Rooman - matkalta 4.-10.6

Rooman joukkoliikenne, havaintoja 4.-10.6.2005


Roomassa raitiovaunuissa on ruostetta Pietarin malliin, vaunut toki kolme kertaa vanhempia


Tyypillistä roomalaista liikennekulttuuria, taksi ohittaa ratikan vasemmalta


Ainoa ydinkeskustaan tuleva raidelinja, ratikka 8 on hyvin käytetty.


Ydinkeskustan palvelulinjaja ajetaan akkubusseilla

Perustiedot

Rooman väkiluku 2,8 miljoonaa

Matkustajamäärät

Bussit 882,5 miljoonaa matkustajaa
Raitiotiet 46 miljoonaa matkustajaa
Metro 265 miljoonaa matkustajaa

Yhteensä 1193,5 miljoonaa matkaa / vuosi ilman paikallisjunalinjoja
426,25 nousua/matkustaja/vuosi ilman paikallisjunalinjoja

Matkamäärä tarkoittanee nousuja, ei kokonaisia matkaketjuja eli esimerkiksi bussilla ja metrolla tehtävä matka tilastoidaan kahdeksi matkaksi.

Organisaatio

Rooman joukkoliikenne on vuonna 1997 tehdyn Italian kattavan lakimuutoksen jälkeen organisoitu paikallisesti tilaaja – tuottajamallin mukaan. Lakimuutoksen tavoitteena on ollut purkaa joukkoliikennemonopolit, luoda aitoa kilpailua ja tehostaa huomattavasti joukkoliikennettä. Italian tilannetta kuvannee se, että laissa edellytetään, että lipputuloilla tulee kattaa vähintään 35% kuluista.

Nykyinen joukkoliikenteen organisaatio on:

Atac S.p.A toimii Rooman joukkoliikennetoimistona ja vastaa kaupungin joukkoliikenteen organisoinnista ja lippurärjestelmästä.
Trambus S.p.A on raitiovaunujen ja bussien liikennöitsijä
Met.Ro S.p.A on metron ja Rooman omien kolmen paikallisjunalinjan liikennöitsijä
Co.Tra.L S.p.A toimii Latiumin alueen joukkoliikennetoimistona ja vastaa kaupungin joukkoliikenteen organisoinnista ja lippurärjestelmästä.
TRENITALIA on valtion rautatieyhtiö, joka liikennöi paikallisjunalinjoja.
SITA S.p.A on yksityinen bussiliikennöitsijä

Rooman bussiliikenteestä osa on vuodesta 2001 alkaen kilpailutettu. Toistaiseksi kilpailutus koskee lähinnä esikaupunki- ja yölinjoja.

Liikennemuodot

Rooman joukkoliikenne koostuu viidestä eri peruskomponentista:

Metro

Metroliikenne on konventionaalinen raskas metro, jossa on ilmajohtovirroitus.

• Linja A Anagnina – Battistini (19 km)
• Linja B Laurentina – Rebibbia (19 km)

Linja B on vanhempi, sen ensimmäinen osuus Termini - Laurentina valmistui jo 1955. Linja on rakennettu varsin matalalle cut-and-cover-periaatteella, ja sen asemat ovat laajoja holviasemia.
Vuonna 1980 avattu Linja A on rakennettu keskustassa hyvin syvälle kallioon ja se tulee maan päälle vain Tiberin ylittävällä sillalla. Asemat ovat ahtaita ja epämiellyttäviä tunneliasemia.

Linjasto kattaa kaupungin keskustan heikosti. Linjat risteävät Termini – päärautatieasemalla ja kiertävät ydinkeskustan noin kilometrin – puolentoista päästä.

Raitioliikenne

Rooman raitiolinjasto on LRTA:n tilaston mukaan 65,9 km ja sillä liikennöidään kuutta linjaa:

2 Piazzale Flaminio (Piazza Popolo) – Piazza A. Mancini
3 Stazione Trastevere – Piazza Thorvaldsen
5 Via Giovanni Amendola (Stazione Termini) – Piazza dei Gerani
8 Casaletto – Via Torre Argentina
14 Viale P. Togliatti – Via Giovanni Amendola (Stazione Temini)
19 Piazzale dei Gerani – Piazza Risorgimento San Pietro

Linjat 2, 8, 5 ja 14 ovat säteittäislinjoja ja linjat 3 ja 19 kehälinjoja.
Raitioliikenne on saanut nykyisen muotonsa 1970-luvulle asti jatkuneiden lakkautusten seurauksena. Linjaverkko on lakkautusten seurauksena syntynyt torso, ja se ei tarjoa kattavia palveluita vaan se palvelee lähinnä tiettyjä kehäyhteyksiä ja kolmea sädettä (Trasteveren, Prenestrinan ja Piazza Mancinin suunnat).

Raitioverkkoa on laajennettu linjalla 8 vuonna 1998. Kalustoa on modernisoitu SOCIMI:n ja Fiatin toimittamilla nykyaikaisilla raitiovaunuilla. Silti käytössä on yhä 1940-50-luvun nivelvaunukalustoa, josta osa on ulkoisesti arvioiden hajoamassa käsiin.

Etuisuusjärjestelmä on heikohko, mutta kohtuullinen osa raitiotieverkosta on omilla kaistoillaan. Näin ollen se on huomattavasti bussilinjoja sujuvampaa ja nopeampaa liikennettä.

Bussiliikenne

Bussiliikenne koostuu viidestä erilaisesta liikennemuodosta

• Johdinautoista (tällä hetkellä vain uusi linja 90)
• Runkoliikenteestä (vihreät linjat), liikennöidään nivelautoilla
• Perusliikenteestä (oranssit linjat) liikennöidään kaupunkibusseilla
• Sähkökäyttöisillä minibusseilla liikennöitävistä keskustan linjoista
• Palveluliikenteestä

Johdinautoliikenteessä viimeiset 1,5 km Termini – rautatieaseman bussiterminaaliin kuljetaan akuilla.
Sähkökäyttöiset minibussit ovat akkukäyttöisiä, ja niiden suorituskyky on johdinautoihin verrattuna heikko.

Rooman omat paikallisjunalinjat

Omat paikallisjunalinjat eivät ole osa valtakunnan rataverkkoa. Tällä hetkellä liikennöidään:

• Temini – Pantano (kapearaiteinen, 950 mm)
• Ostiense – Lido
• Flaminio - Viterbo

Pantanon linjan uloin pää korvataan uudella metrolinjalla C ja sisäosissa se muutettaneen raitiolinjaksi.

Paikallisjunaliikenne kansallisella rataverkolla

Paikallisjunaliikenne kansallisella verkolla on varsin laaja ja sitä liikennöidään osaksi sähkömoottorivaunuilla ja osaksi ohjausvaunukalustolla. Ohjausvaunukalustoa on sekä modernisoitu vanhoista 1960-luvun vaunuista että ostettu uusia 2 – kerrosvaunuja.

Järjestelmän ongelmat

Rooman julkisessa liikenteessä on erittäin vakavia toiminnallisia ja verkollisia ongelmia

• Raideliikenne ei muodosta toimivaa verkostoa. Esimerkiksi yksikään raitiolinja tai metrolinja ei kulje historiallisen keskustan läpi. Päärautatieasemalla (Termini) eri liikennemuodot ovat kaukana toisistaan. Fiumicinon lentokenttäjunat ja Pantanon paikallisjunien terminaali ovat noin 500-600 m bussiterminaalista ja metroasemalta, ja raitiolinjojen päätepysäkki on sivukaduilla, 2 korttelia rautatieasemalla.
• Rooma on turvaton, vaarallinen kaupunki, jossa on paljon taskuvarkaita, kerjäläisiä, turistien huijareita ja prostituutiota, joita ilmeisesti johtaa ja suojelee järjestäytynyt rikollisuus. Tämä haittaa myös joukkoliikenteen vetovoimaa.
• Syvällä kulkevan metrolinjan A asemat ovat niin sosiaalisesti vaarallisia, että liikenne lopetetaan iltaisin kello 20-21 aikaan.
• Töhriminen ja vandalismi ovat yleisiä ja erityisesti metrovaunut voivat olla kokonaan graffitien peitossa. Myös busseissa on paljon graffiteja. Vain raitioliikenteessä graffiteja on vähän.
• Raitiotieverkko ei muodosta toimivaa kokonaisuutta, koska se koostuu linjoista, joita ei eri syistä lakkautettu.
• Busseilla ja raitiovaunuilla ei ole toimivia liikennevaloetuuksia. Kaistaetuudet ovat puutteellisia ja autoilijat eivät kunnioita niitä.
• Useilla suunnilla yksityisautot on liikenneratkaisuin priorisoitu. Räikein nähty esimerkki on messukeskuksen ohi kulkeva kymmenkaistainen Via Cristoforo Colombo, jolla keskimmäiset kuusi kaistaa oli varattu vain yksityisautoille ja moottoripyörille. Bussit joutuivat kulkemaan laitojen kaksikaistaisilla ”huoltokaduilla”.

Joukkoliikenteen toiminnallisiin ongelmiin lienee useita syitä. Tärkein syy lienee kuitenkin poliittinen korruptio. Metrolinjoja on rakennettu ensisijaisesti töiden järjestämiseksi rakennusliikkeille eikä liikenneratkaisuina. Raitioliikennettä on lakkautettu, koska se ei ollut ensin 1930-luvulla fasistien ja myöhemmin muiden vallanpitäjien mieleen. Liikenne on 1990-luvulle saakka organisoitu monopoliyhtiöiksi, joilla ei ole ollut velvoitetta kustannustehokkuuteen.

Tilanne on uuden tilaaja – tuottajamalliin perustuvan organisaation vuoksi paranemassa. Tehokkuutta lisätään ja korruption mahdollisuudet ovat kilpailutuksen vuoksi aikaisempaa pienemmät. Esimerkiksi viimeisimmän kaupunkibussien hankinnan voitti Mercedes-Benz eivätkä italialaiset valmistajat.

Kehittämissuunnitelmat

ATAC S.p.A:lla on seuraavat suunnitelmat Rooman joukkoliikenteen kehittämiseksi:

Metro

• Metrolle hankitaan 39 uutta kuusiosaista junaa.
• Metrolinja A saneerataan turvallisuuden, esteettömyyden ja teknisen toimivuuden parantamiseksi.
• Metrolinjalle B rakennetaan 3,2 km haara Piazza Bologna – Conca d’Oro (valmis 2010)
• Metrolinjan A ja B vaihtoasemaa Termini parannetaan vaihtojen helpottamiseksi.
• Rakennetaan uusi metrolinja C Piazzale Clodio – keskusta – Pantano. Uusi linja palvelee myös ydinkeskustaan. Kilpailutus linjan suunnittelemiseksi ja rakentamiseksi julistettiin helmikuussa 2005.
• Myöhemmin on suunnitteilla metrolinja D sekä laajennuksia sekä metrolinjaan A että B

Raitiotie

• Raitiotielle hankitaan 50 Fiat ”Roma 2” – vaunua ja 8 SOCIMI – vaunua.
• Linja 8 jatketaan Piazza Argentina – Piazza Venezia – Piazza dei Cinquecento
• Linjalle 8 rakennetaan haara Piazza Flavio Biondo (Stazione Trastevere) – Viale Marconi (Vaihto metrolinjalle B)
• Via Flaminia – linjaa parannetaan.
• Linjoille 5 ja 14 ludoaan yhteys metrolinjan A Vittorio – asemalle
• Prenestrinan raitiolinja jatketaan Termini – päärautatieasemalle
• Roma – Pantano- paikallisjunan osuus Centocello – Pigneto muutetaan raitiolinjaksi.

Bussit

Linjan 90 lisäksi linjat 30 ja 60 muutetaan johdinautolinjoiksi ja linjan 70 muuttamista johdinautoiksi tutkitaan. Linjalle 70 harkitaan ”kumipyöräraitiovaunuja”.

Akkukäytttöisten minibussien hankintaa lisätään ja lisäksi selvitetään suurempien akkubussien käyttöä.

Metaanikäyttöisten bussien käyttöä selvitetään ja puhtaampia dieselpolttoaineita tutkitaan.

Yhteenvetoa kehittämissuunnitelmista

Mikäli ehdotetut raideliikenteen ja johdinautojen kehittämishankkeet saadaan toteutettua, Rooman julkinen liikenne paranee merkittävästi. Ehdotetuilla metron ja raitiotien laajennushankkeilla syntyy raideliikenteen perusverkko, joka kattaa myös ydinkeskustan. Vaikuttaa siltä, että joukkoliikenteen kehittämisessä ollaan päätymässä aikaisempaa oikeammalle tielle.

Rooman joukkoliikenne ei kuitenkaan vielä näillä kehittämishankkeilla tule olemaan Euroopan kärkeä eikä tavoita muiden miljoonakaupunkien tasoa.