa kolminumeroiseksi.
Kaikille linjoille ei toki kannata isoa bussia änkeä, mutta niille jotka eivät kinttupolkuja kulje lienee turhaa ostaa ja ylläpitää omaa bussia, kun liikenteen voi ympätä jonkun muun linjan liikennöintisopimukseen ruuhka-autojen muuttamisena kokopäiväautoiksi.Eikös yksi Jouko-linjojen perusideoista ollut se, että se poikkeaa pienemmillekin kaduille ja tarvittaessa ottaa/jättää muuallakin kuin vain pysäkeillä? Tämä ei isolla bussilla onnistu pienempien kinttupolkujen osalta. Toinen syy miksi varmasti käytetään pakettiautoja on polttoaineen kulutus. Paku kuitenkin vie helposti sen 20-25l/100km vähemmän polttoainetta kuin oikea bussi
Kyllä kutsulinjat sekä Kutsuplus mielestäni olisi hyvä ottaa myös matkan varrelta satunnaisharhailijoita, toki vieden perille ensin tulleet ensin. Hyvällä tuurilla auto olisi muutenkin menossa lähelle omaa kohdettasi, tai sen kautta.
- Liittynyt
- 4 Lokakuu 2009
- Viestit
- 3,221
Länsiväylän linjojen T-vuorot ovat ajaneet jo iät ajat Lauttasaaren kautta, joten en sitä lähtisi ensimmäisenä muuttamaan.
- Liittynyt
- 24 Lokakuu 2007
- Viestit
- 2,238
Esimerkiksi J37 kulkee suurimman osan ajastaan kuormitettuna. Hankasuontieltä lähdettäessä useasti Riukutielle menee 1-2 matkustajaa, uusia tulee kyytiin Ristikosta ja moni jää Käärtipolulle . Kolsarintieltä tulee 1 ja Vähäntuvantieltä 2-3. Tällöin Pitäjänmäen apteekin kohdalla moni jää pois ja samalla tulee kyytiin useampi matkustaja, joiden matka jatkuu usein Taavinkujalle sekä Kotikallioon. S-marketin ja Kotikallion välillä on helposti 10 nousua ja ylikin. Kotikalliosta matka jatkuu edelleen Pajamäen ja Lassilan kautta Kannelmäkeen ja Kaarelaan.
J37:n reitin varrelle sisältyy näin useita palvelutaloja,apteekkeja sekä terveysasemia. Tämä juuri on palvelulinjan suunnittelussa keskeistä. En voi käsittäää väitettä että Munkkivuoressa palveluauto ajaisi tyhjänä.
Viimeksi muokannut moderaattori:
- Liittynyt
- 20 Heinäkuu 2005
- Viestit
- 1,394
Kyllä tuollainen Joukon tapainen palvelubussitoiminta on ihan fiksua. Täällä Tampereella kaupunki käyttää suunnilleen yhtä paljon rahaa vanhusten, vammaisten ja vastaavien kuljetuksiin kuin kaikille avoimen joukkoliikenteen tukeen. Siis iso summa ja suoritetta saadaan euroa kohden aika vaatimattomasti, varsinkin joukkoliikenteeseen nähden. Suurin osa näistä kyydeistä on ihan lakivelvotteisia, eikä niitä sen takia pystytä paljoa vähentämään. Palvelubusseilla yritetään pitää näitä kustannuksia kurissa. Jossain vaiheessa vanhukset eivät enää pysty ajamaan omalla autolla tai matkustamaan, mutta he voivat vieläkin kulkea itsenäisesti palvelulinjoilla eivätkä vielä tarvitse taksikyytejä. Tämä on selvää säästöä kaupungille ja vanhukselle se taas antaa enemmän liikkumisvapautta kuin muutama kuukausittainen kaupungin maksama taksikyyti. (Ja näitä taksikyytejä taas maksetaan, koska ne mahdollistavat kotona asumisen, ja taksikyydit ovat halpoja laitoshoitoon verrattuna.)
Mutta ilmeisesti pääkaupunkiseudulla on nyt päädytty organisatoriseen ongelmaan, kun kustannukset menevät HSL:n piikkiin ja hyödyt tulevat sosiaalitoimelle. Ongelman voi ratkaista kahdella tavalla. Tavallaan aika elegantti tapa olisi siirtää kaikki kuljetukset, myös nuo taksimatkat, HSL:n hoidettavaksi. Silloin HSL:llä olisi motiivi, keinot ja osaaminen määrittää palvelubussiliikenteen optimaalinen palvelutaso. Toinen ja ehkä realistisempi mahdollisuus olisi siirtää vastuu palvelubussiliikenteestä kussakin kaupungissa samaan osoitteeseen, joka huolehtii näiden taksikyytien tilaamisesta. Itse liikenteen järjestäminen voisi tietenkin yhä olla HSL:llä, mutta se ei enää olisi osa HSL:n budjettia eikä HSL päättäisi palvelun laajuudesta.
Mutta ilmeisesti pääkaupunkiseudulla on nyt päädytty organisatoriseen ongelmaan, kun kustannukset menevät HSL:n piikkiin ja hyödyt tulevat sosiaalitoimelle. Ongelman voi ratkaista kahdella tavalla. Tavallaan aika elegantti tapa olisi siirtää kaikki kuljetukset, myös nuo taksimatkat, HSL:n hoidettavaksi. Silloin HSL:llä olisi motiivi, keinot ja osaaminen määrittää palvelubussiliikenteen optimaalinen palvelutaso. Toinen ja ehkä realistisempi mahdollisuus olisi siirtää vastuu palvelubussiliikenteestä kussakin kaupungissa samaan osoitteeseen, joka huolehtii näiden taksikyytien tilaamisesta. Itse liikenteen järjestäminen voisi tietenkin yhä olla HSL:llä, mutta se ei enää olisi osa HSL:n budjettia eikä HSL päättäisi palvelun laajuudesta.
- Liittynyt
- 7 Maaliskuu 2009
- Viestit
- 1,437
Länsimetron myötä muuttamisen eli tässä tapauksessa standardisoimisen kynnys olisi huomattavasti nykyistä matalampi.
b10m55
Tunnistettu jäsen
- Liittynyt
- 29 Kesäkuu 2005
- Viestit
- 170
Helsingin palvelulinjat muutettiin Jouko-kaupunginosalinjoiksi, että entistä useampi matkustaja uskaltaisi nousta kyytiin. Tasatuntiaikataulut mahdollisimman monella linjalla sekä kiinteät reitit ilman poikkeuksia olivat tavoitteina. Kuten HSL:n tilastoista käy ilmi tässä onnistuttiin hyvin, matkustajamäärät nousivat useilla kymmenillä prosenteilla. Aivan kuten tavallisillakin linjoilla, myös Jouko-liikenteessä on enemmän ja vähemmän kuormittuneita reittejä. Hiljainen linja voidaan lopettaa tai parannella sen reittiä. Näinhän juuri nyt ollaan tekemässä.
On aivan käsittämätöntä tämä valitusvirsi, että autot ajaisivat tyhjinä. Erityisen hämmentävältä tuntuu 339-DF:n ristiretki Jouko-busseja vastaan halventavia ilmaisuja käyttäen. Vielä kummallisempaa on, että kritiikki tuntuu perustuvan yhden linjan näkemiseen yhdellä alueella tietämättä mitään kokonaisuudesta. HSL:n pöytäkirjassa mainitut kaikkein hiljaisimmat ja kalleimmat linjat (J20, J60, J74, J84 ja J93) eivät edes ole niitä, jotka Munkkiniemessä liikkuvat. Tältäkään osin ei kritiikille ole siis perusteita.
Olen ajanut palvelu-/Jouko-linjoja yli kymmenen vuotta, joten jotakin perspektiiviä minulla on, mitä linjat ovat ja mitä eivät. Esimerkiksi Vuosaaressa ajetaan usein seisomalastissa ja kyydissä matkustaa aivan tavallisia työmatkalaisia ja koululaisia. Mummojakin on ja monelle vanhukselle Jouko-bussi on elintärkeä.
Jouko-linjat ovat menestyneet ihan kohtuullisesti ja tilanne paranee entisestään kun järjestelmää kehitetään edelleen ja väritys tulee samankaltaiseksi kuin muillakin bussilinjoilla. "Joukossa tyhmyys tiivistyy" pitää varmasti paikkansa puhuttaessa ihmisten käyttäytymisestä, mutta pienkalustolinjoihin se ei todellakaan päde.
On aivan käsittämätöntä tämä valitusvirsi, että autot ajaisivat tyhjinä. Erityisen hämmentävältä tuntuu 339-DF:n ristiretki Jouko-busseja vastaan halventavia ilmaisuja käyttäen. Vielä kummallisempaa on, että kritiikki tuntuu perustuvan yhden linjan näkemiseen yhdellä alueella tietämättä mitään kokonaisuudesta. HSL:n pöytäkirjassa mainitut kaikkein hiljaisimmat ja kalleimmat linjat (J20, J60, J74, J84 ja J93) eivät edes ole niitä, jotka Munkkiniemessä liikkuvat. Tältäkään osin ei kritiikille ole siis perusteita.
Olen ajanut palvelu-/Jouko-linjoja yli kymmenen vuotta, joten jotakin perspektiiviä minulla on, mitä linjat ovat ja mitä eivät. Esimerkiksi Vuosaaressa ajetaan usein seisomalastissa ja kyydissä matkustaa aivan tavallisia työmatkalaisia ja koululaisia. Mummojakin on ja monelle vanhukselle Jouko-bussi on elintärkeä.
Jouko-linjat ovat menestyneet ihan kohtuullisesti ja tilanne paranee entisestään kun järjestelmää kehitetään edelleen ja väritys tulee samankaltaiseksi kuin muillakin bussilinjoilla. "Joukossa tyhmyys tiivistyy" pitää varmasti paikkansa puhuttaessa ihmisten käyttäytymisestä, mutta pienkalustolinjoihin se ei todellakaan päde.
Viimeksi muokannut moderaattori:
Kannattaa lukiessaan muistaa käyttäjän asenne bussiliikennettä kohtaan yleensä, onko käyttäjällä kenties aina jokin ongelma kaikenlaisten bussien kanssa jne niin osaa vähän sitten suodattaa hänen vuodatuksiaan
Jännä että J74 on hiljaisimpien linjojen joukossa... Sehän kulkee joka ikinen aamu ja päivä täynnä, koskaan ei saa kutsuttua, vaikka tilaisi edellisenä päivänä.. Ymmärtääkseni sen vuoksi perustettiin myös J75 tasaamaan vähän matkustajamääriä.. Vielä erikoisempaa on se, että J74 olisi muka aina täynnä tilauspalvelun mukaan, vaikka aina kun sen nään, niin siellä ei ole ketään tai sitten ihan pari ihmistä kyydissä..
Viimeksi muokannut moderaattori: