• Uutisviestien sisällöt mahdollisine virheineen ovat kyseisen sivuston käsialaa. Viestien linkit eivät välttämättä toimi, jos kyseisen sivuston ylläpitäjä on poistanut uutisen.

HSL: Metro- ja raitioliikenne pysähtyy 23.9. jos JHL:n työnseisaus toteutuu

Eri uutislähteiden perusteella liikenne on sujunut yllättävän hyvin keskustan ja Itä-Helsingin välillä. Ihmiset ovat ymmärtäneet jakaa työhönlähtöä -ja paluuta useammalle tunnille joten pelättyä liikennekaaosta ei ole syntynyt. Ilmeisesti myös metroa korvaava bussiliikenne on toiminut kohtalaisesti ja matkustajat ovat mahtuneet busseihin. Monet ovat varmaan myös käyttäneet 550/550X+I-juna mahdollisuutta.
Hankalin tilanne on varmaan ollut Katajanokalla jonne ei ollut minkäänlaista korvaavaa liikennettä.

Tästä voitanee vetää se johtopäätös, että metro voidaan turhana lakkauttaa pysyvästi ja ajella bussilla lakkoliikenteen tasoisesti 10 min vuorovälein Itäväylää keskustaan. Meille lakkoilevan liikenteen maksaville autoon siirtyneille entisille joukkoliikenteen kannattajille se on tuntuvasti edullisempi ratkaisu.
 
Tästä voitanee vetää se johtopäätös, että metro voidaan turhana lakkauttaa pysyvästi ja ajella bussilla lakkoliikenteen tasoisesti 10 min vuorovälein Itäväylää keskustaan. Meille lakkoilevan liikenteen maksaville autoon siirtyneille entisille joukkoliikenteen kannattajille se on tuntuvasti edullisempi ratkaisu.
Joo, ei ollut ruuhkia niin missään. Ratikoiden puuttuminenkaan ei näkynyt esimerkiksi Kallio-Sturenkatu-akselilla mitenkään ja matkustajakuormat olivat bussilinjalla h51 aivan normaaleja.
 
Joo, ei ollut ruuhkia niin missään. Ratikoiden puuttuminenkaan ei näkynyt esimerkiksi Kallio-Sturenkatu-akselilla mitenkään ja matkustajakuormat olivat bussilinjalla h51 aivan normaaleja.
Todennäköisesti kuitenkin näkyi, parantuneena liikenneturvallisuutena.
 
Minut yllätti se, että vaikka 200 000 metronousua ja saman verran ratikkanousua jäi tekemättä, niin pelkästään työajoista vähän joustamalla ja etäpäiviä pitämällä päästiin tilanteeseen, jossa autoliikenne ei juuri ruuhkautunut. Iltaruuhka oli itse asiassa tavanomaista arkipäivää lievempi. Uskaltaisiko tuosta vetää sellaisen johtopäätöksen, ettei pk-seudulla kannata enää ruveta investoimaan lisäkaistoihin ja autotunneleihin, vaan pikemminkin pyrkiä tasaamaan ruuhkahuippuja työaikajärjestelyin?
 
Tämä on kaunis esimerkki siitä, että liikenne tosiaan sopeutuu käytettävissä olevaan kapasiteettiin. Samoin olen huomannut täällä Tampereella, että jokainen etukäteen annettu varoitus liikenteen hetkellisestä tai pysyvämmästä ruuhkautumisesta on osoittautunut vääräksi. Varoitus Helsingin liikennekaaoksesta menee tämän jatkoksi. Tietysti nämä varoittelut itse ovat yksi osasyy siihen, että ne eivät toteudu.

Sen sijaan tästä ei voi ihan suoraviivaisesti vetää sitä johtopäätöstä, että metro olisi turha tai autoliikenteen isot investoinnit olisivat turhia. Vaikka ihmiset sopeuttavat liikkumiskäyttäytymistään ja liikenteen ruuhkautuminen pysyy vakiona, liikkumismahdollisuudet vaikuttavat monella tavalla kaupungin kehitykseen: asuntojen hintatasoon, kaupan ja työpaikkojen sijoittumiseen jne. Esimerkiksi eilen tapahtunut lähes täydellinen sopeutuminen kertoo myös keskustan merkityksen vähenemisestä, sillä valtaosa ihmisistä voi näköjään vaivatta jättää keskikaupungilla käynnin väliin ainakin yhdeksi päiväksi.

Olennainen pointti on, että liikenneverkkoa kehitettäessä kyse ei ole ruuhkautumisen tai verkon tukkeutumisen estäminen (eli kapasiteetin ja nopeuden maksimoiminen), vaan kaupungin kasvun ohjaaminen haluttuun suuntaan (kapasiteetin ja nopeuden optimoiminen). Tästä näkökulmasta sitten voi jo vetääkin sen johtopäätöksen, että autoliikenteen isoja investointeja tulisi välttää, sillä haluamme kaupungin kasvavan täydennysrakentamalla eikä leviämällä.
 
Klikkauksia tarvitseva media käyttää mielellään superlatiivisia termejä, kaaos on yleistynyt kuvaamaan todellisuudessa vähäisiäkin poikkeustilanteita. Jotkut tahot myös syöttivät medialle väitettä, ettei linja-autoja saada liikkeelle, vaikka saatiinkin. Kaaoksen lietsonta vaikutti siten, etteivät kaikki uskaltaneet luottaa joukkoliikenteeseen. Vapaata kapasiteettia eli tyhjiä penkkejä oli ainakin 99-busseissa. Vastaavasti jotkut normaalit linjat ylikuormittuivat, kun monilla oli oletus, ettei 99-liikenne toimi. Ratikan käyttäjät saattoivat lisätä kävelyä, ja monet kanta-asiakkaat tuntuivat olevan melko tietämättömiä esim. Hämeentien bussien palveluksista. Autoliikenne keskustassa sujui hyvin. Raitiovaunujen liikennevaloja ei näköjään kytketä pois tällaisessa tilanteessa.
 
Sen sijaan tästä ei voi ihan suoraviivaisesti vetää sitä johtopäätöstä, että metro olisi turha tai autoliikenteen isot investoinnit olisivat turhia.

Eivät liikenneinvestoinnit koskaan turhia ole. Aina on jotain hyötyjä jollekulle.

Kymmenen pisteen kysymys pitäisi olla se, saadaanko hinnalle vastinetta. Ja jos saadaan, miten saadaan eniten vastinetta vähäisimmälle rahalle? Nykyinen liikennesuunnittelu lähtee ikävä kyllä siitä, että lisäliikenne on aina hyvä juttu. Vaikka ne lisäliikenteen hyödyt saavutettaisiin leikkaamalla mattoa toisesta päästä ja liittämällä se toiseen, kuten tapahtuu etäisyyksien kasvaessa nopeiden seudullisten liikenneyhteyksien avulla.

Yleensä ihmiset sietävät (ja suosivat) huonompaa liikennettä kuin mitä liikennesuunnittelijat haluaisivat heidän sietävän. Paras hinta-laatusuhde saadaan osumalla liikennetarjonnalla suurin piirtein ihmisten sietokyvyn rajoille.
 
Takaisin
Ylös