• Uutisviestien sisällöt mahdollisine virheineen ovat kyseisen sivuston käsialaa. Viestien linkit eivät välttämättä toimi, jos kyseisen sivuston ylläpitäjä on poistanut uutisen.

VR: Monet mittarit kertovat VR:n kehitystyön onnistumisesta

Ei tarvitsekaan, kunhan on jonkun verran vara-aikaa. Puolen tunnin välillä henkilö A joutuu valitsemaan 15 ja 45 minuutin vara-ajoista ja 15 riittää juuri mukavasti eli jälkimmäiselläkin junalla kerkiää. Taas henkilö B joutuu valitsemaan 2 ja 32 minuutin vara-ajoista. Hänellä on huonoa tuuria, että työt alkaa juurikin huonoon saumaan, mutta se on vain sattuman vika. Hän joutuu valitsemaan 32 minuutin vara-ajan, ellei kokeile joka kerta kepillä jäätä.

Vaikka asian kuuluisi mennä niin että junat kulkee ajoissa ja asiakas voi siihen luottaa niin en kyllä itse jättäisi 5min varaan vaihtoa (ellei ole niinkuin yo. tapauksessa lippuun merkitty tietty vuoro jolla on mentävä, tällöin varmasti saat korvaavan yhteyden).

Jos olisin kuvailemassasi tilanteessa henkilö B, valitsisin käytännössä aina 2 minuutin vara-ajan, tai henkilöauton. Ainakaan päivittäin en hyväksyisi 30 min aikaisempaa herätystä ja ajan tuhlaamista kohteessa valla mielekästä tekemistä. Sen sijaan, mikäli olisi joku oikeasti tärkä tapaaminen josta ei saa myöhästyä, valitsisin ilman muuta 32 minuutin vara-ajan.

Sama kuvailemasi 5 min vaihto. Yhtään pidempään en ainakaan suostuisi päivittäisillä matkoilla odottamaan, varsinkaan kun nuo juna-asemat eivät mitään erityisen mukavaa odotusympäristöä edusta.

Pointtina tässä kirjoituksessa oli se, että ei päivittäisiltä matkoilta voi odottaa ihmisiä hyväksymään jatkuvia myöhästymisiä (edes pieniä), eikä pitkiä vaihtoaikoja. Harvemmin tehtävillä matkoilla ne sen sijaan voivat olla ainakin itselle hyväksyttäviä. Johtuen siitä, että joko ei ole niin justiinsa milloin on perillä, tai tärkeän tapaamisen kohdalla ajankohtaan voi yleensä vaikuttaa siten, että kerkeää hyvin paikalle vaikka juna olisi 5-10 min myöhässä.
 
Riippuu toki kuljettajasta, mutta R:llä kiriminen ei käytännössä onnistu. Helsingin suuntaan voi yrittää puristaa, mutta pohjoisen suuntaan on vielä vaikeampaa.

Tälleen fiilistuntumalta muistelisin, että pari kolme minuuttia saa aikataulua kiinni Helsingistä Riihimäelle.
 
Ajatko kyseisiä junia vai mistä tiedät noin tarkkaan?

En varsinaisesti aja, mutta olen pidemmän aikaa matkustanut pääradan taajiksilla säännöllisesti. Siten on tullut käytännössä havainnoitua ja koettua niin aikataulunmukaista kuin myöhässäkulkevaa ja sekoilevaa liikennettä.
 
Väki on selvästi jakautunut 2 leiriin: VR OY fanit ja anti-VR. Ensiksi mainituilla sokea usko valtionyhtiöön. Toiset tarkastelevat sitä kriittisesti. Itse en ole niinkuin pässi narussa valtionjohdon vedätettävissä. Siitä olisi tuhoisat seuraukset, katsokaa vaikka fascismia, natzismia ja kommunismia. Tärkeänä pidän että kansalle jaetaan oikeanlaista kritiikkiä VR OY:n virheistä ja että niihin puututaan. Siten tälle kehnolle tilanteella junaliikenteessä saadaan jotain aikaankin. Eduskunnassa on oikeesti sellasta porukkaa mikä uskoo kaiken mitä VR OY niille sanoo.
 
Viimeksi muokannut moderaattori:
Väki on selvästi jakautunut 2 leiriin: VR OY fanit ja anti-VR. Ensiksi mainituilla sokea usko valtionyhtiöön.
Itse en kuulu kumpaankaan. Puolustan raideliikennettä, joten myös samalla VR:ää, mutten ole mikään fani. Uskoisin ettei kukaan tällä foorumilla saisi aikaan yhtä kattavaa ja toimivampaa systeemiä.
 
Riippuu toki kuljettajasta, mutta R:llä kiriminen ei käytännössä onnistu.

Sinänsä kiintoisa tutkielma aiheesta, mutta itse johtopäätös on väärin.:D Monesti minunkin on tullut tuolla R:llä mentyä Hki-Riihimäki-väli ja kyllä se ainakin 5 minuuttia ottaa kiinni jos tarvitsee.
 
Viimeksi muokannut moderaattori:
Sinänsä kiintoisa tutkielma aiheesta, mutta itse johtopäätös on väärin.:D Monesti minunkin on tullut tuolla R:llä mentyä Hki-Riihimäki-väli ja kyllä se ainakin 5 minuuttia ottaa kiinni jos tarvitsee.

Kuinkahan paljon R-junan aikatauluissa on myös huomioitu, että jos kalusto pitäisikin jostain syystä korvata Sm1/2-kalustolla, ettei se silloin myöhästyisi ihan älyttömästi? Todennäköisempää kuitenkin lienee, että aikataulussa on reilusti väljyyttä, jota tuo hyvin ruuhkainen väli tarvitsee, kun kaukojunat ovat milloin mistäkin syystä myöhässä. Jossain vaiheessa jos ehdin, voisin laskea ihan teoreettisen aikataulun Sm4:n maksimisuorituskyvylle, jos oletetaan että teho on ainoa kiihtyvyyttä rajoittava tekijä. Todellinen kiihtyvyyskäyrä lienee hitusen sitä alhaisempi, mutta ero lienee lopullisessa aikataulussa joitakin sekunteja. Tärkeintä olisi ehkä tietää, mikä on Sm4:n maksimikiihtyvyys välillä 0-30 km/h. Olisiko tlajunen joskus kellottanut maksimikiihdytystä kännykällä?
 
Kuinkahan paljon R-junan aikatauluissa on myös huomioitu, että jos kalusto pitäisikin jostain syystä korvata Sm1/2-kalustolla, ettei se silloin myöhästyisi ihan älyttömästi? Todennäköisempää kuitenkin lienee, että aikataulussa on reilusti väljyyttä, jota tuo hyvin ruuhkainen väli tarvitsee, kun kaukojunat ovat milloin mistäkin syystä myöhässä. Jossain vaiheessa jos ehdin, voisin laskea ihan teoreettisen aikataulun Sm4:n maksimisuorituskyvylle, jos oletetaan että teho on ainoa kiihtyvyyttä rajoittava tekijä. Todellinen kiihtyvyyskäyrä lienee hitusen sitä alhaisempi, mutta ero lienee lopullisessa aikataulussa joitakin sekunteja. Tärkeintä olisi ehkä tietää, mikä on Sm4:n maksimikiihtyvyys välillä 0-30 km/h. Olisiko tlajunen joskus kellottanut maksimikiihdytystä kännykällä?

En ole tlajunen, mutta kerran mulla unohtui puhelimeen SportsTracker päälle kun hyppäsin nilkan kiukuttelun takia kesken lenkin junaan ja menin sillä Korsosta kotiin Koivikseen. Jälkeenpäin katsoin lenkkini lukemia ja huomasin maksiminopeuteni olleen hetkellisesti jossain karvan vajaa 180km/h:ssa :) Kylä lähtee! Tosin kalustona oli Flirtti, mutta taitaa 120 olla rajoitus.. Ei vissiin kepsi sillä kertaa tykännyt junan muodostamasta esteestä taivaalle.

Tohon R-junaan liittyen; Sm4 näyttää max.kiihtyvän ihan reippaasti paikaltaan, meno kylläkin rauhoittuu hieman ylempänä. Ei se taida Flirtille paljoa 0-30 jäädä, mutta harvoin käsittääkseni kummassakaan maksimikiihdytystä käytetään paikaltaan poistuttaessa juuri mukavuuden takia. Ja tietysti liukas keli vaatii lisää pelivaraa niin kiihdytys- kuin himmailupuolella.
 
En ole tlajunen, mutta kerran mulla unohtui puhelimeen SportsTracker päälle kun hyppäsin nilkan kiukuttelun takia kesken lenkin junaan ja menin sillä Korsosta kotiin Koivikseen. Jälkeenpäin katsoin lenkkini lukemia ja huomasin maksiminopeuteni olleen hetkellisesti jossain karvan vajaa 180km/h:ssa :) Kylä lähtee! Tosin kalustona oli Flirtti, mutta taitaa 120 olla rajoitus.. Ei vissiin kepsi sillä kertaa tykännyt junan muodostamasta esteestä taivaalle.

Junassa saattaa näyttää mitä tahansa jos pakettikatkojuna kulkee GPS:n perusteella 179km/h ;) Ei sieltä junasta saa signaalia kun tuurilla. Bussissa saa jo hyvin tai no lähes aina. 120km/h on kaupunkiradalla nopeusrajoitus, Sm5:lla pääsee kuitenkin 160km/h.

Itseäni vähän ihmetyttää onko Sm4 muka tosiaan niin laiska kuten GT8N kuvaili.. I-junassakin kiihdyttää nopeasti 120km/h:n vauhtiin (mm. Oulunkylä - Pukinmäki välillä). Flirttihän ehtii kiihdyttää 120km/h:n vauhtiin Malmin ja Tapanilan välillä ja ehtii sitä vauhtia ajelemaankin ennen kuin kuljettaja alkaa jarruttamaan, usein jarrutus meneekin aika pitkäksi mutta tarkoitus varmaan saada aikataulua vähän kiinni kun usein Helsingistä Tapanilaan aikataulupoikkeama on n. +1min (- +2min).
 
Tohon R-junaan liittyen; Sm4 näyttää max.kiihtyvän ihan reippaasti paikaltaan, meno kylläkin rauhoittuu hieman ylempänä. Ei se taida Flirtille paljoa 0-30 jäädä, mutta harvoin käsittääkseni kummassakaan maksimikiihdytystä käytetään paikaltaan poistuttaessa juuri mukavuuden takia. Ja tietysti liukas keli vaatii lisää pelivaraa niin kiihdytys- kuin himmailupuolella.

Sekä Sm4 että Sm5 kiihtyvät hiljaisessa vauhdissa varsin riittävästi, mutta Sm4:n tehonpuute näkyy suuremmissa nopeuksissa. Se vaikuttaisi kaikin puolin suunnitellulta max 160 km/h vauhtiin, kun taas Sm5:llä vaikuttaisi olevan jonkin verran tehoreserviä.

Sm4:llä voi kiihdyttää lähdöstä alkaen "kahva laidassa" ilman, että matkustusmukavuus kärsisi kohtuuttomasti. Ei sillä kuitenkaan ole tarvetta tehdä niin aivan heti liikeellelähdön jälkeen, pehmentää hiukan menoa kun ei suoraan survaise kahvaa laitaan. (vrt. Sm1/2, jolla käytännössä aina ajetaan niin paljon kun irtoaa, mikäli pyörä pitää). Sm5 sen sijaan kiihtyy (hyvällä kelillä) hiljaisessa nopeudessa niin ripeästi, ettei siinä ole enää järjen hiventäkään. :)
 
Monesti minunkin on tullut tuolla R:llä mentyä Hki-Riihimäki-väli ja kyllä se ainakin 5 minuuttia ottaa kiinni jos tarvitsee.

Riippuu tilanteesta. Yleensä ei. Talvella kun lumi pöllyää ja lämpötila sahaa nollan molemmin puolin, ovat kiskot hyvin usein enemmän ja vähemmän liukkaat. Siten kiihdytyksessä ei voida käyttää käyttää aina täyttä tehoa koska "pallo ei pidä". Näin kiihdytyksessä, jossa pitäisi ulosmitata pienemmän nopeusalueen parempi kiihtyvyys, jää välillä tekemättä. Se ei ainkaan helpota myöhästymisen kirimistä.
 
Riippuu tilanteesta. Yleensä ei.


Minä muotoilisin; riippuu toki tilanteesta. Yleensä kyllä :cool:
Tuohan on tietenkin kiinni liikennetilanteesta. Mutta kyllä se ottaa tuollaisen muutaman, jopa viiden min. kiinni. Jos siis liikenneolosuhteet muuten suotuisat eli latu auki eikä muita murheita. R:ää ennenhän lähtee edellinen kulkija Hesasta samoja latuja '12 yli tasan eli idän suunnan pikuri ja sekin poistuu edestä jo Kytomaalla. Ja normaalistihan sekin on lähtenyt Tikkurilasta jo R:n sinne saapuessa eli se latu siis on usein lähtökohtaisesti auki.
Liukas keli tietysti hankaloittaa pidentäen kiihdytykseen kuin jarrutuksiinkin tarvittavaa matkaa ja tällöin se tietenkin vaatii veronsa, muttei vesitä kokonaan kirimistä siinäkään. R:n etu noissa ajoittaisissa pienen kitkan keleissä tosin on se, että se pysähtyy suht.harvakseen eikä vauhtia näin tarvitse repiä pysähdyksistä kovin montaa kertaa.
 
Viimeksi muokattu:
Takaisin
Ylös