Mikko Laaksonen
Tunnistettu jäsen
- Liittynyt
- 28 Kesäkuu 2005
- Viestit
- 2,789
Basel on Zürichin ohella niitä kaupunkeja, joissa koko Euroopassa käytetään eniten joukkoliikennettä. Kaupunki on noin puolitoista kertaa Turun tai Tampereen kokoinen. Kuvia ja matkaraporttia tutustumismatkalta kesäkuussa:
Baselissa riittää parkumista turkulaiselle. Aavevaunuja (tosin 1960-luvulta) on vielä aktiivisessa käytössä. Linjaverkkokin on juuri sellainen, jota Pentti O. Savolainen suunnitteli Turkuun 1950-luvun lopussa - pikaraitiotie kulkee joka naapurikylään. Voitaisiin nytkin mennä esikuvien hakuun.
Lisää samaa herkkua sivukuvassa. Bruderholzin pysäkille päättyy noin 7% mäkeä pitkän matkan kiipeävä / laskeva linja 15/16.
Tässä oppitunti suomalaisille kaavoittajille ja rakentajille: näin tehdään joukkoliikennettä tukevaa kaupunkirakennetta. Arlesheim Dorfin pysäkille oli rakennettu uusi talo, jonka alakerrassa oli peruspalvelut (ruokakauppa, kahvila jne) ja ympäristön aukiolla liityntäpysäköintiä.
Baselissa 1970-luvun Düwageja käytettiin pikaratikkalinjojen 10/11 perävaunuina. Sopisiko tämä NrI:n kohtaloksi, päätyä pidennetyn NrII:n perävaunuksi esimerkiksi Viikin pikaratikkalinjalle? Reinach Dorf.
Miten Baselilainen grynderi järjestää arvoa talolleen? No tietysti rakennuttamalla viereen ratikkalinjan. Paikallinen "Datacity" PeterMerian - pysäkillä.
Paikallisella Pitkäsillalla / Kirkkosillalla ei tarvitse väistellä autoja koska liikenne on suljettu. Combinotkin on paikattu liikenteeseen. Yhteen combinoon menee noin 200 henkilöauton matkustajat (300 matkustajaa, yleensä autossa 1,5 matkustajaa).
Basel, matkahavaintoja
Baselista on kattava Jaakko Pertilän artikkeli Raitiossa 4/2003.
Basel 188 292 asukasta, Tarifverbund Nordwestschweiz 545 000 asukasta (laaja maakunta). Kaupunkiseutu noin 450 000 asukasta.
Raitiotie 85,7 km (LRTA)
Matkustajamäärät 2004:
BVB 117,8 miljoonaa matkustajaa, 188 292 asukasta eli 626 matkaa / asukas / vuosi (raitiotie 88 miljoonaa matkustajaa)
BLT 42,4 miljoonaa matkustajaa (noin 35 miljoonaa raitiotiellä)
Trarifverbund Nordwestschweiz 180 miljoonaa matkustajaa, 545 000 asukasta eli 330 matkaa / asukas / v koko tariffialueella (Varsinais-Suomen laajuinen)
Basel on Sveitsin vaurain kaupunkiseutu eli veroparatiiseja lukuun ottamatta Euroopan vaurain kaupunki. Basel oli erittäin siisti, mutta samalla varsin ”vaatimaton” kaupunki jossa ei pröystäilty vauraudella. Paikallinen hintataso oli korkea. Kaupungissa oli runsaasti tasokasta, yksinkertaisen arvokasta uutta arkkitehtuuria.
Kaupungissa on kaksi raitiotieyhtiötä, Basel Verkehrisbetriebe BVB ja Baselland Transport BLT jotka liikennöivät yhteisellä 1000 mm rataverkolla. BLT hoitaa seudulliset linjat 10 ja 11.
Kaluston käyttö
Baselissa oli käytössä periaatteessa viittä eri kalusto ”palikkaa” joista junat koottiin:
BVB:n ja BLT:n liikenteessä ei ollut havaittavissa oleellisia eroja.
Combino – vaunuja oli nyt taas runsaasti liikenteessä mutta käytössä oli edelleen jonkin verran yhdistelmiä, joissa ei ollut matalalattiavaunuja.
Neliakseliset 1960-luvun moottorivaunut vastasivat korimalliltaan Turun ”aaveraitiovaunuja” vuodelta 1956.
Havaintoja linjoilta
Koeajetut linjat:
2 Bahnhof SBB – Messe
6 Messe – Riehen Dorf – Barfüsserplatz
16/15 Barfüsserplatz – Bruderholz - Messe
10 Bahnhof SBB – Arlesheim Dorf – Dreispitz
11 Dreispitz – Reinach Dorf – Peter Merian – Barfüsserplatz
Baselin raitiotieverkko oli varsin perinteinen, joka ei kuitenkaan tarkoita vanhentunutta. Järjestelmä oli kauttaaltaan hyvin hoidettu ja korkeatasoinen ja rata mahdollisti korkeat ajonopeudet.
Pääosa katukiskoista oli yksinkertaisesti rakennettua asfalttipintaista rataa. Omalla kaistallaan rata oli pääsääntöisesti sepelöityä pölkkyrataa Vignol-kiskolla. Joillakin osuuksilla oli ruohopinta. Betonipohjaisilla osuuksilla betonipohja oli vain kiskojen alla, ei yhtenäisenä koko radan kattavana laattana (näkyi työkohteissa).
Useimmissa risteyksissä oli pitkät vaihteet eli vaihde oli kauan ennen risteystä ja risteykseen asti oli kaksi tai kolme vierekkäistä raidetta.
Bruderholzin päätepysäkille ratikka kiipesi ”vuoristoratana” noin 7% rinnettä ilman ongelmia. Reitillä käytettiin vanhempia neliakselisia ratikoita.
Pitkillä raitiolinjoilla siirtymäosuudet keskustan ja pikkukaupunkien / lähiöiden välillä olivat pääsääntöisesti omalla kaistallaan. Pikkukaupunkikeskuksissa (Reinach, Riehen) ajettiin taas katuradalla. Vaikka omia kaistoja ei ollutkaan läpikäyvästi, etuudet toimivat hyvin, eivätkä vaunut pysähtyneet juuri missään muualla kuin pysäkeillä.
Linjoille 10/11 oli rakennettu uusi rataosuus ratapihan päälle, jonka kautta ne pääsivät suoraan rautatieasemalle. Rataosuuden toinen tarkoitus oli palvella ratapihan viereen rakennettuja kahta valtavaa toimistotaloa, joilla oli oma pysäkki, Peter Merian. Rakennusten hyvin tiukkaa ilmettä oli ”pehmennetty” runsaalla taiteella.
Havaintoja pienistä palvelukeskuksista
Linjalla 6 Riehen Dorf – pysäkki oli Riehenin kylän keskustassa. Keskustassa oli erilaisia liikkeitä ja kaksi suurempaa ravintolaa terasseineen. Raitiotie kulki kadulla perinteisenä katuratana.
Linjalla 10 Arlesheim Dorf – pysäkillä oli kylän palvelukeskus. Pysäkkiä oli ilmeisesti siirretty noin 50 m, nyt se oli integroitu kolmiosaiseen, 3-4 kerrosta korkeaan yhdistettyyn asuin-liikerakennukseen, jonka alakerrassa oli eri palveluita, joita oli myös ympäröivien talojen alakerroksissa. Aukiolla oli polkupyörien ja autojen liityntäpysäköintiä. Tällä alueella raitiotie kulki omalla radallaan irti katuverkosta.
Linjojen 10/11 haaraumakohdassa Dreispitzissä oli erikoisen näköisessä sinisessä rakennuksessa
”Jobfactory” – niminen nuorille suunnattu ”elämäntapamyymälä”, jossa oli sisustus- ja muotitarvikkeita myynnissä sekä alakerrassa kahvila. Liike oli tiukasti profiloitu ”tyylikäs” myymälä tietylle nuorekkaalle asiakaskunnalle.
Linjan 11 Reinach Dorf – pysäkillä oli Reinachin palvelukeskus sekä kaupungintalo, tyylikkään minimalistinen uusi rakennus. Palvelukeskuksessa raitiotie kulki kadulla. Kahden pysäkin välisellä alueella oli runsas ja vaihteleva valikoima liikkeitä sekä kaupungintalon palvelukeskus.
Baselissa riittää parkumista turkulaiselle. Aavevaunuja (tosin 1960-luvulta) on vielä aktiivisessa käytössä. Linjaverkkokin on juuri sellainen, jota Pentti O. Savolainen suunnitteli Turkuun 1950-luvun lopussa - pikaraitiotie kulkee joka naapurikylään. Voitaisiin nytkin mennä esikuvien hakuun.
Lisää samaa herkkua sivukuvassa. Bruderholzin pysäkille päättyy noin 7% mäkeä pitkän matkan kiipeävä / laskeva linja 15/16.
Tässä oppitunti suomalaisille kaavoittajille ja rakentajille: näin tehdään joukkoliikennettä tukevaa kaupunkirakennetta. Arlesheim Dorfin pysäkille oli rakennettu uusi talo, jonka alakerrassa oli peruspalvelut (ruokakauppa, kahvila jne) ja ympäristön aukiolla liityntäpysäköintiä.
Baselissa 1970-luvun Düwageja käytettiin pikaratikkalinjojen 10/11 perävaunuina. Sopisiko tämä NrI:n kohtaloksi, päätyä pidennetyn NrII:n perävaunuksi esimerkiksi Viikin pikaratikkalinjalle? Reinach Dorf.
Miten Baselilainen grynderi järjestää arvoa talolleen? No tietysti rakennuttamalla viereen ratikkalinjan. Paikallinen "Datacity" PeterMerian - pysäkillä.
Paikallisella Pitkäsillalla / Kirkkosillalla ei tarvitse väistellä autoja koska liikenne on suljettu. Combinotkin on paikattu liikenteeseen. Yhteen combinoon menee noin 200 henkilöauton matkustajat (300 matkustajaa, yleensä autossa 1,5 matkustajaa).
Basel, matkahavaintoja
Baselista on kattava Jaakko Pertilän artikkeli Raitiossa 4/2003.
Basel 188 292 asukasta, Tarifverbund Nordwestschweiz 545 000 asukasta (laaja maakunta). Kaupunkiseutu noin 450 000 asukasta.
Raitiotie 85,7 km (LRTA)
Matkustajamäärät 2004:
BVB 117,8 miljoonaa matkustajaa, 188 292 asukasta eli 626 matkaa / asukas / vuosi (raitiotie 88 miljoonaa matkustajaa)
BLT 42,4 miljoonaa matkustajaa (noin 35 miljoonaa raitiotiellä)
Trarifverbund Nordwestschweiz 180 miljoonaa matkustajaa, 545 000 asukasta eli 330 matkaa / asukas / v koko tariffialueella (Varsinais-Suomen laajuinen)
Basel on Sveitsin vaurain kaupunkiseutu eli veroparatiiseja lukuun ottamatta Euroopan vaurain kaupunki. Basel oli erittäin siisti, mutta samalla varsin ”vaatimaton” kaupunki jossa ei pröystäilty vauraudella. Paikallinen hintataso oli korkea. Kaupungissa oli runsaasti tasokasta, yksinkertaisen arvokasta uutta arkkitehtuuria.
Kaupungissa on kaksi raitiotieyhtiötä, Basel Verkehrisbetriebe BVB ja Baselland Transport BLT jotka liikennöivät yhteisellä 1000 mm rataverkolla. BLT hoitaa seudulliset linjat 10 ja 11.
Kaluston käyttö
Baselissa oli käytössä periaatteessa viittä eri kalusto ”palikkaa” joista junat koottiin:
- Neliakseliset moottorivaunut, sekä 1960-luvun vaunuja että 1980-luvun vaunuja
- Kuusi- tai kahdeksanakseliset, keskeltä matalalattiaosalla varustetut nivelvaunut
- Kuusiakseliset Düwag – nivelvaunut
- Neliakseliset perävaunut, joista osassa matalalattiaosa
- Pitkät Combino – nivelvaunut
BVB:n ja BLT:n liikenteessä ei ollut havaittavissa oleellisia eroja.
Combino – vaunuja oli nyt taas runsaasti liikenteessä mutta käytössä oli edelleen jonkin verran yhdistelmiä, joissa ei ollut matalalattiavaunuja.
Neliakseliset 1960-luvun moottorivaunut vastasivat korimalliltaan Turun ”aaveraitiovaunuja” vuodelta 1956.
Havaintoja linjoilta
Koeajetut linjat:
2 Bahnhof SBB – Messe
6 Messe – Riehen Dorf – Barfüsserplatz
16/15 Barfüsserplatz – Bruderholz - Messe
10 Bahnhof SBB – Arlesheim Dorf – Dreispitz
11 Dreispitz – Reinach Dorf – Peter Merian – Barfüsserplatz
Baselin raitiotieverkko oli varsin perinteinen, joka ei kuitenkaan tarkoita vanhentunutta. Järjestelmä oli kauttaaltaan hyvin hoidettu ja korkeatasoinen ja rata mahdollisti korkeat ajonopeudet.
Pääosa katukiskoista oli yksinkertaisesti rakennettua asfalttipintaista rataa. Omalla kaistallaan rata oli pääsääntöisesti sepelöityä pölkkyrataa Vignol-kiskolla. Joillakin osuuksilla oli ruohopinta. Betonipohjaisilla osuuksilla betonipohja oli vain kiskojen alla, ei yhtenäisenä koko radan kattavana laattana (näkyi työkohteissa).
Useimmissa risteyksissä oli pitkät vaihteet eli vaihde oli kauan ennen risteystä ja risteykseen asti oli kaksi tai kolme vierekkäistä raidetta.
Bruderholzin päätepysäkille ratikka kiipesi ”vuoristoratana” noin 7% rinnettä ilman ongelmia. Reitillä käytettiin vanhempia neliakselisia ratikoita.
Pitkillä raitiolinjoilla siirtymäosuudet keskustan ja pikkukaupunkien / lähiöiden välillä olivat pääsääntöisesti omalla kaistallaan. Pikkukaupunkikeskuksissa (Reinach, Riehen) ajettiin taas katuradalla. Vaikka omia kaistoja ei ollutkaan läpikäyvästi, etuudet toimivat hyvin, eivätkä vaunut pysähtyneet juuri missään muualla kuin pysäkeillä.
Linjoille 10/11 oli rakennettu uusi rataosuus ratapihan päälle, jonka kautta ne pääsivät suoraan rautatieasemalle. Rataosuuden toinen tarkoitus oli palvella ratapihan viereen rakennettuja kahta valtavaa toimistotaloa, joilla oli oma pysäkki, Peter Merian. Rakennusten hyvin tiukkaa ilmettä oli ”pehmennetty” runsaalla taiteella.
Havaintoja pienistä palvelukeskuksista
Linjalla 6 Riehen Dorf – pysäkki oli Riehenin kylän keskustassa. Keskustassa oli erilaisia liikkeitä ja kaksi suurempaa ravintolaa terasseineen. Raitiotie kulki kadulla perinteisenä katuratana.
Linjalla 10 Arlesheim Dorf – pysäkillä oli kylän palvelukeskus. Pysäkkiä oli ilmeisesti siirretty noin 50 m, nyt se oli integroitu kolmiosaiseen, 3-4 kerrosta korkeaan yhdistettyyn asuin-liikerakennukseen, jonka alakerrassa oli eri palveluita, joita oli myös ympäröivien talojen alakerroksissa. Aukiolla oli polkupyörien ja autojen liityntäpysäköintiä. Tällä alueella raitiotie kulki omalla radallaan irti katuverkosta.
Linjojen 10/11 haaraumakohdassa Dreispitzissä oli erikoisen näköisessä sinisessä rakennuksessa
”Jobfactory” – niminen nuorille suunnattu ”elämäntapamyymälä”, jossa oli sisustus- ja muotitarvikkeita myynnissä sekä alakerrassa kahvila. Liike oli tiukasti profiloitu ”tyylikäs” myymälä tietylle nuorekkaalle asiakaskunnalle.
Linjan 11 Reinach Dorf – pysäkillä oli Reinachin palvelukeskus sekä kaupungintalo, tyylikkään minimalistinen uusi rakennus. Palvelukeskuksessa raitiotie kulki kadulla. Kahden pysäkin välisellä alueella oli runsas ja vaihteleva valikoima liikkeitä sekä kaupungintalon palvelukeskus.
Viimeksi muokannut moderaattori:
