Tutkin tuota rataosaa hieman enemmän, ja välillä Nummela–Karjaa ei pitäisi olla ongelmia kapasiteetin kanssa. IC-junia voisi siis ehkä ajaa Lohjan kautta Turkuun kapasiteetin puolesta. Suurempi ongelma on Nummela–Hyvinkää-väli, jolla ei ole yhtäkään kohtauspaikka. Tavarajunilla menee nykyään n. 50min etelään ja n. 45min pohjoiseen tuolla välillä. Matkustajaliikennettä voisi siis optimistisesti ajateltuna ajaa 3 tai 4 tunnin välein.
Helsingin ja Turun välisen nopean radan selvitys valmistunut
- Viestiketjun aloittaja Mikko Laaksonen
- Aloituspäivämäärä
- Liittynyt
- 23 Marraskuu 2015
- Viestit
- 1,909
Hanko-Hyvinkää radan kapasiteettia on hiljattain käsitelty seuraavissa Väylän julkaisuissa:
Hyvinkää–Hanko-radan kapasiteetin parantaminen – Selvitys ja hankearviointi (2022)
Rantaradan ja Karjaa–Hanko radan infraselvitys (Helmikuu 2024)
Rantaradan ja Karjaa–Hanko-radan tarveselvitys (Helmikuu 2024)
Lisäksi muistelisin VR:n esityksessä lähijunaliikenteen lisäämisestä olleen kesäisin kulkeva junapari Riihimäeltä Hankoon.
Onko muuten VR:n tavaraliikenne palannut lakkojen jäljiltä normaaliksi, eli sisältyvätkö ne noihin kolmeen junaan suuntaansa?
Hyvinkää–Hanko-radan kapasiteetin parantaminen – Selvitys ja hankearviointi (2022)
Rantaradan ja Karjaa–Hanko radan infraselvitys (Helmikuu 2024)
Rantaradan ja Karjaa–Hanko-radan tarveselvitys (Helmikuu 2024)
Lisäksi muistelisin VR:n esityksessä lähijunaliikenteen lisäämisestä olleen kesäisin kulkeva junapari Riihimäeltä Hankoon.
Onko muuten VR:n tavaraliikenne palannut lakkojen jäljiltä normaaliksi, eli sisältyvätkö ne noihin kolmeen junaan suuntaansa?
Näköjään aikatauluissa tällä hetkellä yhteensä 10 päivässä (n. 5 suuntaansa), laskin alkuun huolimattomasti: https://juliadata.fi/timetables?s=LOHJA&d=10.4.2024
Compact
Tunnistettu jäsen
- Liittynyt
- 20 Heinäkuu 2005
- Viestit
- 2,249
HeSa https://www.hs.fi/mielipide/art-2000010343363.html
Ajansäästöllekin on siis laskettu rahallinen arvo
Mikä mahtaa olla sote-palveluita käyttävien ihmisten vapaa-ajan hinta?
TUNNIN JUNA on saatu näyttämään kannattavalta, kun matkustajien ajansäästöille on laskettu rahallinen arvo (HS 7.4.).
Toisin on sosiaali- ja terveyspalveluiden kohdalla. Kustannussäästöjen nimissä on monia toimipisteitä suljettu tai niiden palveluita on voimakkaasti supistettu. Tällöin ei ole laskettu lisääntyneille matka-ajoille arvoa eikä matkustuskustannuksiaan liene aina otettu huomioon. Usein ”säästöksi” on katsottu kustannusten siirtymistä toisen organisaation tai palveluita käyttävien ihmisten maksettaviksi. Vai onko peräti niin, että näitä palveluita käyttävien ihmisten vapaa-ajalla ei ole laisinkaan rahallista arvoa?
Pekka Ojalainen
lääkäri, Helsinki