Rattivaunu
Tunnistettu jäsen
- Liittynyt
- 24 Kesäkuu 2005
- Viestit
- 5,941
Hämeenlinna on toki noin puolta pienempi kuin Jyväskylä. Jyväskylän paikallisliikenne on käytännössä integroitunut jo kauan aikaa sitten maalaiskunnan ja pitkälti Muuramenkin kanssa yhdeksi kokonaisuudeksi. Tällä alueella asukkaita lienee jonkin matkaa yli sadan tuhannen. Hämeenlinnassakin yksittäiset linjat menevät naapurikunnan puolelle, kuten linjat 5 ja 6 Hattulan Parolaan.LateZ sanoi:Hämeenlinna on melkein Jyväskylä joten sopinee tähän seuraava esimerkki.
Hämeenlinnan luokittelisin sarjaan pienet kaupungit. Keskikokoisiin katsoisin kuuluvan lähinnä seuraavat: Lahti, Oulu, Jyväskylä, Kuopio ja Pori.
Pienissä kaupungeissa paikallisliikenne on usein yhtä heikossa tai vielä heikommassa asemassa kuin keskisuurissa kaupungeissa. Välimatkat ovat keskimäärin hyvin lyhyitä ja kevyt liikenne on ylivoimaisen houkutteleva lähes ympäri vuoden. Koska pieniä kaupunkeja on hyvin erilaisia, on niissä paikkurin toimintaedellytykset hyvin vaihtelevat. Esim. Kotkassa varmasti akselilla Kotkansaari – Langinkoski – Karhuvuori – Aittakorpi – Mussalo paikallisliikenteelle on ihan luonnollista kysyntää. Karhuvuoressa kerrostalopainotteisuus takaa tietyt kanta-asiakkaat joukkoliikenteelle ja alue sijaitsee sen verran etäällä keskustasta, että kevyt liikenne ei enää ole todellinen vaihtoehto ainakaan ihan kenelle tahansa. Myös Kotka – Karhula –väliselle pendeliliikenteelle voisi kuvitella olevan luonnollista kysyntää. Kotkan sijainti useammalla niemellä / saarella tekee paikkakunnan liikenneolosuhteet omalaatuisiksi. Monessa muussa muutaman kymmenen tuhannen asukkaan kaupungissa asiat ovat usein huonommin (paikallisliikenteen järjestämisen kannalta). Toisaalta taas Kotkassa heilurilinjojen järjestäminen on lähes mahdotonta (keskusta toreineen sijaitsee pienehkön saaren koillislaidalla – maayhteydet saarelle kulkevat toisesta päästä).
Hämeenlinnan kokoluokan kaupungeissa bussien vuoroväli kullakin reitillä on usein 30 tai 60 minuuttia. Tunnin vuorovälillä jo kävely muodostuu joukkoliikenteen käyttöä nopeammaksi vaihtoehdoksi tietyissä tilanteissa – etenkin lyhyillä matkoilla. Osa Hämeenlinnan kaupunginosista kuitenkin sijaitsee sen verran etäällä, että ilman joukkoliikennettä ei voitaisi tulla toimeen. Asiakaskunnan näkyvän osan muodostavat koululaiset. Noissa olosuhteissa joukkoliikennettä on vaikea hoitaa enää pelkällä omakustannusperustaisella tulorahoituksella. Heikon kannattavuuden ja yhteiskunnan piittaamattomuuden seurauksena osassa pieniä kaupunkeja liikennettä hoidetaan pahasti yli-ikäisellä kalustolla, joka ei välttämättä tee palvelutasosta hyväksi miellettyä. Tosin uusikaan auto ei paljon lohtua tuo, jos se kulkee väärään paikkaan tai väärään aikaan.
Pienissä kaupungeissa ei pääsääntöisesti bussiliikennettä pystytä nopeuttamaan samoilla keinoilla kuin isommissa. Pienillä paikkakunnilla bussien hitaus johtunee pääosin muusta kuin väylien ruuhkautuneisuudesta. Mutkittelevat reitit hidastavat joissakin tilanteissa matkaa tarpeettomasti. Niihin taas on yleensä jouduttu sen seurauksena, että mahdollisimman vähillä linjoilla on pyritty hoitamaan mahdollisimman usean alueen liikennöintitarpeet.
Monilla paikkakunnilla paikallisliikenne on integroitu kaukoliikenteeseen yllättävän kehnosti. Jopa Pori omassa kokoluokassaan edustaa yhtä ääriesimerkkiä, missä rautatieasema on jo lähes täydellisessä motissa paikallisliikenneverkoston suhteen. Joinakin päivinä aseman läheltä kulkeva ainoa paikallislinja menee vain pari kertaa päivässä eikä muitakaan ohitusaikoja ole millään tavoin sovitettu yhteen junien kanssa. Tällainen vie pohjaa vakavalla tavalla pois joukkoliikenteeseen perustuvilta matkaketjuilta. Yhteistyöhaluttomuus joukkoliikennettä järjestävien organisaatioiden väliltä pitäisi voida poistaa pikimmiten.
PS. Yritin selkeytetyllä kappalejaolla keventää pitkän jutun luettavuutta.